Liitännäishoitoa myös mahasyöpäleikkauksen jälkeen?

Radikaalin syöpäleikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito on osoittautunut tehokkaaksi rintasyövässä ja paksusuolisyövässä, mutta mahasyövässä liitännäishoidon tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Syy tähän on epäselvä, ovathan kaikki edellä mainitut syövät yleensä adenokarsinoomia ja reagoivat kohtalaisen herkästi solunsalpaajahoitoon. Nyt tilanne voi olla muuttumassa mahasyövän osalta - ainakin tämän espanjalaisen tutkimuksen mukaan.

Per Ashorn

Lyhyesti: Sädehoitoa sepelvaltimoihin?

Restenoosi on sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelma. Stentit ovat vähentäneet sitä 40 % mutta uusia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Tutkimuskäytössä lupaavimpia on ollut suonensisäinen sädehoito. Alustavasti 6 kuukauden seurannassa restenoosit vähenivät jopa 50-60 %. Kaikkia haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Tuoreessa seurantatutkimuksessa verrattiin gammasäteilyä (192Ir) lumeeseen potilailla, joita hoidettiin toistuneen restenoosin takia. Sädehoitoon satunnaistetuista 26 potilaalsta 15 %:lle oli tehty sepelvaltimotoimenpide kolmen vuoden kuluttua, lumehoitoryhmästä 48 %:lle (p = 0,001). Sädehoidon tulos näyttää siis kestävän. Seuranta-aikana ei ilmaantunut merkittäviä haittavaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Itkettääkö alatiesynnytys?

Englannissa vertailtiin eri tavoin syntyneiden imeväisten stressireaktiota 8 viikon iässä annetun rokotuksen yhteydessä. Etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneet lapset itkivät selvästi lyhyempään ja heidän sylkensä kortisolipitoisuus muuttui vain vähän. Alakautta syntyneillä reaktiot olivat sen sijaan selvempiä ja ulosauttotoimenpiteitä tarvinneilla kaikkein voimakkaimpia. Tutkijat olettavat että varhainen stressikokokemus (esim. vaikea synnytys) säätelee lapsen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia (ja siten mm. kipureaktiota) hyvinkin pitkään. Ovatkohan keisarileikkauksella syntyneet vauvat Suomessakin rauhallisempia kuin muut?

Per Ashorn

Lyhyesti: Intraduktaalisen rintasyövän konservatiivinen hoito

Rintarauhastiehyen sisällä kasvavan, intraduktaalisen rintasyövän (DCIS) hoitona on käytetty mastektomiaa, rinnan säästävää leikkausta tai jälkimmäistä yhdistettynä sädehoitoon. Diagnoosi on yleistynyt mammografian käytön myötä, jopa 15-20 % rinnan pahanlaatuisista kasvaimista kuuluu nykyään tähän luokkaan. Uuden satunnaistetun tutkimuksen (n = 1 010) mukaan neljän vuoden kuluessa leikkauksesta 16 %:lle intraduktaaliseen karsinoomaan sairastuneista kehittyy paikallinen syövän uusiutuma, jos hoitona on pelkkä rinnan säästävä leikkaus, mutta jos säästävän leikkauksen jälkeen annetaan lisäksi sädehoito, uusiutuma tulee vain 9 %:lle (p = 0,005). Sädehoidolla ei ollut kuitenkaan vaikutusta elinaikaan. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla intraduktaalisen syövän koko oli korkeintaan 5 cm (keskimäärin 2 cm).

