Posken limakalvolle annettava midatsolaami lopettaa lasten kouristukset

Jatkuva kouristus eli status epilepticus on vaarallinen tila, joka tulisi saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Yleisin ensihoito ennen sairaalaanpääsyä on peräsuoleen annettava diatsepaami. Englantilaistutkijat pitävät tätä antotapaa kuitenkin sosiaalisesti hankalana ja epäilevät, että kouristavan lapsen tai nuoren huoltaja, opettaja tai muu paikalla oleva henkilö saattaa viivyttää tällaisen ensihoidon antoa tarpeettomasti. Siksi he tekivät satunnaistetun tutkimuksen, jossa verrattiin poskille annettavan midatsolaamiliuoksen (10 mg/2 ml) ja peräsuoleen annettavan diatsepaamiliuoksen tehoa kouristuksen lopettamisessa. Tutkittavina oli yhteensä 42 vaikeasta epilepsiasta kärsivää 5-22-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuivat ja opiskelivat heille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa. Suostumukset hankittiin etukäteen ja tutkimuskoordinaattorina toimiva asuntolan sairaanhoitaja hälytettiin paikalle hoitamaan kaikkia lapsia, joiden kouristus kesti yli kolme minuuttia.

Per Ashorn

Kalsium esti paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä

Ravinnon sisältämä kalsium sitoo suolen sappihappoja, joiden puolestaan on havaittu eläinkokeissa voivan aiheuttaa suolen limakalvon vaurioita ja edistävän karsinogeneesiä. Voitaisiinko siis paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä ja karsinogeneesiä estää yksinkertaisesti kalkkitableteilla? Amerikkalaisten tutkijoiden mielestä vastaus voi hyvinkin olla myönteinen.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Krooninen stressi heikentää immuunivasteita

Bristolilainen tutkijaryhmä osoitti, että dementeistä omaisistaan huolehtivien ikäihmisten vasta-ainetuotanto influenssarokotuksen jälkeen oli heikompi kuin vähemmän stressaantuneiden verrokkien. Sekä psykologiset että fysiologiset mittarit osoittivat omaistensa hoidosta huolehtivien potevan ankaraa stressiä. Heidän vasta-ainetuotantonsa oli kääntäen verrannollista syljen kortisolipitoisuuteen. Immuunivasteen vaimentuminen olikin todennäköisesti kortikoidien aikaansaamaa. On mahdotonta sanoa, onko havaitulla immuunivasteen heikentymisellä mitään käytännön merkitystä. Sen tutkimus kuitenkin osoittaa, että dementin henkilön hoitaminen on armottoman raskas tehtävä, jota ei pitäisi jättää elämänsä ehtoopäiviä viettävän hartioille.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Glioomaan vihdoin lääke?

Kaikkein pahanlaatuisimpaan aivokasvaimeen, glioblastoomaan, ei ole ollut tehokasta solunsalpaajaa. Potilaat menehtyvät tautiin yleensä viimeistään parin vuoden kuluttua diagnoosista. Temotsolomidilla on nyt saatu yllättävän hyviä tuloksia: 33:sta hoidetusta potilaasta täydellinen hoitovaste tuli kolmelle (9 %) ja osittainen vaste 14:lle (42 %). Kuudella potilaalla glioblastooma ei ollut edennyt 18-24 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Uusi pahoinvointilääke näköpiirissä

Solunsalpaajahoitoon liittyvän pahoinvoinnin hoidossa on edistytty pitkin harppauksin, ja lisää hyviä uutisia on tulossa. Neurokiniini-1-reseptorin antagonisti - nimeltään vielä L-754,030 - estää pahoinvointia aiheuttavaa substanssi P:n vaikutusta ydinjatkoksessa. Aine tehosti granisetronin ja deksametasonin akuuttia pahoinvointia estävää vaikutusta satunnaistetussa tutkimuksessa, johon otti osaa 159 sisplatiinia saavaa potilasta. Akuutin pahoinvoinnin lisäksi aine esti myös solunsalpaajan annon jälkeisinä päivinä ilmenevää viivästynyttä pahoinvointia. Vakavia sivuvaikutuksia ei todettu.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Soluhoitoa lasten vaikeaan artriittiin

Neljä lasta (6-, 7-, 11- ja 11-vuotiaat), joilla oli vaikea, hoitoresistentti juveniili krooninen artriitti hoidettiin luuytimen kantasolusiirroin, jota edelsi T-solujen poisto verenkierrosta, pieniannoksinen kokokehonsädetys, antitymosyyttiglobuliini ja syklofosfamidi. Vaikka tauti oli riehunut ennen hoitoa, palautuivat mm. lasko ja CRP lähes normaaleiksi ja potilaiden kliiniset oireet lievenivät dramaattisesti 6-18 kuukauden seurannassa. Lapset vapautuivat steroidihoidosta ja kasvu korjautui. Hoito on kokeellista ja siitä päättäminen edellyttää yhteisesti sovittavia kriteerejä.

