Tietokone ruumiinavaajana

Tämä on referaatin referaatti. Modern Pathology -lehden päätoimittaja kuvailee pääkirjoituksessaan The Detroit News -lehden (ei sentään Kansas News!) toimittajan Nickie McWhirterin tylyä kohtaloa tämän yrittäessä selvittää, mistä on peräisin tieto, että 435 000 amerikkalaista kuolee vuosittain tupakointiin liittyviin sairauksiin. Luku toistuu niin usein, että vähitellen sitä on alettu pitää itsestään selvyytenä. McWhirter otti yhteyttä Yhdysvaltain Keuhkoyhdistykseen, jossa asiaa ei tiedetty. Kansallinen Terveystilastokeskus ei myöskään ollut perillä tilanteesta, koska he keräsivät vain tautisuutta muttei kuolevuutta koskevia tietoja. Viimein toimittajattaremme pääsi yhteyteen henkilön kanssa, joka kertoi toimistonsa keräävän kuolintodistuksiin perustuvia kuolevuuslukuja. Tiedot luokiteltiin rodun, sukupuolen, iän ja maantieteellisen jakautuman, muttei tupakoinnin perusteella.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sumatriptaanin sivuvaikutus: sydäninfarkti?

Sumatriptaani on serotoniini-1-reseptorin antagonisti, joka on osoittautunut erittäin tehokkaaksi migreenin kohtaushoidossa ja cluster-päänsärkyyn eli Hortonin neuralgiaan. Painon tunnetta rinnassa esiintyy noin 3 %:lla potilaista, jotka nauttivat lääkettä suun kautta (100-300 mg), ja peräti 5 %:lla niistä, jotka käyttävät sitä ihonalaisesti (4-8 mg). Toistaiseksi ei ole varmuudella voitu osoittaa tämän rintavaivan syytä, sillä esimerkiksi EKG-muutoksia ei rintatuntemuksiin ole liittynyt kuin yhdessä julkaistussa tapauksessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Automaattilansettien hepatiittivaara

New England Journal of Medicinen palstoilla on keskusteltu sormiverinäytteiden ottamisessa käytettävien automaattilansettilaitteiden hepatiittiturvallisuudesta. Näitä laitteitahan käyttävät monet potilaat kotioloissa ja ehkä jotkut julkisenkin terveydenhuollon toimipisteet. Laitteiden valmistajat ja kliinikot ovat kisailleet lehden palstoilla siitä, kenen on vika, että eräässä sairaalassa todennäköisesti juuri tällainen laite aiheutti hepatiitti B -epidemian. Oli syy kenen tahansa, on syytä ottaa tarkoin huomioon, että automaattilansetitkin saattavat levittää B-hepatiittia. Vaikka itse pistoterä on kertakäyttöinen, on mahdollista, että laitteen kärkeen roiskahtaa vähäisiä verimääriä, ja juuri tätä kautta on infektioriski olemassa. Itse asiassa erään laitteen kärki kontaminoitui lähes joka kolmannen pistoksen jälkeen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Pienen intraduktaalisen rintasyövän hoito

Lisääntyneen mammografian käy-tön seurauksena intraduktaalisia (in situ) rintasyöpiä löytyy ny- kyään enemmän kuin aiemmin. Näiden syöpien (tai ehkä oikeammin syövän esiasteiden) ennuste on yleensä hyvä. Hoidot sen sijaan ovat vaihdelleet paikallisesta poistosta mastektomiaan ja bilateraalisen syövän vaaran takia jopa bilateraaliseen mastektomiaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ilmaemboliat aivoverisuonikuvauksissa

Vaikka kaulavaltimon angiografian tarve on vähentynyt uusien neuroradiologisten menetelmien myötä, tarvitaan aivovaltimoiden varjoainekuvausta edelleen. Tutkimus ei suinkaan ole vaaraton, sillä jonkinasteisia ohimeneviä neurologisia oireita potee noin 4 % potilaista angiografian jälkeen ja joka sadannelle jää neurologinen jälkioire.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kalsiumoksalaattikivien riski ja ravinnon kalsiummäärä

Valtaosa munuaiskivistä on kalsiumoksalaattikiviä, ja hyvään kliiniseen käytäntöön on kuulunut kalsiumoksalaattikivitautia sairastavien potilaiden valistaminen vähäkalkkiseen ruokavalioon. Mutta medisiina on täynnä paradokseja: Harvardin yliopistosairaalan koordinoimassa tutkimuksessa osoitetaan, että kalsiumoksalaattikivien riski kasvaa, mitä vähemmän kalsiumia nautitaan!

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sähkösokkihoito depression hoidossa

Sähkösokkihoidon tärkein aihe on tätä nykyä vaikea depressio. Menetelmää on käytetty jo yli 30 vuotta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että se toimii ja korjaa depression ainakin joksikin aikaa jopa 90 %:lla potilaista. Edelleen on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä on sopiva sähköannos ja paras elektrodien sijoitus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Hammastulehdukset ja koronaarit

Yhdysvalloissa tehty tutkimus vahvistaa suomalaisten vuonna 1989 esittämää yhteyttä hammas- ja ientulehdusten ja sydäninfarktien välillä. Vuosina 1971-74 osallistui 9 760 henkilöä kansalliseen terveys- ja ravitsemustutkimukseen. Heidän sairastumistaan sydäninfarktiin ja kuolemia kartoitettiin vuonna 1987 haastattelujen, sairauskertomusten ja kuolintodistusten avulla. Yli 90 %:sta saatiin tiedot.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Paksusuolisyövän seulonta

Ulosteen veren analyysiä käytetään paksusuolisyövän seulontaan. Ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että okkultin veren tutkiminen vähentäisi kuolleisuutta tähän syöpään. Yhdysvalloissa käynnistettiin vuonna 1975 suuri, 46 551 vapaaehtoista 50-80-vuotiasta tutkittavaa käsittävä tutkimus, jossa ulosteen verianalyysin avulla pyrittiin toteamaan paksusuolisyöpä jo varhaisvaiheessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Serotoniininestäjät depression hoidossa - jäitä hattuun!

Ryminällä markkinoitujen serotoniinin takaisinoton estäjien väitetään olevan perinteisiä trisyklisiä masennuslääkkeitä paremmin siedettyjä ja tehokkaampia. Asiaa selvitetään laajasti brittiläisessä meta-analyysissä: leedsiläiskollegat ovat käyneet läpi 63 satunnaistettua tutkimusta, joissa fluoksetiinia, fluvoksamiinia, paroksetiinia ja sertraliinia on verrattu trisyklisiin masennuslääkkeisiin. Kirjoittajat vertasivat ilmoitettuja masennuksen astetta mittaavia suureita eri tutkimuksissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030