Suomalainen huumekuolema 1990-1996

Oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa vuosina 1990-96 todetuista huumelöydöksistä lähes 90 % todettiin miehiltä, puolet alle 30-vuotiailta. Joukossa oli keskimääräistä enemmän nuoria eläkeläisiä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Kannabista käyttäneet olivat muita useammin sosiaalisesti syrjäytyneitä. Aiempia huumetuomioita oli 42 %:lla, ja 34 % oli ollut sairaalahoidossa huume- tai lääkediagnoosin vuoksi. Opioideja käyttäneitä oli 57 %, kannabista käyttäneitä 47 % ja amfetamiinia käyttäneitä 27 %. Alkoholia todettiin 42 %:ssa tapauksista. Huumekuolema on väkivaltainen: lähes puolet kuoli itsemurhaan ja lähes puolet tapaturmiin, henkirikokseen kuolleita oli 9 %.

Erkki Vuori, Kari Poikolainen, Osmo Kontula, Ari Virtanen

Nilkan ja jalkaterän vaikeiden hermokipujen leikkaushoito

Hermojen pinnetilat ja vauriot aiheuttavat ilman hoitoa usein pitkään kestäviä tai pysyviä kiputiloja. Hermovaurion taustalla voi olla rakenteellinen hermon kulkureitin ahtaus, hankinnainen muutos tai suora ja epäsuora vamma. Suurin osa hermopinnepotilaista hyötyy konservatiivisista hoitomenetelmistä, mutta myös leikkaushoitoja tarvitaan. Hermon yhden kohdan pinteen diagnoosi ja hoito on tavallisesti selvä. Vaikeampaa sen sijaan on hermon ruhjevamman tai venytyksen aiheuttaman vaurion diagnosointi ja hoito, etenkin kun samalla syntyy muita kudosvaurioita. Potilaalle voi jäädä pitkäaikainen vaiva, jonka hoidossa tarvitaan myös leikkausta.

Mikko Hautamäki, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Tapaturmaisen hypotermiapotilaan hoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000

Hypotermia uhkaa, kun kehon ydinlämpötila laskee vain asteen verran. Oireet voivat edetä nopeasti, eikä elimistöllä ole keinoja korjata tilannetta, kun kehon lämpötila on pudonnut alle 32 C. Syvä hypotermiatila muistuttaa jo kuolemaa. Potilaan selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos kylmäaltistus on tapahtunut nopeasti, esim. jäihin putoamisen seurauksena. Artikkelissa kuvataan Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000 hoidettua 26 hypotermiapotilasta, joista selvä enemmistö oli nuoria ja keski-ikäisiä miehiä. Potilaiden kylmäaltistusaika vaihteli 30 minuutista 10 tuntiin.

Bogdan Lewandowski

Voidaanko aikuisena sairastuneen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito aloittaa polikliinisesti?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen insuliinihoito voidaan kokemuksemme mukaan aloittaa polikliinisesti, kun potilas on hyväkuntoinen ja yhteistyökykyinen, ketoasidoosin mahdollisuus on suljettu pois ja hoidon toteuttamiseen on muuten edellytykset. Hoidon aloittaminen polikliinisesti vaatii hoitoyksiköltä ennakkoluulottomuutta ja joustoa työjärjestelyissä, koska sairastuminen ei ole ennakoitavissa. Aiempaan osastolla toteutettuun insuliinihoidon aloitukseen verrattuna hoitotuloksessa ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ole olennaista eroa, mutta kustannussäästö on selvä. Aika näyttää, onko varhain aloitetulla potilaan omahoidon korostamisella ja varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Paula Nikkanen, Pirkko Salmi, Tiinamaija Tuomi, Timo Sane

Alue-erot miesten alkoholikuolleisuudessa

Alkoholi on merkittävä tekijä siinä prosessissa, jonka tuloksena Pohjois- ja Itä-Suomen sekä pääkaupunkiseudun kokonaiskuolleisuus on muun maan keskiarvoa suurempi. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilötasoisten ominaisuuksien vaikutusta alkoholikuolleisuuden jakautumiseen maamme eri alueiden välillä. Tarkastelun kohteena ovat 20-74-vuotiaiden miesten kuolemat, joihin alkoholi on liittynyt joko peruskuolemansyyn tai myötävaikuttavan syyn kautta.

