In vitro -testit allergisen kosketusihottuman diagnostiikassa

Lapputesti on ollut kosketusallergian diagnostiikan peruskivi kohta 100 vuotta. Korvaavia tai täydentäviä in vitro -testejä on etsitty pitkään. Käytetyin in vitro -testeistä on ollut lymfosyyttien transformaatiotesti ja eniten tutkittu allergeeni nikkeli. Esittelemme potilaan, jolla oli lapputestein todettu kulta-allergia, jota osoitettiin myös lymfosyyttien transformaatiotestillä. Vaikka in vitro -testeistä ei ole tullut viivästyneen yliherkkyyden rutiinidiagnostiikan käytännön työkaluja, kulta kuuluu niihin aineisiin, jotka näyttävät soveltuvan in vitro -diagnostiikkaan.

Håkan Granlund, Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Timo Aro, Lasse Kanerva

Miten infektiomuuttujat käyttäytyvät täysiaikaisessa alatiesynnytyksessä?

Kohdunsisäisen tulehduksen toteaminen ajoissa on tärkeää synnyttäjän ja lapsen ennusteen kannalta. 30 täysiaikaisella alatiesynnyttäjällä tehty tutkimus osoittaa, ettei infektiota voida todeta pelkän positiivisen lapsiveden bakteeriviljelyn avulla, sillä bakteereita esiintyy lapsivedessä yleisesti muulloinkin. Myöskään valkosolujen määrittäminen lapsivedestä ei ole vedenpitävä menetelmä: synnytys sinänsä saattaa lisätä valkosolujen määrää ja esteraasiaktiivisuutta.

Leea Keski-Nisula, Sakari Suonio, Maija Makkonen, Arja Kuronen Marja-Leena Katila, Eino Puhakainen

Alaraajan syvän laskimotukoksen diagnostiikka ja esiintyvyys

Tutkimuksessa selvitettiin 202:n keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan alaraajan syvän laskimotukoksen oireiden takia tulleen potilaan oireita, löydöksiä, tutkimustuloksia ja selviytymistä. Diagnosointi pelkän kliinisen kuvan perusteella osoittautui vaikeaksi eikä anamneesista tai laboratorioarvoista ollut merkittävää apua. Sairaalan ulkopuolelta hankitun syvän laskimotukoksen vuosittaiseksi esiintyvyydeksi arvioitiin tutkimuksen perusteella 80-90 tapausta 100 000:ta henkeä kohden.

Jouni Silvennoinen, Leo Tarssanen

Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Uusia tarkastelutapoja yksityisten lääkärikeskusten toimintaan Arvoketjusta apua menestyksen avainten etsinnässä

Menestyäkseen kilpailussa yrityksen täytyy tuntea oma kilpailuympäristönsä ja osata valita tilanteeseen paras strategia eli toimintatapa. Valtionosuusuudistuksen myötä lääkärikeskukset joutuvat uudenlaisten haasteiden eteen, ja elinehdoksi saattaa muodostua oman strategian tiedostaminen. Menestymisen ei välttämättä tarvitse pohjautua vain yrityksen tuotteeseen tai palveluun, vaan kilpailuetu on mahdollista rakentaa minkä tahansa yrityksen toiminnon avulla. Michael Porterin kehittelemä arvoketjunanalyysi tarjoaa yhden erilaisen tavan etsiä menestymisen lähteitä myös muualta kuin itse tuotteesta.

Heli Pironetti

Nenänielun puolustusmekanismien vaikutus välikorvan ja nielurisan bakteeritulehduksiin

Yleisimmin infektoituva - ja myös helpoimmin tutkittava - immunologinen elin ihmisessä on nenänielun, nenän ja suun limakalvo. Kun tämä ensimmäisen portaan puolustuslinja pettää, seurauksena voi olla viremia tai bakteremia, ja tauti hankaloituu. Vastoin yleistä luuloa, terveillä ihmisillä nenänielun pinnalle erittyy verenkierrosta hyvin vähän vasta-aineita histologisista syistä. Ylivoimaisesti suurin osa vasta-aineista tuotetaan paikallisesti limakalvon alla, sillä kapillaarien ja solujen väliset vasta-aineet on tiukasti aidattu lamina proprian alle. Terve ihminen puolustautuu normaaliflooraa ja virulentteja mikrobeja vastaan miltei yksinomaan paikallisen immuniteetin avulla.

