Mahalääkkeiden gynekomastiariski

Simetidiini aiheuttaa tunnetusti gynekomastiaa. Sen sijaan ranitidiini ja omepratsoli on vain hajanaisissa tapausselostuksissa yhdistetty rintarauhasen liikakasvuun. Englannin perusterveydenhuollossa lääkärit rekisteröivät tietokoneelle potilaskäynnit sekä lääkkeet ja mahdolliset haittavaikutukset; rekisterissä on 4 miljoonaa potilasta. Tätä brittijärjestelmää hyväksi käyttäen pari amerikkalaistutkijaa on selvittänyt mahalääkkeiden yhteyksiä gynekomastiaan.

Japanin aivokuume

Kaukoidän-matkailijoiden on syytä muistaa suojautuminen tartuntatauteja vastaan. Japanin aivokuumetta raportoidaan koko Kaukoidän kattavalla endeemisellä alueella 50 000 tapausta vuosittain. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten. Hyttysen puremasta tarttuva tauti leviää varsin hyvin. Keskimäärin 3 % hyttysistä kantaa virusta. Serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10 % alttiista väestöstä saa virustartunnan vuosittain. Kuitenkin vain 1-10 henkilöä 10 000 kohti saa tartunnan seurauksena enkefaliitin.

Lepakot hygieniaongelmana

Britanniassa on kirkoissa majailevia lepakoita vastustava yhdistys. Sikäläinen eläinsuojelulaki kieltää näet lepakoiden jahtaamisen, joten lepakoiden kanssa on tultava toimeen. Ne ovat kuitenkin ilmeinen haitta: lepakkojen vastustajien yhdistyksen edustaja valittaa Lancetin kirjeenvaihtopalstalla, että lepakoiden siipiin tarttuneet ulosteet ja virtsa leviävät koko kirkkotilaan. Ulosteet tarttuvat kalustoon ja tekstiileihin ja virtsasta jää pysyviä tahroja. Terveyden lisäksi myös kulttuuriarvot ovat uhattuna.

Verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelu

Sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemia on suhteessa enemmän talvisin kuin muina vuodenaikoina. Vanhuksilla talviaikainen yliedustus on 30 %. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että veren suuri fibrinogeenipitoisuus ja hyytymistekijä VII:n aktiivisuus ovat infarktin ja aivohalvausten riskitekijä. Cambridgen yliopistossa on selvitetty, voisivatko näiden hyytymistä edistävien tekijöiden kausimuutokset selittää verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelua.

Liikunta vain eduksi imettävälle äidille

Suomalainen imettävä äiti saattaa olla ensisijaisesti huolissaan liikunnan vaikutuksista maidoneritykseen ja maidon koostumukseen, mutta kalifornialaistutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko imettävä jenkkiäiti pyrkiä normaalipainoon jumppaamalla jo imetysaikana. Olipa perustelu tutkimuksen tekemiselle mikä vain, on tutkimus varmaan aiheellinen, sillä vastausta kysymykseen, milloin liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen, ei ole tähän mennessä ollut. Nyt on.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030