Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 19-20/1993 Kommentteja

Kolesteroli nyt - koronaarit 30 vuotta myöhemmin

Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa oli 1940-luvun lopulla todella fiksuja tutkija-opettajia, jotka ottivat opiskelijoista kaiken irti. Viimeisellä kurssilla olevilta opiskelijoilta näet selvitettiin terveys ja otettiin verinäytteitä. Vuosina 1947-64 tutkimuskohorttiin oli kertynyt peräti 1 337 tutkittua, samanikäistä ja samaan sosioekonomiseen kastiin päätyvää miestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Nichts neues

Palstantoimittajan suuria iloja on, kun lukijat reagoivat kirjoitettuun tekstiin. Näin on tehnyt kunnioitettu kollegamme professori Lauri Autio, joka on kiinnittänyt huomionsa Lääkärilehdessä 14/93 referoimaani työhön. Siinä göteborgilais-uppsalalaisena yhteistyönä todettiin matalan verenpaineen aiheuttavan kurjaa oloa (Br Med J 1993;306:243-246). Kirjoittajat väittävät, että kyseessä olisi aivan uusi havainto, ja antavat ymmärtää, että heidän havaintonsa olisi jotenkin uutuudessaan mullistava. He kirjoittavat jopa diskussio-osan ensimmäisessä lauseessa, että sen enempää Skandinaviassa kuin anglosaksisessa kirjallisuudessakaan ei matalaa verenpainetta pidetä sairautena ja että lääketieteen oppikirjat ohittavat hypotonian vain maininnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Ulkustaudin kolmoishoidon kaksoishoitoversio

Helicobacter pylorin ja pohjukaissuolihaavauman välinen syy-yhteys ei ole aivan selvä, mutta tiedetään, että bakteerin eradikointi ennustaa pitempää residiivitöntä aikaa kuin sellainen hoito, jossa bakteeria ei häädetä. Vismutin rooli tässä yhteydessä on epäselvä, mutta klassiseksi käynyt kolmoishoitohan sisältää vismutin lisäksi amoksisilliinia tai tetrasykliiniä sekä metronidatsolia. Tällaisessa hoidossa on melkoinen määrä tabletteja ja siten myös sivuvaikutuksia, mikä vaikeuttaa hoidon toteuttamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Immunovärjäys tai sitten ei

Etenkin kasvainpatologiassa ovat immunohistokemialliset värjäykset 10-15 viime vuoden aikana aiheuttaneet melkoisen mullistuksen. Ne eivät yleensä ratkaise sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen, mutta ne auttavat usein erottamaan esimerkiksi karsinoomat, sarkoomat, melanoomat, mesotelioomat ja lymfoomat toisistaan, kun kyseessä on erilaistumaton kasvain. Aiemmin tämä erottelu, jolla usein on syvällinen vaikutus hoitovalintoihin, tehtiin sen patologin mielipiteen perusteella, jolla oli eniten arvovaltaa, tai sitten päädyttiin jossain määrin masentavaan diagnoosiin tumor malignus. Nyttemmin myös hormonireseptoreita ja erilaisia kasvaimen kasvunopeutta, pahanlaatuisuus-astetta ja ennustetekijöitä kuvaavia antigeeneja voidaan määrittää immunohistokemiallisin menetelmin,

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Millainen hepariini leikkausten laskimotukos-profylaksiaan?

Legendaarisen V.V. Kakkarin työryhmä on vetänyt brittiläistä monikeskustutkimusta siitä, miten pienimolekyylinen hepariini (tässä tapauksessa Fragmin) selvisi vertailussa standardihepariiniin potilailla, joille tehtiin suurehko vatsaleikkaus (kolektomia, sappirakkoleikkaus, gynekologinen leikkaus tms.). Toisen ryhmän potilaat saivat 2 500 yksikköä Fragminia kertainjektiona aamulla ja samannäköisen lumeruiskeen 12 tuntia myöhemmin, toiselle ryhmälle annettiin 5 000 KY standardihepariinia ihon alle 12 tunnin välein. Kummassakin ryhmässä oli noin 1 900 potilasta. Hoitoa annettiin vähintään viisi päivää ja niin kauan että potilas oli liikkellä. Seuranta kesti neljä viikkoa leikkauspäivästä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 16/1993 Kommentteja

Leukemia ja ydinjätteen käsittelylaitos

Dounreayn ydinjäteen käsittelylaitoksen ympäristössä Skotlannissa on havaittu odotettua enemmän lasten ja nuorten leukemioita. Tiedossa olevat säteilytasot laitoksen ympäristössä ovat kuitenkin olleet niin matalia, etteivät ne nykykäsityksen mukaan voi selittää leukemiatapausten lisääntymistä. Ydinvoimalat rakennetaan usein (ja kaukaa viisaasti?) harvaan asutuille seuduille. Laitosten rakentamisen ja käynnistymisen myötä ne kuitenkin kokevat melkoisen väestömuutoksen. Uusien asukkaiden mukana voisi näille seuduille kulkeutua viruksia, jotka voisivat aiheuttaa epidemioita ja ehkä leukemiaakin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 14/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030