Robert Paul

Kotiniinia konsentroituu sikiöön varhaisraskaudessa

Tupakointi häiritsee kuukautiskiertoa ja ovulaatiota, heikentää hedelmällisyyttä ja varhaistaa menopaussia. Sikiön kasvua tupakointi hidastaa selvästi. Mekanismeja, joilla tupakka aiheuttaa haittaa lisääntymiselle, tunnetaan huonosti. Raskauden ajan tupakoinnin patofysiologiaa valottaa tutkimus, jossa mitattiin nikotiinin päämetaboliitin kotiniinin pitoisuuksia raskauden 7.-17. viikoilla sikiön verestä sekä suonikalvon ontelon ja vesikalvon ontelon sisältämästä nesteestä.

Pertti Kirkinen

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidon ennätystulokset

Vaikka pienisoluinen keuhkosyöpä todettaisiin paikallisena, valtaosa potilaista lopulta menehtyy tautiinsa hoidosta huolimatta. Nyt raportoidaan kuitenkin suuren satunnaistetun tutkimuksen tulokset, jotka tutkijoiden mukaan ovat huomattavasti paremmat kuin mitä aikaisemmin on koskaan saatu paikallisen pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa. Kaikista tutkimukseen otetuista potilaista 44 % eli kaksi vuotta ja 23 % viisi vuotta - nämä luvut ovat tässä taudissa suuria. Uutta hoidossa oli jälleen kerran kemosädehoito, eli sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikainen antaminen.

Heikki Joensuu

Apua akuuttiin astmaan

Amerikkalaiset tutkijat selvittivät, paljonko albuterolia (salbutamoli) tulisi antaa nebulisaattorilla hoidettaessa aikuisten akuuttia astmaa. Vastakkain olivat 160 kohtalaisen vaikean potilaan astmakohtauksen aineistossa kaksoissokeasti 2,5 mg ja 7,5 mg albuterolia annosteltuna kolmasti 20 minuutin välein. Edellinen on suositeltu amerikkalainen annostus (NAEPP; National Asthma Education and Prevention Program), jota on kuitenkin käytetty myös Suomessa lähinnä kerta-annoksena nebulisaattorilla 5-10 mg:n ohella. Jälkimmäinen perustuu muutamiin eurooppalaisiin suosituksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Työmäärä ja sydäninfarkti

Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, miten päivittäinen työtuntien määrä suhteutuu sydäninfarktin ilmaantumiseen. 195:tä infarktiin sairastunutta miestä verrattiin 331 vastaavanikäisen kohorttiin. Jos päivittäinen työmäärä oli alle 7 tuntia, oli infarktiriski kolminkertainen verrattuna siihen, että työskenteli 7-9 tuntia päivässä. Jos työmäärä ylitti 11 tuntia päivässä, riski oli taas lähes kolminkertainen 7-9 tuntia päivässä työskentelevien vaaraan verrattuna. Vähän työskentelevien infarktilöydös voi selittyä sillä, että henkilöt ovat työttömiä tai sairaita. Pitkiä päiviä tekevien infarktiriski ei ollut odottamaton löydös.

Robert Paul

Lyhyesti: Interferonista hyötyä metastasoituneessa munuaissyövässä

Subkutaanisesti annetun alfa-interferonin on nyt havaittu satunnaistetussa tutkimuksessa pidentävän elinikää progestiinihoitoon verrattuna potilailla, joilla on metastasoitunut munuaissyöpä (n = 335). Interferonia annettiin subkutaanisesti 10 MU kolmesti viikossa, ja progestiinia (medroksiprogesteroniasetaatti) 300 mg päivässä per os. Kuolemien määrä oli interferoniryhmässä 28 % pienempi ja keskimääräinen elinikä piteni 2,5 kuukautta (8,5 vs 6 kuukautta). Syöpä kuitenkin eteni hoitoryhmästä riippumatta lähes kaikilla viimeistään noin 15 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, ja interferonihoitoon liittyi melko paljon sivuvaikutuksia.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: You're nuts!

