Hereilläolo yleisanestesian aikana on edelleen ongelma

Neljä leikkauspotilasta tuhannesta on tahattomasti hereillä yleisanestesian aikana. Tahatonta hereilläoloa yleisanestesian aikana on tutkittu paljon viime vuosikymmeninä. Hereilläoloon voi liittyä kipua, halvaantumisen tunnetta, paniikkia, kyvyttömyyttä hengittää ja muistikuvia keskusteluista. Sen kokeneille saattaa kehittyä jopa traumaperäinen stressireaktio.

Ritva Jokela

Elämäntapojen ja geenien yhteisvaikutus muistisairauden ilmaantuvuuteen

Suomalainen Kivipellon ryhmä oli ensimmäisten joukossa osoittamassa epäterveellisten elämäntapojen yhteyden Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen. Elämäntapamuutosten vaikuttavuutta testanneessa FINGER-tutkimuksessa monitekijäisellä interventiolla saatiin kognitio paranemaan lyhyessäkin seurannassa. Nyt iso englantilainen kohorttitutkimus selvitti vanhuusiän muistisairauden tunnettujen riskigeenien ja elämäntapojen yhteisvaikutusta muistisairauden ilmaantuvuuteen keskimäärin kahdeksan vuoden seurannassa.

Kaisu Pitkälä

Metioniinista merkkiaine tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen?

Vauvaiän suurentunut metioniinipitoisuus näyttää löytävän oikean potilasryhmän.

Nina Kaseva

Kypsä teratooma huonontaa levinneen kivessyövän ennustetta

Levinneen kivessyövän ennuste on hyvä. Sen hoitosuositus on vuodesta 1997 lähtien perustunut taudin riskin arvioon (IGCCCG). Taudin levinneisyys ja verestä mitattavien merkkiaineiden pitoisuudet (AFP, HCG, LD) jakavat tautitapaukset kolmeen ryhmään ennusteen mukaan ja ohjaavat hoitoa. Amerikkalaistutkimuksen mukaan ennustetta huonontaa myös kypsä teratooma.

Sirkku Jyrkkiö

Sirppisoluanemiaan uusi lupaava lääke

Sirppisoluanemia on perinnöllinen sairaus, jossa punasolu sirppiytyy polymerisaation mekanismilla ja epäedullinen rakenne tekee siitä helpon kohteen hajoamiselle ja surkean tehtävässään. Seurauksena on pahimmillaan erittäin kivuliaita verenkiertokomplikaatioita. Vokselotori on kyseisen polymerisaatioreaktion estäjä, ja siksi odotukset ovat korkealla.

Marko Vesanen

Tyypin 1 diabeteksen ennakointi voi helpottua

Turun biotiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet verenkierron molekyyleistä muutoksia, jotka saattavat osoittautua uusiksi tyypin 1 diabeteksen merkkiaineiksi.

Heli Väyrynen

Satunnaistetun kliinisen tutkimuksen tulos voi olla hauras

Satunnaistetun tutkimuksen tilastollisesti merkitsevän tuloksen p-arvoksi on yleensä sovittu alle 0,05. Vaikka kriittinen p-arvo saavutettaisiinkin kliinisessä kolmannen vaiheen tutkimuksessa, voivat hoidolla saavutettavissa oleva elinaikaetu ja kliininen hyöty olla marginaaliset. Haurausindeksi (fragility index) kuvaa tapausmäärää, joka tarvitaan, jotta p-arvo muuttuu tilastollisesti merkitsevästä ei-merkitseväksi. Uusien syöpälääkkeiden tutkimuksissa se osoittautui varsin pieneksi.

Sirkku Jyrkkiö

Laskuri tulehduskipulääkkeiden riskien arvioimiseksi

Jos tulehduskipulääkkeitä ei uskalleta käyttää, kivun hoito voi jäädä puutteelliseksi.

Markku Kauppi

Osteoporoosi murtaa myös ristiluun

Hoidoksi ristiluun väsymismurtumaan riittää useimmiten potilaan informointi, aika, tehokas kipu- ja osteoporoosilääkitys sekä keventävät sauvat.

Hannu Paajanen

Lyhyillä yöunilla ja päivätorkuilla yhteys lihavuuteen

Yhdysvalloissa selvitettiin latinoväestön monikeskustutkimuksessa aktiivisuusrannekkeen avulla unen ja liikalihavuuden yhteyksiä. Osallistujia oli 2 156, iältään 18–64-vuotiaita. Aktiivisuuden seuranta kesti viikon ajan. Ikä, sukupuoli, etninen tausta, tutkimuspaikka, tulot, koulutus sekä apnea-hypopneaindeksi huomioitiin mallissa. Liikalihavuuden määritelmä oli painoindeksi yli 30 kg/m² ja keskivartalolihavuuden määritelmä miehillä vyötärönympärys vähintään 102 cm ja naisilla vähintään 88 cm. Päiväuniksi katsottiin yli 15 minuutin torkut.

