Laskimotukostaipumuksen laboratoriodiagnostiikka

-Epäily perinnöllisestä tai hankitusta tukostaipumuksesta ja tarve lisätutkimuksiin pitäisi herätä ainakin, jos tukos on nuorella (alle 50-vuotiaalla) potilaalla, tukoksia on esiintynyt potilaalla aiemminkin, potilaan lähisukulaisilla on todettu tukoksia, tukos on epätyypillisessä paikassa, potilaalla on toistuvia keskenmenoja, tukos on idiopaattinen tai potilaalla on sekä valtimo- että laskimotukoksia.

Ulla Wartiovaara-Kautto - Martti Syrjälä

Kenet pitäisi lähettää arvioon lonkan tekonivelleikkausta varten?

-Suomessa tehdään nykyään vuosittain noin 5 000 lonkan primaaritekonivelleikkausta.

Ville Remes - Pekka Paavolainen - Jarmo Vuorinen

Polvi- ja lonkkanivelrikon konservatiivinen lääkkeetön hoito

- Lääkehoito ei ole ensisijainen polvi- ja lonkkanivelrikon hoitomuoto eikä sitä tulisi käyttää ainoana hoitona.

Jari P.A. Arokoski - Leena Mäkitervo, Hilkka Virtapohja - Merja H. Arokoski

Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys

-Väkivallassa on syvimmillään kyse minuuden olemassaolon epätoivoisesta puolustamisesta.

Gustav Schulman

Mitä isotooppikuvantaminen on?

-Isotooppitutkimuksissa kuvannetaan sairauksien fysiologisia ja biokemiallisia muutoksia, kun taas muut kuvantamismenetelmät painottuvat rakenteellisiin yksityiskohtiin.

Antti Sohlberg - Esa Kauppila - Jyrki Kuikka - Esko Vanninen

Rytmihäiriötahdistin - kenelle?

-Rytmihäiriötahdistimen käyttöaiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina.

Mj Pekka Raatikainen - Heikki V Huikuri

Iäkkäiden lääke- hoidon salakareja

- Yhä useampi iäkäs käyttää yli viittä lääkettä samanaikaisesti.

Sirpa Hartikainen - Tarja Linjakumpu

Vanhaa viiniä uusiin leileihin? Sydän- ja verisuonitautilääketynnyreissä kuohuu ja kypsyykin

Statiinit estävät kolesterolin ohella myös isoprenyyliryhmien syntyä, joita ilman solujenvälisessä ja -sisäisessä signaloinnissa tärkeiden G-proteiinien spesifinen reseptorivälitteinen toiminta ei onnistu - näin statiineilla voi olla syvällisiä vaikutuksia solujen toimintoihin.

Mirja-Liisa Aitio

Reumataudit ja suu

Reumatauteihin liittyvä suun kuivuusoire ja siitä johtuvat limakalvo- ja hammasongelmat tunnetaan parhaiten Sjögrenin oireyhtymä -potilailla.

Jukka H. Meurman - Liisa Mellanen

Reumataudit ja raskaus

Aktiivinen reumasairaus, siihen liittyvät vaikeat elinkomplikaatiot ja alkyloivien sytostaattien käyttö vaikeuttavat raskaaksi tulemista ja voivat olla raskauden este.

Heikki Julkunen

Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti

Olkanivel on ihmisen nivelistä rakenteellisesti väljin, ja nivelen tapaturmainen sijoiltaanmeno on melko yleistä. Nivelen sijoilleen asettamiseksi suositellaan nykyään verrattain passiivisia menetelmiä, jotka säästävät nivelen kudoksia. Ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen aloitetaan varovainen mobilisaatio välttäen liikkeitä, jotka saattavat johtaa tilan uusimiseen. Nivelen instabiliteetin hoito perustuu kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja tarvittaessa leikkaushoitoon, jonka tarkoituksena on palauttaa nivelen anatomia ja asentotunto.

Jarkko Pajarinen Oliver Michelsson Jan-Magnus Björkenheim

Olkavamman radiologiset tutkimusmenetelmät

Olkavammojen kuvantamismenetelmä valitaan kliinisen löydöksen ja käytettävissä olevien laitteistojen sekä osaamisen perusteella. Peruskuvantamismenetelmä on kuitenkin hyvä etusuunnan natiiviröntgenkuva, joka voidaan ottaa myös 40 asteen ns. takaviistona, jossa olkanivelrakenne näkyy. Sijoiltaanmenon jälkeen tai pahoissa murtumissa on aksillaarinen kuva tarpeellinen. Tietokonetomografiatutkimuksesta voi olla apua selvitettäessä pahoja murtumia ja sijoiltaanmenoja. Ultraääni on osaavissa käsissä hyvä jänne- ja lihasvammojen selvittäjä, ja se sopii primaaritutkimukseksi.