Nurses' Health Studyssa todettiin, että pähkinät suojaavat sepelvaltimotautitapahtumilta ja -kuolemalta. Seurannassa olleista yli 86 000 sairaanhoitajasta 1 255:lle tuli sydäntapahtuma. Sellaisilla hoitajilla, jotka söivät yli 150 grammaa pähkinöitä viikossa, sydäntapahtuman riski oli vain 65 % (95 %:n luottamusväli 53-11 %) pähkinöitä kokonaan karttavien tai alle 30 grammaa kuukaudessa syövien riskistä. Tulos pysyi samana, vaikka tilastoja korjattiin kaikenlaisten häiriömuuttujien suhteen. Pähkinöissä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sydämen kannalta turvallinen dieetti alkaa muuten olla allergikon painajainen: punaviini ja pähkinät. Tulee ihan joulu mieleen.

Robert Paul

Lyhyesti: Mitomysiini sädeherkistäjänä

Syövän hoidon tuloksia voidaan joskus parantaa perin yksinkertaisesti ja jo vuosikymmeniä käytössä olleella lääkkeellä. Itävaltalaiset satunnaistivat 188 potilasta, joilla oli suurikokoinen (yleensä T3 tai T4) pään ja kaulan alueen syöpä joko tavanomaiseen sädehoitoon (70 Gy, yhteensä 35 hoitokertaa), nopeutettuun sädehoitoon (55 Gy, 17 hoitokertaa) tai nopeutettuun sädehoitoon ja saamaan lisäksi yhden annoksen mitomysiiniä suoneen sädehoidon aikana (20 mg/m2). Parhaiten meni mitomysiiniä saaneilla. Täydellinen hoitovaste tuli 67 %:lle, nopeutetussa sädehoidossa 58 %:lle ja tavanomaisessa sädehoidossa 43 %:lle (p < 0,05). Myös elinaika piteni mitomysiiniä saaneilla tilastollisesti merkitsevästi. Tämän solunsalpaajahoidon hinta on noin 700 markkaa eikä sen antaminen suoneen sekään paljoa resursseja vaadi.

Heikki Joensuu

Myelooman kemoterapia puntarissa

Jo miltei Aatamin ajoista lähtien myelooman perushoito on ollut vanha kunnon MP-kuuri eli melfalaani ja prednisoni. Tätä medisiinan kiintotähteä on yritetty syrjäyttää milloin minkäkinlaisella lääkeyhdistelmällä, mutta yleensä vaatimattomalla menestyksellä. Samoilla linjoilla on uusi perinpohjainen meta-analyysi, johon oli yhdistetty potilaskohtaiset tiedot 20 satunnaistetusta tutkimuksesta ja 4 930 potilaasta, joista oli saatu käyttöön potilaskohtaiset tiedot. Lisäksi analyysiin otettiin mukaan seitsemän satunnaistettua tutkimusta ja 1 703 potilasta pelkästään kirjoitetusta raportista saatujen tietojen perusteella. Kaikissa 27 tutkimuksessa MP-kuuria oli verrattu vähintään kolme eri lääkettä sisältävään muuhun yhdistelmään.

Heikki Joensuu

Trombofiiliset mutaatiot mukana vaikeissa raskauskomplikaatioissa

Vaikka mikrotrombit, hyytymistekijöiden muutokset ja heikentynyt istukkaperfuusio on osattu liittää pre-eklampsiaan, selittämättömään sikiön kuolemaan, sikiön kasvun hidastumiseen ja istukan ennenaikaiseen irtoamiseen, ilmiöiden syy-seuraussuhteista ei ole varmaa tietoa. Trombimuodostusta suosivat mutaatiot näyttävät yllättävän tavallisilta naisilla, jotka saavat raskauden aikana jonkin näistä komplikaatioista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Prednisoni ei pilaa astmalasten rokotusta

Kortisoni on immunosuppressiivinen aine, joten periaatteessa se voi vähentää rokotuksen tehoa. Tämän tutkimuksen perusteella se ei ainakaan vaikuttanut influenssarokotuksen tehoon lapsilla, jotka saivat prednisonikuurin pahentuneen astmansa hoidoksi. Rokotteella saatiin aikaan vähintään verrokkien veroinen vasta-ainevaste titterien nousulla mitattuna. Tutkijoiden mielestä astmalapsia voidaan tehokkaasti rokottaa influenssaa vastaan kortisonihoidosta huolimatta. 5

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030