Trombosytopenia ja trombosytoosi

Trombosyytit ovat luuytimen megakaryosyyttien sytoplasmasta irronneita pieniä tumattomia partikkeleita, jotka osallistuvat primaarihemostaasiin muodostamalla verisuonen vauriokohtaan trombosyyttitulpan. Lisäksi ne säätelevät aktiivisesti sekä trombosyyttien omaa että verisuonten seinämäsolujen toimintaa. Trombosyyttien elinaika verenkierrossa on 7-10 vuorokautta. Retikuloendoteliaalijärjestelmä poistaa ikääntyneet ja vaurioituneet trombosyytit. Trombosytopenia on tavallisin hemostaasin häiriö, ja jos vuoto-oireiselta potilaalta todetaan trombosytopenia, muita hemostaasitutkimuksia ei juurikaan tarvita. Myös trombosytoosiin saattaa liittyä sekä vuotoja että trombooseja; trombosytoosi voi olla itsenäinen tauti, essentiaalinen trombosytemia, tai johonkin muuhun sairauteen liittyvä reaktiivinen tila. Poikkeamat normaalipitoisuudesta voivat johtua hyvin monista syistä ja syyn selvittäminen on hoidon onnistumisen kannalta oleellista.

Eeva Juvonen

Vesirokkorokote rekisteröity

Tänä syksynä tulee Suomessakin vapaasti saataville uusi, entistä viruspitoisempi vesirokkorokote. Kansanterveyslaitoksen työryhmä on määritellyt rokotteen kohderyhmiksi ns. riskipotilaat ja näiden kanssa lähikontaktissa olevat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, mutta myös terveet yli vuoden ikäiset lapset ja nuoret lääkärin harkinnan mukaan. Tuleeko vesirokkorokotuksesta osa yleistä rokotusohjelmaa, on toistaiseksi paljolti kustannus- ja tekniikkakysymys. Jos vesirokkorokote onnistutaan yhdistämään MPR-rokotteeseen, uusi nelosrokote olisi helpompi liittää rokotusohjelmaan kuin erillinen pistos.

Timo Vesikari, Pauli Leinikki, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Magneettikuvaukset epilepsian diagnostiikassa

Magneettikuvaus on osoittautunut epilepsiadiagnostiikassa tarkaksi ja monipuoliseksi kuvantamismenetelmäksi. Sillä voidaan todeta sellaisia epileptogeenisiä löydöstyyppejä, jotka eivät näy tietokonetomografiassa. Myös kuvien kvantitatiivinen analysointi on mahdollista, ja varsinkin mesiaalitemporaaliskleroosissa se parantaa tutkimuksen sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. Magneettispektroskopia on vielä edellisistä riippumaton epileptogeenisen pesäkkeen paikantamista palveleva sovellutus, joka perustuu aivojen aineenvaihduntatuotteiden tutkimiseen.

Kaarina Partanen

Virtsauslista diagnostisena apuvälineenä

Virtsauslista on yksinkertainen ja hyödyllinen apuväline erilaisten virtsaamishäiriöiden selvittelyssä. Siitä saa objektiivisen käsityksen potilaan virtsaamistiheydestä, virtsaamisen ajankohdista, virtsamääristä ja rakon tilavuudesta. Virtsauslistan käytön soisi kuuluvan urologisia vaivoja valittavan potilaan perustutkimuksiin jo yleislääkäritasolla. Parhaimmillaan listan täyttö voi olla potilaalle terapeuttinen toimenpide.

Kimmo Taari, Mirja Ruutu

Astman hoito edelleen liian sairaalapainotteista

Astma yleistyi Suomessa 1970-luvulla, ja sen tutkimus sekä hoito keskittyivät sairaaloihin. Vuosina 1972-86 astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrä lähes kaksinkertaistui. 1980-luvun jälkipuolella sairaalahoito kuitenkin selvästi väheni, mikä osoittaa, että astmaatikot voidaan hoitaa avohoidossa. Sen jälkeen astmapotilaiden sairaalahoito on jälleen ollut kasvussa. Suomessa on erinomainen perustietämys astmasta, tehokas lääkehoitokäytäntö ja uusi astmaohjelma, joiden avulla astmapotilaat pitäisi pystyä hoitamaan suurimmaksi osaksi avohoidossa.