Heikki Ekroos

Lisää näyttöä verenpaineen intensiivihoidon hyödyistä

Iso satunnaistettu SPRINT-tutkimus osoitti, että ikäihmisten (keski-ikä 80 v) intensiivinen verenpaineen hoito kannattaa. Molemmissa ryhmissä päästiin varsin hyvin tavoitteisiin: intensiivihoidon ryhmässä systolisen verenpaineen keskiarvo oli 123 mmHg (tavoite < 120 mmHg), standardihoitoryhmässä 135 mmHg (tavoite < 140 mmHg). Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti, sillä jo kolmen vuoden seurannassa intensiivisessä hoidossa olleiden kokonaiskuolleisuus ja kardiovaskulaaritapahtumien määrä oli kolmanneksen pienempi kuin lievemmän tavoitteen ryhmässä.

Kaisu Pitkälä

Muista fibrinogeeni, kun potilas vuotaa poikkeuksellisesti

Verenvuotopotilaan seulontakokeet APTT ja INR (TT) paljastavat useimmiten puuttuvan hyytymistekijän tai runsaan hyytymistekijöiden kulutuksen. Normaaleihin arvoihin ei välttämättä kannata tyytyä, jos vuoto on poikkeuksellista tai uhkaa henkeä. Verihiutaleiden toimintahäiriöt, hyytymistekijä XIII ja fibrinogeeni ovat seulan ulkopuolelle helposti jäävät syylliset.

Marko Vesanen

Syvissä melanoomissa riittää pienempi terveen ihon poisto

Kun aloitin kirurgian opiskelun, patologisen melanoomaluomen ympäriltä poistettiin tavallisesti 5 cm:n tervemarginaali. Nyt marginaali on pienentynyt pinnallisessa melanoomassa 1 cm:iin (paksuus alle 1 mm), ja syvistäkin melanoomista (paksuus yli 2 mm) saamme jatkuvasti tietoa, että aiempaa pienempi marginaali riittää.

Hannu Paajanen

Pilkkovatko suolen mikrobit lääkkeet?

Lääkkeiden teho voi vaihdella potilaan suolen mikrobivalikoiman mukaan.

Heikki Arvilommi

Inhalaattorin vaihto halvempaan on turvallista

Nykyisin on mahdollista vaihtaa astma- tai keuhkoahtaumapotilaan inhalaattori samoja lääkeaineita sisältävään halvempaan tuotteeseen. Brittitutkimuksen mukaan se on turvallista.

Heikki Ekroos

Magneettikuvausseulonta löytää pienemmän rintasyövän

Rintasyöpä on alle 60-vuotiaiden naisten merkittävä kuolemansyy. Jos naisen lähisukulaisilla on todettu rintasyöpää, on sairastumisriski suurentunut, vaikka tunnettuja rintasyövälle altistavia geenimutaatioita ei ole todettu. Näitä potilaita on noin 15 % kaikista rintasyöpään sairastuneista. Näiden naisten huolellinen rintasyövän seulonta on järkevää: mitä aiemmin tauti todetaan, sitä parempi hoitotulos on, ja osa potilaista säästyy raskailta liitännäishoidoilta, kun tauti todetaan tarpeeksi pienikokoisena. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että magneettikuvauksen käyttöä suuren riskin potilaiden seulonnassa on syytä harkita.

Sirkku Jyrkkiö

Säännöllinen D3-vitamiinilisä vähentää syöpäkuoleman riskiä

D-vitamiinilisää suositellaan ylläpitämään luuston terveyttä. Havaintotutkimuksissa matalan D-vitaminitason on todettu olevan yhteydessä syöpä- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Laajassa meta-analyysissä tätä ei tullut esiin, mutta säännöllinen D₃-vitamiinilisän käyttö vähensi syöpäkuoleman riskiä 16 %.

Nina Kaseva

Modularisaatio voi tukea siirtymistä avopainotteiseen hoitoon

Palvelukokonaisuuksien jakaminen alakokonaisuuksiin eli moduuleihin voi tukea siirtymistä vuodeosastohoidosta kohti avopainotteista hoitoa sairaalassa, ilmeni LL, KTM Katariina Silanderin väitöstutkimuksessa From borders to interfaces – Modularizing specialized outpatient services.

Tuomas Keränen

Sapenjohdinvaurion pitkäaikaistulokset

Sapenjohdinvaurio on yksi sappirakon poiston vakavimmista komplikaatioista. Laparoskooppinen sappirakon poisto lisäsi alkuvaiheessa näitä vaurioita merkittävästi, mutta nykyisin esiintyvyys lienee alle 1–2 %. Vaikka tila korjataan heti yleensä hepatikojejunostomialla, potilaalle voi myöhemmin kehittyä kaventuma katkenneen sapenjohtimen ja suolen väliseen liitokseen, toistuvia kolangiitteja ja jopa biliaarinen kirroosi. Suomessakin on tehty maksansiirtoja näille potilaille. Amsterdamilaiset kirurgit tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen sapenjohdinvaurioiden myöhäistuloksista (35 julkaisua) ja itse hoitamistaan 281 potilaasta.

Hannu Paajanen

Väkivaltaiset videopelit eivät lisää terveiden aikuisten väkivaltaisuutta

Saksalainen tutkimusryhmä pyrki etenevässä interventiotutkimuksessa selvittämään, aiheuttaako pelaaminen pidempikestoista haitallisia muutoksia.

Tero Taiminen