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Maailmanlaajuinen allianssi tuberkuloosi-lääkkeiden kehitystä tukemaan

WHO, Maailmanpankki, Yhdysvaltain CDC, Bill Gatesin säätiö ja eräät muut yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt ovat perustaneet suurimpien lääketehtaiden kanssa konsortion, jonka tavoitteena on uusien tuberkuloosilääkkeiden kehittäminen vuoteen 2007 mennessä. Vastaava hanke on jo käynnissä malarian suhteen. Lääketehtaat eivät ole olleet järin kiinnostuneita uhraamaan miljardeja markkoja lääkkeisiin, joiden markkinat ovat köyhissä maissa. Kansainvälisen rahoituksen turvin uusia kehitysprojekteja varmaan nyt käynnistyy. Tuberkuloosibakteerin perimän tuntemus parantaa näiden projektien onnistumismahdollisuuksia.

Matti Viljanen

Onnistunut trombolyysihoito: eikö veritulpan liuotus tosiaan riitä?

Sydäninfarktin aiheuttaneen tukkeutuneen sepelvaltimon mahdollisimman nopea avaaminen on trombolyysihoidon tavoite. Valitettavasti parhaillakaan trombolyysihoitomenetelmillä ei kaikkia tukkosuonia saada auki. Jos suoni jää tukkoon, on potilaan ennuste huomattavasti huonompi kuin niissä tapauksissa, joissa sepelvaltimoon saadaan palautettua normaali virtaus. Useilla menetelmillä on kuitenkin todettu, että sepelvaltimovirtauksen avaaminen ei takaakaan aina sydänlihaksen mikroverenkierron palautumista.

Juhani Airaksinen

Tuberkuloosiriski hoitoalan työssä pienentynyt Suomessa

Turkulaiset kollegat analysoivat kolmen vuosikymmenen (1965-95) ajalta terveydenhuoltoalan työntekijöiden tuberkuloosiin sairastumisen riskiä Suomessa. Kysymyksenasetteluun johtivat muualta päin tulleet havainnot riskin lisääntymisestä. Ammattitautitapauksia ilmeni työiässä olevilla olleen 658, verokkeina olivat muut tuberkuloosiin tarkasteluaikana sairastuneet 56 146 henkilöä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Heikentääkö kasvuhormoni kiveksiä?

Italiasta on raportoitu kasvuhormonihoidon yllättävä sivuvaikutus. Kivesten koko oli selvästi pienentynyt hoidon aikana neljällä nuorella miehellä, joille oli annettu kasvuhormonia lyhytkasvuisuuden vuoksi usean vuoden ajan. Nuorten, joilta keltään ei oltu osoitettu kasvuhormonivajausta, seerumin testosteronipitoisuus oli pienehkö ja siemennesteen siittiömäärä normaalia vähäisempi. Seerumin gonadotropiinipitoisuudet sen sijaan olivat melko suuria. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta tutkijat varoittavat liian huolettomasta kasvuhormonihoidon käytöstä. J Pediatr 1999;135:367-370

Per Ashorn

Lyhyesti: Tanskalaisen siemennesteen laatu heikkenee

Tanskassa 708 asevelvollisesta tehdyssä tutkimuksessa siittiöiden määrä alitti 40 %:lla tason 40 x 106/ml, jonka katsotaan merkitsevän heikentynyttä fertiliteettiä. Lähes 20 % miehistä olisi luokiteltu WHO:n standardien mukaan oligozoospermiapotilaiksi. Tutkimuksessa löytyi myös paljon henkilöitä, joiden siittiöiden motiliteetti ja morfologia olivat epänormaaleja. Tanskalaisista tehdyt tutkimukset 1940-luvulta alkaen ovat paljastaneet siittiöiden määrän jatkuvasti vähentyneen. Syytä ei tiedetä, mutta kyseessä voi olla teollistuneiden maiden ilmiö ja siihen voi liittyä kivessyövän, piilokiveksisyyden ja hypospadian riskin lisääntyminen. Vuonna 1993 suomalaisista miehistä tehdyssä selvityksessä tilanne ei ollut yhtä huono. Human Reproduction 2000;15: 366-372, BMJ 1993;306:1579- 1580

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: B-soluilla yllättävä rooli