Timo Paakkala

Purenta ja päänsärky

Päänsärky on purentaelimen toimintahäiriöpotilaiden yleisin subjektiivinen oire. Suurin osa tutkijoista pitää näyttöä purentatekijöiden osuudesta toimintahäiriön syntyyn riittämättömänä, kun taas kliinikoiden enemmistö pitää purentavirheitä kausaalitekijöinä. Purentakisko on laajimman hyväksymisen saanut hoitokeino. Jos päänsäryn syy ei selviä tai hoito ei auta, kannattaa potilas lähettää purennan tasapainotukseen perehtyneen hammaslääkärin tutkittavaksi. Leuan epänormaalit liikkeet, leukanivelistä kuuluva naksahtelu tai rahina ja aristavat puremalihakset viittaavat toimintahäiriöön. Oikein toteutettu hoito voi antaa pitkäaikaisen avun osalle päänsärkypotilaista.

Pentti Kirveskari

Kroonisten virushepatiittien hoito ja ennaltaehkäisy

Krooniset virushepatiitit johtavat vähitellen maksakirroosiin, jonka loppuvaiheen hoito on kallis maksansiirto. Virushepatiitteihin on tarjolla kohtalaisen tehokkaita lääkehoitoja, joilla voidaan estää kirroosin kehittyminen. Kroonisen B-hepatiitin hoitoon käytettyjen alfa-interferonin ja lamivudiinin hoitotulokset ovat 40-50 %:n luokkaa. Lisäksi B-hepatiittiin on tehokas rokote, jolla tartuntariskissä olevat tulisi suojata.

Anna-Liisa Karvonen

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Magneettikuvauslöydökset multippeliskleroosissa

Magneettikuvaus on oleellinen osa multippeliskleroosin diagnostiikkaa ja hoidon tehon seurantaa. Anatomisten kuvien lisäksi toiminnalliset kuvantamismenetelmät kvantitaatiomahdollisuuksineen ovat avanneet uusia näkymiä multippeliskleroosin patogeneesin tutkimukseen. Nämä menetelmät ovat kuitenkin vielä tieteellisen tutkimuksen käytössä. Multippeliskleroosi on koko keskushermoston sairaus, jossa kudoksissa on patologisia muutoksia jo ennen kuin ne tulevat anatomisissa kuvissa näkyviin.

Juhani Pyhtinen - Antero Koivula - Mauri Reunanen

MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara

Immunosuppressiivisen hoidon aiheet ja mahdollisuudet MS-taudissa

Immunosupressiivinen hoito on vaihtoehto immunomoduloivalle hoidolle MS-taudissa. Näiden hoitojen yhdistämisestä saattaa olla hyötyä, mutta asiasta ei ole tieteellistä näyttöä. Remittoivan-relapsoivan ja relapsoivan-progressiivisen MS-taudin jatkuvana estohoitona käytetään tällä hetkellä vain atsatiopriinia. Erikoistilanteissa käytetään tilapäisesti mitoksantronia laskimonsisäisesti. Mitoksantronin indikaatioina voidaan pitää hyvin aktiivista remittoivaa-relapsoivaa MS-tautia, johon beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti ei tehoa, sekä aktiivista relapsoivaa progressiivista tai sekundaarisesti progressiivista MS-tautia.

Markus Färkkilä

Kuntoutus kannattaa MS-taudissa

MS-tautipotilaiden kuntoutuksessa on alkuvaiheessa keskeistä opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen. Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden säilyttäminen. Hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus, omatoiminen kuntoilu, fysioterapia ja laitoskuntoutus vaikuttavat ratkaisevasti. Vaikka MS-potilaiden ikävakioitu itsemurhariski on nelinkertainen, Suomessa tautiin ei liity kohonnutta itsemurhakuolleisuutta. Selityksenä voi olla neurologisen asiantuntemuksen, kuntoutuksen ja tehokkaan sopeutumisvalmennuksen hyvä saatavuus. Vaikeavammaisten kuntoutus toteutuu esimerkillisesti 65-vuoden ikään, mutta tyrehtyy sen jälkeen.

Juhani Ruutiainen