Tuili Tuuponen

Kaihen syyt, esiintyvyys ja hoito

Kaihen hoito on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pohdintaa herättävä kysymys terveydenhuollossa. Suuri osa kaihitapauksista liittyy vanhenemiseen, ja väestön ikääntymisen myötä kaihileikkausten tarve kasvaa. Ns. lyhyen viillon leikkaustekniikka on olennaisesti muuttanut kaihen leikkausaiheita: ennen leikkausta lykättiin mahdollisimman pitkään, nyt siihen ryhdytään heti, kun kaihi alkaa häiritä toimintaa. Kaihileikkaus ei ole hengen pelastava toimenpide, mutta sen vaikuttavuus on vertaansa vailla, kun ajatellaan potilaan elämän laatua. Leikkauksen kustannuksiakaan ei voida pitää suurina, kun niitä verrataan kustannuksiin, joita näkövammaisena eläminen aiheuttaa.

Erkki Tuovinen

Lääkehoidon asema prostatahyperplasian hoidossa

Eturauhasen liikakasvun hoitoon käytetään lääkkeinä hormonituotantoa ja -vaikutuksia estäviä aineita sekä alfa-adrenergisten reseptorien salpaajia. Vaikka lääkehoidon tulokset eivät välttämättä ole yhtä hyvät kuin leikkaushoidon, voidaan lääkkeillä usein saada prostatahyperplasian oireet helpottamaan riittävästi, kun kyse on lievästä tai keskivaikeasta liikakasvusta, johon ei liity komplikaatioita.

Ossi Lindell

Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistäminen - kasvava haaste kliinisessä syöpätutkimuksessa

Röntgensäteiden keksimisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Säteilyä alettiin käyttää hoidossa jo vuoden kuluttua säteiden keksimisestä. Sädehoito on saavuttanut vahvan aseman syövän hoidossa, ja sen merkitys parantavana hoitona on toiseksi tärkein, leikkauksen jälkeen. Nyt tutkitaan, miten sädehoito voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin parhain tuloksin. Noin puolet syöpäpotilaista voidaan parantaa, ja heistä neljäsosa paranee sädehoidon ja solunsalpaajahoidon avulla. Kliininen syöpätutkimus on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä syövän hoitoa, koska in vitro -tulokset eivät aina toimi käytännössä. Uusien hoitojen soveltuvuus on tutkittava potilailla suhteessa tavanomaiseen hoitoon.

Eeva Salminen, Liisa Elomaa, Eeva Nordman

Potilaan kuntoutuminen selän nikamavälilevyn esiinluiskahduksen jälkeen

On arvioitu, että 5-10 % pitkäkestoisista iskiasvaivoista kärsivistä potilaista tarvitsee selkäleikkausta. Suurin osa potilaista paranee nikamavälilevyn esiinluiskahduksesta hyvin spontaanistikin: puolet paranee kuukauden kuluessa, kolmessa kuukaudessa jo 90 %. Kuvantamistutkimuksissa on pystytty varmentamaan, että prolapsi myös todella merkittävästi pienenee. KELA:n selkäprojekti kuitenkin osoitti, että jälkioireita esiintyy vuosienkin kuluttua ja että työkyvyttömien osuus oli merkittävä. Psykososiaaliset seikat vaativat huomiota iskiaspotilaan kaikissa tutkimus- ja hoitovaiheissa. Koska suurin osa vaikeistakin selkävaivoista kärsivistä potilaista hoidetaan konservatiivisesti, sairaalahoidolle on katsottu tarvittavan vaihtoehtoja: tehostettua kotihoitoa, päiväsairaalatyyppistä toimintaa tai selkähoitokeskuksia.

Finn Nykvist

Urheiluvammat eri lajeissa

Kävely, hölkkä ja hiihto ovat urheilua turvallisimmillaan. Kontaktilajeissa, kuten karatessa ja jääkiekossa, vammariski on noin kolminkertainen muihin lajeihin verrattuna, ja kilpailuissa noin 4-5-kertainen harjoituksiin verrattuna. Urheiluvammojen ennaltaehkäisy pohjautuu lajille tyypillisten vammojen ja vammamekanismien tuntemukseen. Ennaltaehkäisyyn kuuluu mm. turvallisen liikuntamuodon valinta, harjoittelun maltillinen aloitus, asianmukainen varustus ja suojukset sekä sääntöjen noudattaminen ja hermojen hillintä pelin tuoksinassa.