Vasta-aineiden tuotantoon erikoistuneet B-lymfosyytit näyttävät ohjaavan suoliston immuunijärjestelmän kypsymisprosessia. Jos hiiriltä poistetaan geeniteknisesti B-solut, niiden Peyerin laikut, M-solut ja suolistoon liittynyt immuunijärjestelmä yleensä eivät kehity normaalisti. IgM:n ekspression palauttaminen solujen pinnalle normalisoi tilanteen. T-solujen poistolla ei vastaavaa vaikutusta ole. Tämä havainto voi selittää B-solujen toimintahäiriöiden yhteydessä havaittuja kummallisia ilmiöitä. M-solujen puuttuessa mikrobit tai niiden osat voivat päästä immuunijärjestelmään väärää reittiä ja aiheuttaa esimerkiksi autoimmuniteettia. Science 1999;286:1965-1968

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tiedätkö mikä on apotemnofilia?

Vihjeeksi voi kertoa, että apotemnofilian tehokkain hoito on terveen raajan poisto. Tautia poteva kokee nimittäin jo nuorella iällä, että esimerkiksi hänen toinen jalkansa on kiusallisen ylimääräinen ruumiinosa. Taudin nimi voitaisiinkin suomentaa vaikka raajainhoksi. Skotlantilainen kirurgi suostui kovien eettisten ja lupavääntöjen jälkeen poistamaan kahdelta apotemnofiliapotilaalta toisen jalan. Kumpikin parani oireestaan välittömästi. Potilaat eivät olleet saaneet mitään helpotusta psykoterapiasta eikä lääkityksestä. Operaation suorittanut kirurgi toivoo kuitenkin kohtaavansa vastaavia tapauksia tulevaisuudessa mahdollisimman vähän. BMJ 2000;320:332

Matti Viljanen

Pallolaajennushoito edelleen paras sydäninfarktin reperfuusiomenetelmä

Pallolaajennushoidon tuloksia on vertailtu liuotushoitoon 10 satunnaistetussa tutkimuksessa, ja niistä tehdyn meta-analyysin mukaan pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden kuolleisuus on keskimäärin kolmanneksen pienempi kuin liuotushoidon saaneiden. Lisäksi pallolaajennushoitoryhmässä esiintyy merkittävästi vähemmän aivohalvauksia ja uusintainfarkteja. Huolimatta näistä varsin vakuuttavista tuloksista on pallolaajennushoidon asema reperfuusiomenetelmänä ollut kiistelyn kohteena ja mm. hoidon pitkäaikaisetuja on epäilty.

Juhani Airaksinen

Luonnolliset vasta-aineet ajavat mikrobeja imukudoksiin tuhottaviksi

Toksiineja, bakteereita ja punasoluja vastaan kohdistuneiden luonnollisten vasta-aineiden olemassaolo on ollut tiedossa jo immunologian alkuajoista lähtien. Niiden on ajateltu olevan joko täysin hyödytöntä roskaa tai korkeintaan avustavan epäspesifistä puolustusta, kuten komplementtijärjestelmää ja fagosytoosia. Valtaosa luonnollisista vasta-aineista kuuluu IgM-luokkaan. Niiden tärkein lähde ovat peritoneaaliset CD5+ B-1-solut.

Matti Viljanen

Trombolyysikin kehittyy: yhdistelmähoidolla parempaan sydänlihaksen reperfuusioon

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen ei riitä, vaan uudeksi trombolyysihoidon ja mekaanisen reperfuusiohoidon tavoitteeksi on muodostumassa sydänlihaksen mikroverenkierron palauttaminen. Glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjän absiksimabin on jo aiemmin todettu parantavan sydänlihaksen mikroverenkiertoa sydäninfarktin primaarisen pallolaajennushoidon yhteydessä. TIMI 14 -tutkimuksessa verrattiin tavanomaista etupainotteista alteplaasihoitoa absiksimabin ja pieniannoksisen alteplaasin yhdistelmään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Luesdiagnoosi luurangosta

