Oikaisu: Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

Lääkärilehdessä 7/2009 julkaistussa artikkelissa "Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?" (s. 597-600) oli virhe aikuisten rokottamista koskevassa suosituksessa. Artikkelissa todettiin, että niille rokotusohjelmien ulkopuolelle jääneille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa lapsuudessaan, suositellaan kahta annosta MPR-rokotetta kuukauden välein. Voimassa olevan suosituksen mukaan aikuisille kuitenkin suositellaan kahta MPR-rokotetta vähintään kuuden kuukauden välein, mutta mieluiten 2-3 vuoden välein.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Mitä HPV-rokotteilta voidaan odottaa?

- Kohdunkaulan syöpä on ehkäistävissä, mutta papa-seulonnoin toteutettavan sekundaariprevention tuloksia on vaikeaa enää parantaa organisoidun seulonnan maassa, kuten Suomessa.

Jorma Paavonen

Onko hypertyreoosin radiojodihoito turvallista?

- Hypertyreoosin vuoksi hoidetuilla potilailla on lisääntynyt riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin vielä vuosikymmeniä hypertyreoosin hoidon jälkeen.

Saara Metso

Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen lääkehoito kannattaa

- Kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa oli aiemmin vain vähän, jos ollenkaan yli 80-vuotiaita. Siksi kohonneen verenpaineen hoidon hyöty tässä ikäryhmässä on jäänyt epäselväksi.

Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Jaakko Tuomilehto

Nuorten aleksitymia on yhtä yleistä kuin aikuisten

- Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, johon liittyy huono kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita, vähäinen mielikuvitus ja taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun.

Max Karukivi, Lea Hautala, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Pirjo-Riitta Liuksila, Matti Joukamaa, Simo Saarijärvi

Kihti yleistyy - näkökohtia diagnostiikasta ja hoidosta

- Kihdin esiintyvyys on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenien aikana. Suurimmat syyt tähän ovat elintapojen muutokset ja keski-iän kohoaminen.

Heikki Julkunen

Biomateriaalit kallon alueen luupuutosten hoidossa

- Biomateriaalit kuuluvat nykyaikaiseen hoitoon. Materiaaleja on kehitteillä ja markkinoilla paljon, ja niiden käyttö kallon alueen luukudoskorvikkeina on lisääntynyt.

Matti Peltola, Kalle Aitasalo, Teemu Tirri, Jami Rekola

Unen yhteydet lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen

· Niukalla yöunella on tutkimusten mukaan yhteys ylipainoon ja sokerinsiedon heikentymiseen.

Timo Partonen

Nivelreuman biologisten lääkkeiden varjopuolena infektiot lisääntyvät

· Tuumorinekroositekijän salpaajat ja niiden yhteiskäyttö solunsalpaajien kanssa lisäävät sekä tavallisia bakteeri-infektioita että immunosuppressioon liittyviä infektioita, kuten latentin tuberkuloosin aktivoitumisia.

Heikki Repo, Juha H. Salonen, Marjatta Leirisalo-Repo

Pikkulapsella psyykkinen häiriö?

- Pikkulasten psyykkisiä ongelmia selvitettäessä on kiinnitettävä huomiota ennen kaikkea niiden määrään, jatkuvuuteen ja vaikutuksiin. Tämä on tärkeämpää kuin määritellä, onko kyseessä häiriö.

Mirjami Mäntymaa, Kaija Puura

Varjoaineet ja munuaisongelmat

- Vaikka suonensisäiset röntgenvarjoaineet ovat yleensä hyvin siedettyjä, ne saattavat aiheuttaa tietyille riskiryhmille munuaisvaurion. Erityisesti vaarassa ovat potilaat, joilla on ennestään munuaisten vajaatoiminta.

Risto Tertti, Kaj Metsärinne, Ilkka Manner

Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

· Suomessa esiintyy yhä matkailijoiden mukanaan tuomia tuhkarokkotapauksia, vaikkei maassa enää olekaan kotoperäistä tuhkarokkoa.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti

- Nuoret ovat muita ikäryhmiä suuremmassa vaarassa altistua psyykkiselle traumalle. Traumatisoitumiseen liittyy erityispiirteitä nuoruusiän kehitystehtävien takia.

Henna Haravuori, Laura Suomalainen, Mauri Marttunen

Pilaako lukeminen silmät?

- Likinäköisyyden esiintyvyys lisääntyi merkittävästi Suomessa 1900-luvulla.

Olavi Pärssinen

Lapsettomuuden ensivaiheen tutkimukset selvittävät pysyvää hedelmättömyyttä ja heikentynyttä lisääntymiskykyä

- Lapsettomuuden diagnostiikan tavoitteena on selvittää, onko kyseessä steriliteetti eli pysyvä hedelmättömyys vai subfertiliteetti eli heikentynyt lisääntymiskyky. Lapsettomuuden perustutkimukset tehdään viimeistään, kun raskautta on yritetty vuosi tuloksetta.

Sinikka Nuojua-Huttunen, Leena Anttila

Milloin ja miten ovulaatioinduktiohoito?

- Ovulaatiohäiriöt ilmenevät tavallisimmin epäsäännöllisinä kiertoina tai amenorreana. Useimmiten kyseessä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS).

Maritta Hippeläinen

Aivokasvainpotilas avoterveydenhuollon vastaanotolla

- Noin puolet kallonsisäisistä kasvaimista on luonteeltaan eteneviä aivokudoksen tukisolukasvaimia eli glioomia.

Matti Seppälä, Merja Kallio

Keuhkoahtaumatauti - systeemisairaus?

- Keuhkoahtaumatauti (COPD) on tavallinen, mutta alidiagnosoitu sairaus.

Harri Stark, Witold Mazur, Vuokko Kinnula

Kroonisen ripulin syyn selvittely perusterveydenhuollossa

· Yli kolme viikkoa kestänyt ripuli on krooninen.

Anna-Liisa Karvonen

Keliakian nykyhoito: "vältä viljoja" ei riitä ohjeeksi

- Keliakian ainoa hoito on nykyisin tiukka, elinikäinen gluteeniton ruokavalio, josta poistetaan pysyvästi vehnä, ohra ja ruis ja kaikki näitä viljoja sisältävät elintarvikkeet. Ne korvataan gluteenittomilla viljoilla, kuten riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä.

Katri Kaukinen, Pekka Collin, Markku Mäki