Satunnaistetun kliinisen tutkimuksen tulos voi olla hauras

Satunnaistetun tutkimuksen tilastollisesti merkitsevän tuloksen p-arvoksi on yleensä sovittu alle 0,05. Vaikka kriittinen p-arvo saavutettaisiinkin kliinisessä kolmannen vaiheen tutkimuksessa, voivat hoidolla saavutettavissa oleva elinaikaetu ja kliininen hyöty olla marginaaliset. Haurausindeksi (fragility index) kuvaa tapausmäärää, joka tarvitaan, jotta p-arvo muuttuu tilastollisesti merkitsevästä ei-merkitseväksi. Uusien syöpälääkkeiden tutkimuksissa se osoittautui varsin pieneksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyillä yöunilla ja päivätorkuilla yhteys lihavuuteen

Lyhyillä yöunilla ja päivätorkuilla yhteys lihavuuteen

Yhdysvalloissa selvitettiin latinoväestön monikeskustutkimuksessa aktiivisuusrannekkeen avulla unen ja liikalihavuuden yhteyksiä. Osallistujia oli 2 156, iältään 18–64-vuotiaita. Aktiivisuuden seuranta kesti viikon ajan. Ikä, sukupuoli, etninen tausta, tutkimuspaikka, tulot, koulutus sekä apnea-hypopneaindeksi huomioitiin mallissa. Liikalihavuuden määritelmä oli painoindeksi yli 30 kg/m2 ja keskivartalolihavuuden määritelmä miehillä vyötärönympärys vähintään 102 cm ja naisilla vähintään 88 cm. Päiväuniksi katsottiin yli 15 minuutin torkut.

Heikki Ekroos

Lisää näyttöä verenpaineen  intensiivihoidon hyödyistä

Lisää näyttöä verenpaineen intensiivihoidon hyödyistä

Iso satunnaistettu SPRINT-tutkimus osoitti, että ikäihmisten (keski-ikä 80 v) intensiivinen verenpaineen hoito kannattaa. Molemmissa ryhmissä päästiin varsin hyvin tavoitteisiin: intensiivihoidon ryhmässä systolisen verenpaineen keskiarvo oli 123 mmHg (tavoite < 120 mmHg), standardihoitoryhmässä 135 mmHg (tavoite < 140 mmHg). Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti, sillä jo kolmen vuoden seurannassa intensiivisessä hoidossa olleiden kokonaiskuolleisuus ja kardiovaskulaaritapahtumien määrä oli kolmanneksen pienempi kuin lievemmän tavoitteen ryhmässä.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvausseulonta löytää pienemmän rintasyövän

Rintasyöpä on alle 60-vuotiaiden naisten merkittävä kuolemansyy. Jos naisen lähisukulaisilla on todettu rintasyöpää, on sairastumisriski suurentunut, vaikka tunnettuja rintasyövälle altistavia geenimutaatioita ei ole todettu. Näitä potilaita on noin 15 % kaikista rintasyöpään sairastuneista. Näiden naisten huolellinen rintasyövän seulonta on järkevää: mitä aiemmin tauti todetaan, sitä parempi hoitotulos on, ja osa potilaista säästyy raskailta liitännäishoidoilta, kun tauti todetaan tarpeeksi pienikokoisena. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että magneettikuvauksen käyttöä suuren riskin potilaiden seulonnassa on syytä harkita.

Sirkku Jyrkkiö

Sapenjohdinvaurion pitkäaikaistulokset

Sapenjohdinvaurio on yksi sappirakon poiston vakavimmista komplikaatioista. Laparoskooppinen sappirakon poisto lisäsi alkuvaiheessa näitä vaurioita merkittävästi, mutta nykyisin esiintyvyys lienee alle 1–2 %. Vaikka tila korjataan heti yleensä hepatikojejunostomialla, potilaalle voi myöhemmin kehittyä kaventuma katkenneen sapenjohtimen ja suolen väliseen liitokseen, toistuvia kolangiitteja ja jopa biliaarinen kirroosi. Suomessakin on tehty maksansiirtoja näille potilaille. Amsterdamilaiset kirurgit tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen sapenjohdinvaurioiden myöhäistuloksista (35 julkaisua) ja itse hoitamistaan 281 potilaasta.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030