PET-tutkimuksen mahdollisuudet III Positroniemissiotomografia kardiologiassa

Positroniemissiotomografiaa (PET) on sovellettu sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan, ohitusleikkauksen hyödyn arviointiin ja sydänsairauksien perustutkimukseen. Verrattuina muihin sydämen isotooppitutkimuksiin PET-kuvat ovat huomattavasti tarkempia, ja tutkimus antaa ainutlaatuista kvantitatiivista tietoa. Teknisen vaativuutensa ja hintansa takia PET on toistaiseksi jäänyt lähinnä yliopistojen ja tutkimuskeskusten käyttöön. Laitteistojen ja merkkiaineiden kehittyminen hinnaltaan kilpailukykyisiksi ratkaisee menetelmän tulevaisuuden kliinisessä kardiologiassa. Tutkimuksellisessa käytössä PET:n sovellukset ovat jo nyt arvokkaita.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Juhani Knuuti Pirjo Nuutila Risto Härkönen Uno Wegelius

PET-tutkimuksen mahdollisuudet IV Positroniemissiotomografia kliinisessä onkologiassa

Positroniemissiotomografia (PET) on neoplastisen kudoksen aineenvaihduntaa kuvantava isotooppilääketieteen erityismenetelmä, josta on tulossa myös apuväline syöpätauteja hoitavalle kliinikolle tilanteissa, joissa perinteiset syövän diagnostiikassa ja hoidon seurannassa käytettävät menetelmät eivät anna yksiselitteisiä vastauksia. PET-tutkimuksella voidaan arvioida kasvaimen tyyppiä ja pahanlaatuisuuden astetta silloin, kun koepalaa ei ole käytettävissä. Syövän hoidon seurannassa PET voi osoittaa vasteen syövän aineenvaihdunnan muutoksena jo ennen kuin kasvaimen koko muuttuu. Kliinisesti merkittävä apu PET-tutkimuksesta saataneen silloin, kun hoidon jälkeen on varmistuttava, että vitaalia kasvainkudosta ei ole jäljellä esimerkiksi imukudoksen syöpää sairastavilla potilailla.

Heikki Minn Sirkku Leskinen-Kallio

Äkillisten sepelvaltimotautitapahtumienja invasiivisten hoitotoimenpiteidenrekisteröinti poistoilmoituksessa Sydäninfarktin diagnostiset kriteerit ja sydänleikkausrekisteri

Terveydenhuollon poistoilmoitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1967. Poistoilmoitusrekisterin ylläpito perustuu lakiin terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (559/89) ja lain täytäntöönpanosta annettuun asetukseen. Poistoilmoituksen tietosisältöä on ohjattu lääkintöhallituksen yleiskirjeillä. Vuoden 1992 alusta noudatetaan sosiaali- ja terveyshallituksen ohjekirjettä 1/91 "Poistoilmoitusrekisteriin tehtävä ilmoitus".

Iskeeminen sydänsairaus ja rytmihäiriöt

Kun iskemia vaurioittaa sydänlihasta sydäninfarktin alkaessa, kammiot muuttuvat sähköisesti epävakaiksi ja rytmihäiriöille herkiksi. Infarktin akuuttivaiheen rytmihäiriöt todetaan EKG-monitoroinnin avulla ja potilaan vointia seuraamalla. Tärkeätä on heti havaita ja hoitaa välitöntä defibrillaatiota vaativa kammiovärinä ja nopea kammiotakykardia sekä totaaliblokkia ennakoivat johtumishäiriöt. Kahden vuorokauden ajan on suositeltavaa käyttää valvontalaitetta, joka hälyttää automaattisesti asystoliasta, kammiotakykardiasta ja kammiovärinästä. Laajassa, komplisoituneessa infarktissa rytmihäiriöiden valvonta on aiheellista pitkittää viikoksi. Telemetrinen EKG-valvonta vähentää tarvetta pitää potilasta koko ajan paikallaan vuoteessa.