Urho Kujala, Simo Taimela

Voiko yksilön rintasyöpäriskiä arvioida

Rintasyövän synty on todennäköisesti monisyinen tapahtuma ja useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Vahvin taudille altistava tekijä on rintasyövän esiintyminen suvussa, ja taudin periytyvyyttä tutkitaankin paljon. Kuitenkin vain noin 5 % rintasyövistä on nykytiedon mukaan perinnöllisiä. Muiden tiedossa olevien riskitekijöiden vaikutus on hyvin vähäinen. Taudin ehkäisyyn ei juuri ole keinoja. Riskiryhmien seurantaan on käytettävissä tavanomaiset seulontamenetelmät. Mikäli ikäryhmittäiset seulonnat järjestetään suositusten mukaan, valtaosa riskiryhmien naisista tulee niiden piiriin. Pelkojen ja epätietoisuuden poistamiseksi Suomen Syöpäyhdistys on aloittamassa henkilökohtaista neuvontaa näille naisille.

Kaija Holli

Kohdunkaulan syövän seulonnat - vaikuttavia vai oikeudenmukaisia?

Kohdunkaulan syövän seulonnat ovat olleet suomalaisen terveydenhuollon vaikuttavimpia toimintamuotoja. Ne ovat pienentäneet kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta, sen aiheuttamaa kuolleisuutta sekä esiintyvyyden alueellisia ja sosiaaliryhmittäisiä eroja. Joukkotarkastusten vaikutukset saattavat hiipua osallistumisaktiivisuuden pienenemiseen, joka on havaittavissa ylimmässä ja alimmassa sosiaaliluokassa erityisesti kaupungeissa.

Matti Hakama, Mervi Kallio, Eero Pukkala

Psykoanalyysin ja psykoterapian mahdollisuudet persoonallisuushäiriöiden hoidossa

Vaikka persoonallisuushäiriöiden psykoterapeuttinen hoito on hyvin vaativaa ja vaikeaa, se ei kuitenkaan aina ole mahdotonta. Parhaimmat tulokset on saatu objektisuhdeteoriaa viitekehyksenään käyttävällä, dynaamisesti orientoituneella aktiivisella psykoterapialla. Potilaalta hoito edellyttää ennen kaikkea motivoitumista tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen selvitystyöhön. Useimmat kuitenkin keskeyttävät hoitonsa. Kokonaan psykoterapian saavuttamattomissa he eivät silti ole lukuun ottamatta varsinaisia epäsosiaalisia persoonallisuuksia, joita ei voida auttaa millään tunnetulla psykoterapeuttisella hoitomuodolla.

Gustav Schulman

Laaja selvitys niskan retkahdusvammoista sekä ehdotukset ehkäisy- ja hoitolinjoiksi

Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vastikään ensimmäisen selvityksen niskan retkahdusvammoista. Valtaosa näistä melko yleisistä vammoista on hyvänlaatuisia, ja potilas toipuu asianmukaisessa hoidossa nopeasti. Kyseessä on kuitenkin merkittävä autoistuneen yhteiskunnan vitsaus, ja osalle potilaista kehittyy vaikeasti tulkittavia, invalidisoivia oireita ja pitkittyvää työkyvyttömyyttä. Raportti sisältää kriittisen kirjallisuuskatsauksen ja suosituksen whiplash-vammojen luokituksesta, tutkimisesta, hoidosta ja ehkäisystä. Kirjoittajien mukaan työryhmän suositukset voisivat myös Suomessa muodostaa hyvän pohjan näiden vammojen tutkimus- ja hoito-ohjelmaksi, joka osaltaan selkiinnyttäisi nykyistä kliinistä ja vakuutusoikeudellista käytäntöä.