Pia Mäkelä, Samuli Ripatti, Tapani Valkonen

Oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina 1998 ja 1999

Myrkytyskuolemien määrä ylitti tuhannen rajan vuonna 1990 ja on siitä lähtien pysytellyt samalla korkealla tasolla. Lääkeaineet aiheuttavat eniten myrkytyskuolemia, ja löydöksenä on yhä useammin morfiini tai heroiini. Alkoholimyrkytykset ovat toiseksi yleisin kuolemaan johtava ryhmä. Häkämyrkytyksiä on hieman yli sata vuosittain, mutta muiden myrkytysten osuus on vähäinen: kuolemantapauksia on kymmenkunta. Lasten myrkytyskuolemat ja myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat meillä harvinaisia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Jyväskylän junaonnettomuudessa vammautuneiden psyykkinen selviytyminen ja saatu psyykkinen tuki Neljäntoista kuukauden seuranta

Suurimmalla osalla Jyväskylän junaonnettomuudessa 6.3.1998 vammautuneista matkustajista esiintyi tapahtuman jälkeen runsasta traumaperäistä stressioireilua, joka oli voimakkainta onnettomuutta seuranneiden ensimmäisten kuukausien aikana. Oireilun koettiin häirinneen eniten vapaa-ajan harrastuksia, selviytymistä työelämässä ja elämän eri alueilla sekä yleistä tyytyväisyyttä elämään. Naiset kuvasivat selvästi runsaampaa oireilua verrattuna miesten oireisiin. Onnettomuuden jälkeisten ensimmäisten kuukausien aikana yli kolmasosalla tutkimushenkilöistä täyttyivät posttraumaattisen stressihäiriön oirekriteerit.

Timo Männikkö, Hannu Majava, Ilkka Pernu

Sklerodermapotilaiden toimintakyvyn arviointi ja SySQ-indeksin validointi

Sklerodermapotilaiden hoitotulosten mittaamiseen kehitettyjä toimintakykyarvioita ja SySQ-indeksiä sekä kuntoutuksen merkitystä arvioitiin 23 potilaan kuntoutusjakson yhteydessä. Alun perin saksankielisen SySQ-lomakkeiston suomennos vaikutti luotettavalta ja potilaat ymmärsivät sen helposti. Käsitoimintoja arvioivien kysymysten riippuvuus objektiivisesti mitatuista käden liikelaajuuksista osoitti näiden kahden menetelmän tulosten olevan pääosin samansuuntaisia. Myös SySQ:n toistettavuus oli hyvä. Vaikka muiden liikelaajuuksien korrelaatio oli heikompi, voidaan SySQ-indeksiä pitää luotettavana ja validina menetelmänä myös suomalaisilla potilailla, vaikka se ei korreloitunut merkitsevästi muihin liikelaajuuksiin.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä, Kirsti Uoti-Reilama, Päivi Haapasaari

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen käyttöönotto TYKS:n naistenklinikassa

Mifepristonilla ja prostaglandiinilla suoritettava raskaudenkeskeytys tuli Suomessa kliiniseen käyttöön kesällä 2000. TYKS:n naistenklinikan sadan ensimmäisen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valinneen potilaan aineistossa 94 %:lla potilaista keskenmeno oli täydellinen. Keskenmeno tapahtui keskimäärin 4 tunnin kuluttua. Lähes kaikilla potilailla esiintyi supistusten aiheuttamia kipuja, ja joillakin ripulia ja pahoinvointia. Keskeytyksen jälkeinen vuoto kesti keskimäärin 11-12 vrk. Huolimatta haittavaikutuksista 88 % potilaista valitsisi saman keskeytysmenetelmän, mikäli joutuisivat harkitsemaan uutta keskeytystä.