Amerikkalaisen Smithsonian instituutin tutkijat ovat tehneet syfilisdiagnoosin Chilen Pääsiäissaarilta löytyneestä 200 vuotta vanhasta luurangosta. Luurangon sääriluiden sapelimaiset muutokset herättivät luesepäilyn. Sääriluusta tehdystä jauheesta löydettiin IgG-luokan vasta-aineita Treponema palldium -antigeenille. Luusta saatiin myös positiivinen tulos kuppaspirokeetalle spesifisellä PCR-testillä. Tutkimus avaa uusia näkymiä paleoepidemiologiaan. Näin saadaan lopullisia vastauksia infektiotautien syntypaikkoihin ja myös mannertenvälisiin siirtymisiin. J Infect Dis 1999;180:2060-2063

Matti Viljanen

Lyhyesti: Nopea liuskatesti haimatulehduksen diagnostiikkaan

Suomalaiset kollegat ovat tutkineet virtsasta tehtävän uuden ja nopean liuskatestin (Actim Pancreatitis) käyttökelpoisuutta akuutin haimatulehduksen diagnostiikassa akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon hakeutuneilla potilailla. Testi perustuu trypsinogeeni-2:n osoittamiseen virtsasta ja valmistuu 5 minuutissa. Liuskatesti osoitti haimatulehduksen 96 % herkkyydellä löytäen erityisesti vaikeat tautitapaukset, joiden oikea diagnostiikka onkin oikean hoidon aloittamisen ja komplikaatioiden ehkäisyn kannalta tärkeää. Testin spesifisyys oli 92 %, sillä väärä positiivinen tulos löytyi 37 potilaalla 525 tutkitusta. Positiivinen liuskatestitulos antaa siis aiheen lisätutkimuksiin haimatulehduksen suhteen. Br J Surg 2000;87; 49-52 (MH)

Marja Hyöty

Lyhyesti: Alaraajan trombi keuhkoembolian takana oireettomanakin

Tuntuu itsestäänselvältä, että alaraajan laskimotrombi on usein keuhkoembolian taustalla. Tämä varmistui ranskalaisessa 228 peräkkäisen keuhkoemboliapotilaan tutkimuksessa, jossa embolia varmistettiin angiografialla ja 213:lle tehtiin myös molemminpuolinen alaraajan venografia 48 tunnin kuluessa emboliadiagnoosista. Syvä laskimotrombi todettiin potilaista 82 %:lla, proksimaalinen tukos 60 %:lla. Oireita trombista oli kuitenkin vain 72:lla eli 42 %:lla niistä, joilla todettiin laskimotromboosi. Tämä on syytä huomata avohoidossakin hengenahdistuspotilaan jatkohoidon ja tutkimustarpeen arvioinnissa. Niillä, joilta ei löytynyt trombia, oli vähemmän keuhkoverenkierron tukkeumaa eli lievempi embolisaatio. Chest 1999;116:903-908 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Halvauksen syy löytyi päänahasta

USA:ssa Georgiassa pikkutytölle kehittyi kahdessa päivässä Guillain-Barrén oireyhtymäksi sopiva halvaus. Kun tyttöä oltiin valmistelemassa plasmafereesiin, paikalle sattunut lääkäri ryhtyi muiden kummastukseksi kampaamaan potilaan tukkaa. Päänahasta löytyikin verestä pullea Dermacentor variabilis -punkki, jonka poistamisen jälkeen tyttö parani täysin kahdessa päivässä. Punkkihalvauksen aiheuttaa punkin syljen botulinumtoksiinin kaltainen myrkky, joka vaikuttaa liikehermoihin. Tautia on raportoitu USA:sta, Kanadasta ja Australiasta. Dermacentor-punkkeja voi satunnaisesti tulla Suomeenkin lintujen kyydissä. N Engl J Med 1999;34 2:90-94 (MV)

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030