Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito

Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet lisääntyvät ikääntyessä. Sen takia myös rytmihäiriöiden esiintyvyys lisääntyy.

Sinikka Yli-Mäyry

Paksu- ja peräsuolisyövän maksan etäpesäkkeiden hoito

Paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuneista potilaista noin puolella todetaan jossain sairauden vaiheessa etäpesäkkeitä maksassa. Vain noin viidennekselle heistä voidaan tehdä etäpesäkkeiden poistoleikkaus, joka mahdollistaa paranemisen.

Arto Saarela, Katariina Klintrup, Jukka Perälä, Heikki Kiviniemi, Heikki Karjula, Jyrki Mäkelä

Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka

Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja S-T4V:n laboratoriotutkimuksiin.

Pasi Salmela

Ravistellun vauvan oireyhtymä - vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu

Vauvan ravistelu voi aiheuttaa hengenvaarallisia aivovammoja.

Niina Salokorpi, Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo

Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen ja hoito

Alkoholin ongelmakäyttäjän hoidossa on tärkeää ottaa huomioon potilaan muutosvalmiuden eri vaiheet.

Sari Castrén, Anna-Maija Pakkanen, Hannu Alho

Äkillinen rintakipu - sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Sydänlihastulehduksen ja sydäninfarktin välillä pystytään usein tekemään erotusdiagnoosi oireiden ja EKG:n perusteella.

Kjell Nikus, Ville Kytö

Onko jo aika muuttaa lasten ylläpitonestehoidon käytäntöä?

Lapsi tarvitsee suonensisäistä nestehoitoa, kun suun kautta annettu nesteytys ei onnistu.

Janne Kataja

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Vuodesta 2010 alkaen on elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin määrä kaksinkertaistettu, ja se on tehonnut: saanti on nykyään pääasiassa riittävää.

Susanna Raulio, Heini Hyvärinen, Suvi M. Virtanen

Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito

Borrelioosin alkudiagnostiikka perustuu altistus- ja oireanamneesiin ja kliinisiin löydöksiin.

Mari Kanerva

Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille

Ihmisen sisäisen kellon tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Ilona Merikanto, Timo Partonen, Tuuli Lahti

Kiveksen kiertymä - kiireellä hoitoon

Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus- ja nuoruusiässä. Sen esiintymishuiput ovat ensimmäisen elinvuoden ja etenkin kuukauden aikana sekä murrosiässä.

Eija Mäkelä

Protonipumpun estäjien pitkäaikaisen käytön haitat

Protonipumpun estäjien käyttöön liittyy riskejä, joten lääkityksen hyödyt ja haitat kullekin potilaalle tulee punnita tarkkaan.

Perttu Arkkila

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa

Kohdunkaulan solumuutosten syynä on lähes aina pitkittynyt papilloomavirusinfektio (HPV). Tämä on johtanut rokotteiden ja HPV-testien kehittämiseen.

Maarit K. Leinonen, Ahti Anttila, Pekka Nieminen

Psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä Systemaattiseen hakuun perustuva kirjallisuuskatsaus

Systemaattinen tietokoneistettu haku nuorten ahdistuneisuushäiriöiden psykoterapiaa käsittelevistä tutkimuksista tuotti 23 kontrolloitua tutkimusta 13-22-vuotiaiden ikäryhmästä kymmenen vuoden ajalta.

Klaus Ranta, Vera Gergov, Veli-Matti Tainio, Nina Lindberg, Thea Strandholm, Leena Ehrling, Mauri Marttunen

Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella

Sekä veri- että valkuaisvirtsaisuus voivat olla vaarattomia, mutta myös merkki munuaissairaudesta.

Timo Jahnukainen, Kai Rönnholm

Psykoterapian vaikutukset aivotoimintoihin masennustilassa

Aivojen kuvantamismenetelmien kehitys on mahdollistanut psykoterapian vaikutusten objektiivisen mittaamisen aivotoimintojen tasolla.

Tapio Perämäki, Mika Koivisto

Niveltensisäinen kortisonihoito

Niveltensisäisiä kortisonihoitoja on käytetty yli 60 vuotta.

Riitta Luosujärvi

Kartiokeila-TT:n käyttö kliinisessä lääketieteessä

Kartiokeila-TT-tutkimus on tarkka kolmiulotteinen kovakudosten röntgenkuvausmenetelmä.

Anni Suomalainen, Mika Kortesniemi, Seppo K. Koskinen

Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa - kenelle ja milloin?

Mikäli optimaalinen lääkehoito ei enää riittävästi tehoa edenneen Parkinsonin taudin motorisiin oireisiin, on harkittava kajoavia hoitoja.

Valtteri Kaasinen, Mikko Kärppä, Jukka Lyytinen, Jukka-Pekka Ahonen, Eero Pekkonen

Kun tauti paranee, mutta potilas ei - Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen

Kolmannes vanhuksista menettää osan päivittäisissä toimissa tarvitsemastaan toimintakyvystä sairaalahoidon aikana.

Esa Jämsen, Hanna Kerminen, Timo Strandberg, Jaakko Valvanne