Simo Räisänen, Lars-Eric Stenfors

Luonnonlääkinnän suosion taustalla olevat tarpeet

Luonnonlääkkeiden ja muun nk. vaihtoehtolääkinnän suosio on kasvanut voimakkaasti aikana, jolloin suomalaisten terveydenhuollon taso on noussut maailman kärkiluokkaan ja jolloin kansa elää terveempänä ja pitempään kuin koskaan ennen. Luonnonlääkinnän suosiota selittää suurelta osin alan tehokas markkinointi. Taustalla on myös se, ettei lääketieteeseen perustuva lääkintä pysty vastaamaan potilaiden kaikkiin odotuksiin.

Veijo Saano

Raskaudenaikainen kaikututkimusseulonta - miksi?

Sveitsiläiskollegat ovat käyneet läpi kirjallisuudesta tutkimukset, joissa on esitetty raskaudenaikaisen sikiön kaikututkimusseulonnan tulokset. On mielenkiintoista tietää, että Britanniassa tehdään yksi raskaudenaikainen kuvaus, Saksassa kaksi, Ranskassa kolme ja Yhdysvalloissa ei seulontaa tehdä lainkaan. Tämäkin osoittaa, että seulonnan merkitystä painotetaan eri tavoin eri maissa.

Voidaanko pitkäaikaishoidon tarvetta lykätä lääkkein?

Sopiva lääkitys voi auttaa lykkäämään pitkäaikaishoidon aloittamistarvetta. Tuore seurantatutkimus antaa viitteitä siitä, että sitalopraamihoidolla voidaan vähentää dementian oireita ja auttaa vanhusta selviämään pidempään kotona. Niin potilaat, omaiset kuin yhteiskuntakin hyötyvät pitkäaikaishoidon aloittamisen myöhentämisestä.

Teuvo Koskinen, Asko Kahanpää, Erkki Lehtomäki, Eero Vaissi

Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot

Suomalaista äitiyshuoltoa pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista, ja onkin oletettu, että synnytykseen liittyvät pelot olisivat suomalaisäideillä harvinaisia. Kuopiossa tehty tutkimus soittaa, ettei näin ole; lähes 85 prosenttia synnyttämään tulleista äideistä pelkäsi synnytystekniikkansa olevan heikko ja 40 prosenttia uskoi synnytyskipujen olevan kestämättömiä. Vain pari prosenttia äideistä ei pelännyt synnytystä etukäteen.

Sakari Suonio, Heikki Vartiainen, Tuula Laasanen, Seppo Saarikoski

Tupakoivien miesten alkoholinkäytön yhteys ruokavalioon, painoon ja verenpaineeseen

Alkoholinkäytön, ruokavalion, painon ja verenpaineen välisiä yhteyksiä tutkittiin aineistosta, joka käsitti 17 975 tupakoivaa 50-69-vuotiasta miestä. Alkoholinkäyttö ei vähentänyt ruoan kokonaiskulutusta - alkoholi lisättiin ylimääräisenä ruokavalioon. Vaikka ruoka-aineiden käytössä oli eroja, energia- tai muiden ravintoaineiden saanti ei vaihdellut selvästi alkoholinkäytön mukaan. Runsaasti alkoholia käyttävät olivat lihavampia ja harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin muut. Heillä oli myös korkeampi verenpaine.

Satu Männistö, Pirjo Pietinen, Marja-Leena Ovaskainen, Jarmo Virtamo

Infektioihin liittyvät glomerulonefriitit

Munuaistautia on syytä epäillä, jos infektiopotilaan yleiskunto heikkenee, infektiosta toipuminen pitkittyy, turvotusta esiintyy ja virtsa on veristä. Nopeasti etenevän glomerulonefriitin ripeä diagnosointi on tärkeää, koska ajoissa aloitettu hoito parantaa munuaistaudin ennustetta. IgA-glomerulonefriitti lienee tavallisin akuutteihin infektioihin liittyvä glomerulonefriitti, jonka käytännön lääkäri näkee, klassinen akuutti streptokokki-infektiota seuraava glomerulonefriitti sen sijaan on nykyään harvinainen.

Jukka Mustonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030