Kuntoutusajan toimeentuloturva

Lokakuun alusta 1991 tuli voimaan laaja kuntoutusta koskeva lainsäädäntöuudistus. Sen eräänä oleellisena sisältönä on kuntoutusajan toimeentuloturvan järjestäminen. Toimeentuloturva on ollut aikaisemmin harkinnanvaraista ja monilta osin se on ollut riippuvainen sairaus- tai eläkevakuutuksen ratkaisuista varsinkin silloin, kun kysymyksessä on ollut terveydenhuollon järjestämä kuntoutus. Uusi kuntoutusrahalaki ja kuntoutusrahaa koskevat säännökset eri työeläkelaeissa tarjoavat nyt kuntoutukseen liittyvän oman lakisääteisen toimeentuloturvansa.

Mirjami Airaksinen

Iäkkäiden potilaiden ja muiden erityistapausten hoito

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka noudattaa samoja periaatteita iäkkäillä potilailla kuin nuoremmillakin. Oireisto saattaa olla vanhuksilla yllättävän niukka, ja he kuvaavat oireensa usein toisin kuin nuoremmat. Vanhuksilla angina pectoris on harvemmin kuin nuorilla tyypillinen rintalastan takainen puristava kipu, se kestää lyhyemmän ajan ja liittyy harvemmin nimenomaan rasitukseen. Tämä korostaa tarkan potilashaastattelun merkitystä.

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut III Vuodeosastojen käyttö ja vanhustenhuollon palvelut

Pitkäaikaissairaiden ja vanhusten laitospaikkoja on eniten Pohjois-Suomen pienissä kunnissa, sekä terveyskeskusten sairaansijoilla että vuodeosasto- ja vanhainkotipaikkojen yhteismäärällä mitattuna. Vuodeosastojen käyttö näyttää olevan joustavinta ja tehokkainta siellä, missä paikkoja suhteessa väestömäärään on eniten. Hoitopäivät lisääntyvät suoraan sairaansijojen määrän mukaan, mutta keskimääräiset hoitoajat ovat lyhimmät ja potilasvaihto suurin juuri pienissä terveyskeskuksissa. Kahdenkymmenen vuoden takaisesta sairaansijojen käytön tehokkuus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Vanhustenhuollossa suuret terveyskeskukset ja Etelä-Suomi suosivat laitoshoidon ulkopuolellakin institutionaalisia ratkaisuja kun taas pienet terveyskeskukset ja Pohjois-Suomi kevyempiä palvelumuotoja.

Antti Turunen Simo Kokko Jorma Takala

Alkoholinkäytön määrä ja äkillisen haimatulehduksen vaikeusaste

Haimatulehdusta edeltävinä viikkoina nautitun alkoholin määrä vaikuttaa merkitsevästi haimatulehduksen vaikeusasteeseen, kun potilas sairastuu alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen ensimmäisen kerran. Nautitun alkoholin määrä ei sen sijaan näytä korreloivan taudin vaikeuteen, kun kyseessä on uusiutunut alkoholista aiheutunut haimatulehdus tai muusta kuin alkoholista johtuva haimatulehdus. Tämä todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa potilaan henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin 101 äkillistä haimatulehdusta edeltänyt alkoholinkäyttö. Ensimmäisen kerran haimatulehdukseen sairastuneiden potilaiden kahtena edellisenä kuukautena käyttämän alkoholin määrä korreloi merkitsevästi sairaalahoidon pituuteen, komplikaatioiden ilmaantumiseen, ennustetta kuvaavien riippumattomien tekijöiden määrään sekä seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.

Mika Jaakkola Isto Nordback

A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi Suomessa

Erytromysiinin käyttö lähes kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Vuonna 1988 todettiin Turun alueella erytromysiinille resistenttien A-streptokokkien lisääntyneen, ja vuonna 1990 aloitettiin laaja tutkimus tilanteen kartoittamiseksi laajemmin. Erytromysiinille resistenttien A-streptokokkikantojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 1988 vuoteen 1990 sekä veriviljely- että nielu- ja märkänäytteissä. Ilmiö on huolestuttava, koska suun kautta annettavia lääkevaihtoehtoja A-streptokokki-infektioiden hoitoon on vähän. Ongelman ratkaisemiseksi erytromysiinin ja muiden makrolidiryhmän antibioottien käyttöä suositellaan rajoitettavaksi.

