Nuorten masennusta voidaan ehkäistä

Masennus on yleisimpiä nuorten terveysongelmia, ja yksilön kärsimyksen lisäksi se on myös kansantaloudellisesti merkittävä sairaus.

Tiina-Maija Nuotio, Max Karukivi, Simo Saarijärvi

Parenteraalinen ravitsemus vuodeosastolla

Vuodeosastopotilaan vajaaravitsemus on yleistä. Se altistaa infektioille, lisää hoitojakson ­kustannuksia ja potilaiden kuolleisuutta.

Sanna Hoppu, Tommi Ahonen, Anne Kuitunen

Olkapään alueen traumojen hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosa olkapään vammoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.

Antti P. Launonen, Janne Iivanainen, Vesa Lepola

Resistentit bakteerit - haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ilmaantumisesta on tullut entistä sattuman­varaisempaa, ja kosketuseristystä vaativat tilanteet ovat arkipäivää sairaaloissa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Ikääntymisen vaikutus ihoon

Vanhetessa ihon monet toiminnot, mm. haavan paraneminen, immuunivaste, hien- ja talin eritys, tuntoaistimukset sekä D-vitamiinin tuotto heikkenevät.

Aarne Oikarinen

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito

Aivovaltimon tyvialueen tukos voidaan pyrkiä avaamaan uusia valtimonsisäisiä tekniikoita käyttäen, jos laskimonsisäinen liuotushoito ei tehoa tai on potilaalle vasta-aiheinen. Menetelmänä on joko valtimonsisäinen liuotushoito, mekaaninen tukoksen poisto tai näiden yhdistelmä.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan.

Riitta Antikainen, Tarja Konttila, Jukka Virolainen, Timo Strandberg

Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla

Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ei yleensä ennusta transsukupuolisuutta nuoruusiässä tai aikuisuudessa. Ennen puberteettia ei aloiteta fyysisiä hoitoja, eikä niiden tarvetta nuoruusiässä voi ennakoivasti arvioida lapsuudessa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Nina Lindberg, Klaus Ranta, Veli-Matti Tainio, Marja Työläjärvi

Henoch-Schönleinin purppura - lasten yleisin vaskuliitti

Henoch-Schönleinin purppuraan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 alle 15-vuotiasta lasta.

Outi Jauhola, Matti Nuutinen

Sappitietukoksen ­ mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain.

Juha Grönroos, Arto Saarela

Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana

Äidin ravitsemus raskausaikana vaikuttaa mm. sikiön kasvuun, raskauden kestoon, lapsen aivojen kehitykseen ja oppimiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen.

Maijaliisa Erkkola, Suvi Virtanen

Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen

Kohtuullisen tehokas liikunta (päivittäin vähintään 30 minuuttia) edistää sekä raskaana olevan että synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia turvallisesti.

Riitta Luoto

Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen

Bakteeriston terveysvaikutukset näyttävät olevan paljon laajemmat kuin on oletettu.

Pentti Huovinen

Tiukemmat rajat lapsipotilaiden virtsan takaisinvirtauksen leikkaushoidolle

Virtsan takaisinvirtausta on pidetty virtsatietulehduksen riskitekijänä, joka voi aiheuttaa lapselle virtsatietulehduksen lisäksi myös munuaisvaurioita.

Mika Venhola, Matti Uhari

Aikuisten toistuvat virtsatieinfektiot

Virtsatieinfektio uusii helposti, ja virtsaviljely on tutkittava kaikilta, joilla oireet toistuvat pian mikrobilääkehoidon jälkeen.

Maarit Wuorela

Autistisen käyttäytymisen monitekijäinen tausta

Autismikirjon häiriöiden diagnostiset piirteet ovat vaikeudet vastavuoroisessa sosiaalisessa ­vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat käyttäytymisen muodot ja kiinnostuksen kohteet.

Maija L. Castrén, Anneli Kylliäinen

Kehitysvammaisuuden ja autismin geenitutkimusten nykytilanne

Kehitysvammaisuudessa ja autismissa on tunnistettu tähän mennessä yli 450 geenin mutaatioita. Tautigeenejä arvioidaan löytyvän 1 500-2 000.

Irma Järvelä

Kasvot, katse ja autismi

Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vaikeuksien taustalla saattavat olla toisen henkilön silmiin katsomiseen liittyvät poikkeavuudet.

Anneli Kylliäinen, Jari K. Hietanen