Leila Lind, Vesa Nikkanen, Risto Erkkola

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin

Iäkkäiden potilaiden sydänleikkaukset ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tämän myötä on herännyt kysymys hoidon vaikuttavuudesta. Sydänleikkauksella tulisi olla vaikutusta odotettavissa olevaan elinikään ja iäkkäiden potilaiden kohdalla ennen kaikkea jäljellä olevien elinvuosien laatuun. Tässä artikkelissa raportoimme ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70-vuotiaina leikattujen sepelvaltimopotilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Tuloksemme vastaavat ulkomaisia tutkimustuloksia ja antavat selvästi tukea sepelvaltimoleikkausten kohdentamiselle yhä iäkkäämpään väestöön.

Matti Malinen, Kimmo Kyösola, Rauno Luosto, Ari Harjula, Reijo Tilvis

Päihdepotilaat päivystyspoliklinikalla - ongelmasta toimintamallin kehittämiseen

Päihdepotilaiden määrän lisääntyminen johti Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapu- ja tarkkailuosaston sekä päihdepoliklinikan yhteiseen kehittämisprojektiin. Aluksi selvitettiin päihdekäyntien määrää, potilaiden suhtautumista päihdekäytön kysymiseen ja vallitsevaa käytäntöä päihdepotilaiden huomioon ottamisessa. Toiminnan helpottamiseksi kehitettiin tällä hetkellä koekäytössä oleva vuokaaviomalli. Sen tarkoitus on edesauttaa päihdeongelman tunnistamista ja potilaiden ohjantaa sekä edistää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Petteri Pekuri, Susanna Antila, Tuija Lahtinen, Riitta Alaja

Sopiiko laparoskooppinen sappileikkaus päiväkirurgiaan?

Anestesia- ja leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut laparoskooppisen sappileikkauksen (LC) tekemisen päiväkirurgisesti. Aloittaessamme tätä uutta toimintaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa teimme kyselytutkimuksen näiden potilaiden selviytymisestä kotona. Potilaat selviytyivät kotona hyvin ja olivat tyytyväisiä päiväkirurgiseen hoitomuotoon. Pahoinvointi osoittautui ennakoitua pienemmäksi ongelmaksi. Leikkauksen jälkeisen kivun hoitoa sen sijaan on kehitettävä edelleen. Oikeiden potilaiden valitseminen ja heidän huolellinen valmistaminen toimenpiteeseen sekä kokenut kirurgi luovat edellytykset onnistumiselle.

Tuula Rajaniemi, Tuula Vuorialho, Pekka Tolonen, Alari Ilves, Auvo Rauhala, Asta Boström, Lisen Franz, Lea Hovila, Anna Hakala

Väestötiheys vaikuttaa tapaturmariskiin

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, ja tapaturmaisesti kuolee yli 3 000 ihmistä. Tutkimuksessamme onnettomuustapahtumien määrä arvioitiin seutukunnittain tapaturmien päivystyspotilaiden määristä. Tapaturmien riski on selvässä yhteydessä asukastiheyteen, joka väestön määrän ohessa vaikuttaa yhteiskunnan toiminnan paljouteen (liikenne, massatapahtumat yms.). Tästä johtuen maassamme alueellinen tapaturmariski voidaan määritellä lähinnä kolmen tason mukaan, joista pääkaupunkiseutu erottuu muista selvästi korkeariskisimpänä.

Seppo Nieminen, Olli-Pekka Lehtonen, Miika Linna

Kuntoutuuko myosiittia sairastava?

