Huimauspotilas vastaanotolla sisätautilääkärin näkökulmasta
Huimauksen taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia kuin korvista johtuvat tai neurologiset syyt, joita ovat esimerkiksi benigni positionaalinen huimaus, vestibulaarineuroniitti tai Ménièren oireyhtymä. Kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa, hänen tulee pitää mielessään myös muut mahdolliset huimauksen syyt ja poissulkea ne johdonmukaisesti anamneesin, kliinisen statuksen ja tarvittaessa muutamien tutkimusten avulla. Huimausta aiheuttavat tavallisimmin lääkkeiden sivuvaikutukset, ortostaattinen reaktio, autonomisen hermoston labiliteetti (dystonia neurocirculatoria) ja sydänperäiset syyt.
Niskasta johtuva huimaus liittyy kaula- ja niskalihasten jännittymiseen. Hyvänlaatuinen asentohuimaus tulee esille tietyissä pään asennoissa, ja se liittyy esimerkiksi asennon muutoksiin ja on tyypiltään 10-20 sekuntia kestävää kiertohuimausta. Huimaus voi olla myös infektion ensioire. Eri…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