Karl-August Lindgren, Kaj Rekola

Ajankohtaiset influenssarokotukset

Influenssaepidemia on jokavuotinen, mutta vaikeusasteeltaan vaihteleva vitsaus. Se voi lamauttaa työpaikkoja ja kouluja muutaman viikon ajaksi ja pahimmillaan aiheuttaa myös kuolemantapauksia; tavallisin kuolinsyy on sekundaarisen bakteeri-infektion aiheuttama keuhkokuume. Influenssarokotusten antama suojateho on melko hyvä, mutta niiden suuntaaminen kattavasti oikeisiin kohderyhmiin on ollut ongelmallista. Koska influenssavirukset muuntuvat nopeasti, rokotteiden koostumus on tarkistettava vuosittain, ja siksi rokotetuotanto on jatkuvassa ajolähtötilanteessa. Rokotteen valmistamiseen kuluu kuitenkin aikaa puolisen vuotta, ja tänä aikana epidemian aiheuttaja on joskus ehtinyt muuntua edelleen. Epidemian aiheuttaja voi myös edustaa viruksen vähemmän epideemistä muuntumislinjaa. Tällaisissa tapauksissa rokotteen antama suoja jää tavallista heikommaksi. Rokotuksista saatavaa hyötyä voidaan parhaiten lisätä parantamalla niiden kattavuutta kohderyhmässä.

Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Pekka Honkanen, Juhani Eskola, Tapani Kuronen, Leila Litmanen, Pirjo Mäkelä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1995

Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita, joiden huiput osuvat sydäntalveen ja alkukevääseen. Influenssan taudinkuva on vaihteleva, valtaosa tapauksista on lieviä. Myös epidemian voimakkuus vaihtelee vuosittain. Keskivaikea epidemia aiheuttaa useita satoja kuolemantapauksia, joiden syynä ovat influenssainfektio tai sekundaarinen keuhkokuume. Kuolemanvaara on selvästi suurentunut iäkkäillä henkilöillä sekä potilailla, joilla on krooninen keuhko-, sydän- tai verisuonitauti.

Kipupotilas, lääkäri ja hoitosuhde

Kipupotilaan hoito on usein pitkäaikaista työskentelyä, jossa lääkäri tarvitsee somaattisen peruskoulutuksen lisäksi kykyä kuunnella avoimesti potilaan ongelmia. Psykoterapian peruskäsitteiden tuntemus on tärkeää, jotta pystyy analysoimaan hoitosuhdetta - myös omalta kannaltaan. Parasta ammatillista koulutusta hoitotyössä on työn ohessa tapahtuva työnohjaus.

Anneli Vainio

Rintasyövän sairastaneen naisen vaihdevuosioireiden hoito

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon vaikutuksista rintasyövän ennusteeseen on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Rintasyövän sairastaneen naisen vaikeita vaihdevuosioireita hoidettaessa punnittavina ovat potilaan elämänlaadun paraneminen estrogeenien avulla ja toisaalta pelko taudin uusimisesta. Ratkaisu tulee antaa rintasyövän hoitaneen ja potilasta seuranneen yksikön sekä potilaan itsensä harkittavaksi.

Tuula Salmi

Persoonallisuushäiriöiden erottaminen ahdistus- ja mielialahäiriöistä

Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka on selkiytynyt nykyisen tautiluokituksen myötä. Persoonallisuushäiriöiden diagnosointi on kuitenkin edelleen ongelmallista, koska oireisessa ja oireettomassa vaiheessa suoritetun arvioinnin tulokset voivat olla varsin erilaiset. Persoonallisuushäiriöiden diagnostiikan yhtenä erityispiirteenä onkin, että diagnoosi perustuu potilaan pitkäkestoiseen havainnointiin sekä se, että vain osa diagnoosikriteereistä on tarkkaan rajattuja käyttäytymisen muotoja. Lisäksi pelkästään masennus- tai ahdistusoireita sisältäviin oirejaksoihin liittyvää käyttäytymistä ei tulisi ottaa huomioon persoonallisuushäiriödiagnoosia määritettäessä, koska tällöin voidaan erityisesti mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä luokitella ja hoitaa virheellisesti persoonallisuushäiriöinä.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Miten ihmissolu korjaa karkeat DNA-vauriot

Ihmissolun nukleotidikorjauksen mekanismi tuli oleellisilta osiltaan selvitetyksi, kun sen biokemiallinen rakennemalli äskettäin in vitro rekonstituoitiin. Tutkimustyön perustava havainto tehtiin jo 30 vuotta sitten, ja uusimpaan tulokseen tarvittiin kymmenhenkisen kansainvälisen tutkijaryhmän vuosikymmenen mittainen uurastus. Artikkelin kirjoittajat olivat mukana ryhmässä. Tulevaisuudessa nähdään, miten hyvin nyt rakennettu malli vastaa solun todellista tapahtumasarjaa. Sen pohjalta voidaan kuitenkin jo aloittaa kliinisten ongelmien soveltava tutkimus.

Juhani Vilpo, Leena Vilpo