Helena Seppälä Antti Nissinen Helinä Järvinen Saara Huovinen Taisto Henriksson Elja Herva Stig E. Holm Matti Jahkola Marja-Leena Katila Timo Klaukka Sirkka Kontiainen Oili Liimatainen Sinikka Oinonen Leena Passi-Metsomaa Pentti Huovinen

Maahanmuuttajien virrat Suomessa

Ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa on Suomessa säädelty tiheällä seulalla. Työlupia on myönnetty lähinnä vain aloille, joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Näin on estetty vähäistä ammattitaitoa vaativien alojen siirtyminen vierastyöläisten miehittämiksi ja siten jääminen jälkeen palkka- ja työolojen kehityksestä. Paluumuuttoa on ohjattu tiedottamalla ulkosuomalaisille maan työmarkkinatilanteesta sekä muista muuttopäätöksiin vaikuttavista suhdanteista. Näiden virtojen ulkopuolelta meille on otettu pakolaisia vuosittaisten kiintiöiden mukaan. Myös valtaosa turvapaikanhakijoista on saanut jäädä maahan joko pakolaisina tai muilla perusteilla.

Tapani Tuomiharju

PET-tutkimuksen mahdollisuudet II PET-tutkimuksen kliiniset sovellutukset neurologiassa

Positroniemissiotomografialla on voitu osoittaa monissa neurologisissa sairauksissa aivojen toiminnan muutoksia jo ennen kuin tauti on todettavissa muilla kuvantamismenetelmillä. PET on vielä paljolti tutkimustyön menetelmä, mutta neurologian alalla siitä aletaan saada myös kliinisiä sovellutuksia. Varsinkin ekstrapyramidisairauksien selvittelyyn PET-tutkimuksesta odotetaan erotusdiagnostista menetelmää.

Urpo K. Rinne Arto O. Laihinen Juha O. Rinnehanna M. Ruottinen Erkki E. Säkö

Terveydenhuollon ohjauksen ja rahoituksen uudet suunnat Euroopassa

Terveydenhuolto on Euroopan maissa sitonut jatkuvasti suuremman osan kansantalouden tuotosta, ja samalla ovat kasvamassa palvelujen laatua ja saatavuutta koskevat vaatimukset. Pyrkimys parempaan taloudelliseen kannattavuuteen onkin noussut johtavaksi teemaksi eri maiden uudistushankkeissa. Yhteisinä linjoina suunnitelluissa ja jo aloitetuissa terveydenhuollon uudistuksissa ovat liiketaloudellisten johtamisperiaatteiden soveltaminen, asiakkaiden ja palvelujen jakajien nykyistä suurempi valinnan vapaus sekä kilpailun nouseminen kannustimeksi palvelujen tuotantoon. Keskitettyä ohjausta vähennetään, päätäntävaltaa ja vastuuta siirretään alue- ja paikallistasoille. Yksityisen terveydenhuollon laajentumista pidetään suotavana.

Markku Pekurinen Raimo Jämsen

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut II Tutkimukset ja hoidot

Monilla paikkakunnilla terveyskeskukset ovat sisällyttäneet toimintaansa myös erikoistutkimuksia ja -hoitoja. Vuoden 1990 alussa tehdyn kyselyn mukaan tavallisin näistä toimenpiteistä oli rektoskopia, joita tehtiin useammassa kuin kahdeksassa terveyskeskuksessa kymmenestä. Myös muita maha-suolikanavan endoskopioita tehtiin runsaasti, gastroskopioitakin 30 terveyskeskuksessa 203:sta vastanneesta. Sydäninfarktin liuotushoitoon oli ilmoitusten mukaan valmius lähes joka viidennessä terveyskeskuksessa. Yleiskirurgia ja synnytysten hoito olivat harvinaisia. Useimpia tutkimuksessa kysyttyjä toimenpiteitä tehtiin maan pohjois- ja itäosissa, paikkakunnilla joilla matkat erikoislääkärijohtoisiin sairaaloihin ovat keskimääräistä pitempiä.

Jorma Takala Antti Turunen Simo Kokko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030