Mikroalbuminuria ei aina ennusta diabeteksen kulkua

Ainakin lyhyen aikaa insuliinihoitoista diabetesta sairastaneilla tiedetään mikroalbuminurian (vuorokausivirtsan albumiinieritys 30-300 mg) ennustavan makroalbuminurian kehittymistä ja potilaan ennusteen huononemista. Hyksiläiskollegat ovat seuranneet pitkään (yli 15 vuotta) insuliinihoitoista diabetesta sairastaneiden potilaiden mikroalbuminurian ennustearvoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi keuhkosyövän riskitekijä - häkkilintu

Kirjallisuudessa on esitetty arvio, että lemmikkieläimenä pidetty lintu saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä. Edesmenneessä Länsi-Berliinin kaupungissa tehtiin asiaa selventävä tutkimus. Siinä 239 keuhkosyöpäpotilaalta ja 429 verrokilta tiedusteltiin, oliko heillä kotonaan lemmikkinä lintuja, kuten papukaijoja tai kanarialintuja, ja jos oli, kuinka kauan oli ollut ja oliko lapsuudenkodissa lemmikkilintuja ja kuinka kauan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

...tai ehkei sittenkään

Skottikollegat ovat myös lukeneet saman jutun kuin länsiberliiniläiset ja tekivät lintuasiasta oman tutkimuksen. Siinä 143 keuhkosyöpäpotilaalle valittiin kaksi verrokkia. Lintuharrastuksesta tehtiin samantyyppiset kysymykset kuin saksalaistutkimuksessa, ehkä vähän tarkemmin. Ja päinvastoin kuin saksalaisten työssä, lintuharrastuksen ja keuhkosyövän ei todettu liittyvän toisiinsa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-vitamiininpuutos ja makuuhaavat

On arveltu, että makuuhaavat johtuvat osittain puutteellisesta ravitsemuksesta, sillä mm. sinkki ja C-vitamiini vaikuttavat haavan paranemiseen ja paranemisen immunologiaan. Leedsissä tutkittiin prospektiivisesti 21 vanhuksen veren A- ja E-vitamiinipitoisuudet, lihaksen, plasman ja granulosyyttien sinkki, valkosolujen C-vitamiinipitoisuus sekä veren albumiini- ja hemoglobiini. Potilaat olivat sairaalassa hoidettavina lonkkaluunkaulan murtuman vuoksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Psyykenlääkkeiden ja sydäninfarkin välillä yhteyttä

Vuosina 1986-88 sydäninfarktiin kuolleista nuorista englantilaisista ja walesilaisista naisista koottiin keskitetysti sairauteen ja kuolemaan liittyviä tietoja, joita verrattiin muihin syihin kuolleisiin kontrollipotilaisiin. Todettiin yllättäen, että sydänkuolemat olivat psyykenlääkkeitä käyttäneillä yleisempiä kuin verrokeilla. Jos nainen oli kuoleman aikoihin käyttänyt bentsodiatsepiinejä, oli kuolemanriski 5,2-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,9-14,6) verrokkiotokseen nähden, ja jos hän käytti trisyklisiä masennuslääkkeitä, luku oli 6,3 (1,3-31,0). Varmuuden vuoksi tutkittiin myös tulehduskipulääkkeiden käyttöfrekvenssejä, mutta niiden suhteen ei ollut eroja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vanhassa vara parempi Hodgkinin taudissa...

Paikallisen Hodgkinin taudin (aste I ja II) pääasiallinen hoito on sädehoito, kun taas laajalle levinneessä lymfoomassa (asteet III ja IV) perushoitona käytetään erilaisia solunsalpaajayhdistelmiä. Mutta mikä olisi tehokkain sytostaattikuuri? Valittavana on ollut perinteinen MOPP, italialaisten kehittämä ABVD ja uusimpana vaihtoehtona Suomessakin suosittu MOPP:n ja ABVD:n yhdistelmähoito joko molempia kuureja vuorotellen (MOPP-ABVD-MOPP jne.) tai yhdistettyinä ns. hybridikuureina (MOPP/AVB). Toisin kuin ABVD, MOPP aiheuttaa steriliteetin, pitkäaikaisen subkliinisen immunosuppression ja joskus sekundaarileukemioita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

...ja non-Hodgkin-lymfoomassa?

Levinneiden, histologiselta kuvaltaan aggressiivisten non-Hodgkin-lymfoomien standardihoito on ollut CHOP-solunsalpaajayhdistelmä (syklofosfamidi, doksorubisiini, vinkristiini, prednisoni) lukuun ottamatta kaikkein aggressiivisimpia lymfoomia (esim. Burkittin lymfooma). Viime vuosina on kehitetty CHOP-kuuria aggressiivisempia ns. toisen ja kolmannen "sukupolven" kuureja, joilla on saavutettu historiallisiin aineistoihin verraten parempi eloonjääminen kuin ensimmäisen sukupolven yhdistelmillä (esim. CHOP). Myöhempien sukupolvien kuurit ovat kuitenkin myös toksisempia, ja jotkut selvästi kalliimpia kuin perinteinen CHOP.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lopullinenko totuus antikoagulaation kestosta?

Miten kauan laskimotukoksen sairastanut potilas tarvitsee antikoagulaatiohoitoa? Jonkinlainen yksimielisyys vallinee siitä, että pohjetukoksen hoitoaika on kolme kuukautta. Mutta entä jos potilaalla on laaja laskimotukos keuhkoembolian kera tai ilman? Kun kysymykseen otetaan kanta, on myös otettava huomioon varfariinin sivuvaikutukset, joista vakavin on tappava verenvuoto.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Selvyyttä keskuslaskimokanyylien infektioriskiin

Eräiden tutkimusten mukaan moniluumeniset keskuslaskimokatetrit tulisi vaihtaa määrävälein, sillä näiden aiheuttama infektioriski kasvaa ajan myötä. On ehdotettu jopa kolmen päivän vaihtoväliä, ja on esitetty, että samaa punktiokohtaa voidaan käyttää toistuvasti, ja uusi keskuslaskimokatetri sijoittaa paikalleen pelkän ohjainvaijerin avulla. Palstanpitäjän kokemuksen mukaan sentraalisen kanyylin vaihto kolmen päivän välein kuulostaa aika hurjalta, eikä se liene suomalaisittain yleinen käytäntö.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sisapridi saattaa aiheuttaa sydämentykytystä

Sisapridi muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin prokainamidia, mikä voisi selittää kolmen vuoden aikana WHO:n kansainväliseen sivuvaikutusrekisteriin tehdyt 7 takykardiailmoitusta. Usein kyse oli palpitaatiosta, mutta lisälyöntisyyttä ja (sinus?)takykardiaa ilmoitetaan myös esiintyneen. Sivuvaikutus on todennäköisesti ainakin osalla näistä potilaista sisapridiin liittyvää, sillä uudelleenaltistus aiheutti saman ilmiön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-hepatiitin ennuste

Yhdysvalloissa neljän maakunnan alueella selvitettiin prospektiivisesti vuosina 1985-86 non-A, non-B hepatiittiin sairastuneen 130 potilaan ennustetta. Kolmasosa potilaista eli sosioekonomisesti huonoissa oloissa, mikä mahdollisesti on ollut osallisena tartuntaan. Runsaalla neljänneksellä tauti oli todennäköisimmin saatu suoneen otettavien huumeiden käytön yhteydessä ja vajaalla viidesosalla hiljattain annetusta verensiirrosta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030