Dermatomyosiitti, polymyosiitti ja inklusio body myosiitti ovat etiologialtaan tuntemattomia, harvinaisia autoimmuunitauteja, joissa lihastulehdus on keskeinen oire. Tulehdus aiheuttaa etenevää lihaskatoa, josta seuraa voiman heikkenemistä sekä liike- ja liikkumisvaikeuksia. Inflammatoristen myosiittien hoitoon käytetään oraalisten glukokortikoidien ohella tarvittaessa solunsalpaajalääkitystä. Tulehduksen rauhoittuessa toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen ja fysioterapian keinoin, erityisesti lihasharjoituksin, on keskeinen osa hoitoa.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1983-1990 ja 1991-1998 hoidetut myeloomapotilaat

Myelooman ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä sekä hoidon ja ennusteen kehitystä vuosina 1983-90 ja 1991-98 tarkasteltiin Keski-Suomen keskussairaalan 189 potilaan aineistosta. Seurantajakson aikana ei todettu muutoksia potilaiden sukupuoli- tai ikäjakaumassa eikä eloonjäämisajoissa. Naisten todennäköinen elinaika diagnosoinnin jälkeen oli pitempi kuin miesten. Myeloomapotilaiden hoitopäivien mediaani Keski-Suomen keskussairaalassa on jonkin verran pienentynyt.

Raija Sarkkinen, Heikki Hallman, Hannu Kautiainen, Pekka Hannonen

Iäkäs lonkkamurtumapotilas oppii harvoin varausrajoituksen

Vanhusten lonkkamurtumat hoidetaan useimmiten leikkauksella, ja potilaalle saatetaan määrätä leikkauksen jälkeen usean viikon ajaksi varausrajoitus. Tämän selvityksen perusteella varausrajoituksella ei kuitenkaan ollut merkitystä potilaiden toipumisennusteen kannalta. Useimmat potilaat eivät oppineet noudattamaan varauskieltoa, ja heidän kuntoutusaikansa oli poikkeuksellisen pitkä ja laitostumisriskinsä suuri. Toipumista ennakoivat selvimmin leikkausta edeltänyt liikuntakyky ja kognitiivinen taso.

Minna Raivio, Raimo Niskanen, Olli Korkala, Juha-Pekka Kaukonen, Reijo Tilvis

Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Lääkityksen, potilaan ja lääkärin ominaisuuksien vaikutus lipidihoidon tavoitteiden saavuttamiseen

Lipidilääkitys aloitetaan nykyään herkemmin kuin ennen, mutta useiden tutkimusten mukaan lääkitystä saavien potilaiden lipidiarvot eivät silti ole tavoitetasolla. Tässä tutkimuksessa analysoitiin lipidihoidon tavoitteiden saavuttamista selittäviä, potilaaseen, lääkäriin ja annettuun hoitoon liittyviä tekijöitä 676 avohoitopotilaan aineistossa. Potilaat olivat todennäköisesti valikoituneita ja keskimääräistä paremmassa hoidossa, mutta silti vain noin puolet oli hoitotavoitteessa huolimatta vakiintuneesta lääkehoidosta. Lipiditavoitteet saavutetaan parhaiten, kun sekä potilas että lääkäri ovat aktiivisia ja lääkeannokset säädetään vasteen mukaan.

Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-luvun lopulla

Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten tupakointi väheni ja täysin tupakoimattomien osuus lisääntyi vuodesta 1996 vuoteen 1998. Tupakoimattomat olivat useimmin kotoisin pienistä kaupungeista ja heillä oli enemmän koulutusta kuin tupakoivilla varusmiehillä. Myös varusmiesten suunuuskan käyttö väheni, vaikka erot kotipaikan sijainnin mukaan olivat melko suuret. Alkoholin käyttö lähes kaksinkertaistui seuranta-aikana, mutta humalahakuisen juomisen tiheys säilyi ennallaan. Tutkijat arvelevat, että kyse saattaisi olla yleiseurooppalaisesta suuntauksesta, johon liittyy taajempi alkoholin käyttö ilman täyttä humalaa.

Sinikka Äijänseppä, Vesa Jormanainen, Timo Sahi