Laskimotukostaipumuksen laboratoriodiagnostiikka

-Epäily perinnöllisestä tai hankitusta tukostaipumuksesta ja tarve lisätutkimuksiin pitäisi herätä ainakin, jos tukos on nuorella (alle 50-vuotiaalla) potilaalla, tukoksia on esiintynyt potilaalla aiemminkin, potilaan lähisukulaisilla on todettu tukoksia, tukos on epätyypillisessä paikassa, potilaalla on toistuvia keskenmenoja, tukos on idiopaattinen tai potilaalla on sekä valtimo- että laskimotukoksia.

Ulla Wartiovaara-Kautto - Martti Syrjälä

Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti

Olkanivel on ihmisen nivelistä rakenteellisesti väljin, ja nivelen tapaturmainen sijoiltaanmeno on melko yleistä. Nivelen sijoilleen asettamiseksi suositellaan nykyään verrattain passiivisia menetelmiä, jotka säästävät nivelen kudoksia. Ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen aloitetaan varovainen mobilisaatio välttäen liikkeitä, jotka saattavat johtaa tilan uusimiseen. Nivelen instabiliteetin hoito perustuu kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja tarvittaessa leikkaushoitoon, jonka tarkoituksena on palauttaa nivelen anatomia ja asentotunto.

Jarkko Pajarinen Oliver Michelsson Jan-Magnus Björkenheim

Olkavamman radiologiset tutkimusmenetelmät

Olkavammojen kuvantamismenetelmä valitaan kliinisen löydöksen ja käytettävissä olevien laitteistojen sekä osaamisen perusteella. Peruskuvantamismenetelmä on kuitenkin hyvä etusuunnan natiiviröntgenkuva, joka voidaan ottaa myös 40 asteen ns. takaviistona, jossa olkanivelrakenne näkyy. Sijoiltaanmenon jälkeen tai pahoissa murtumissa on aksillaarinen kuva tarpeellinen. Tietokonetomografiatutkimuksesta voi olla apua selvitettäessä pahoja murtumia ja sijoiltaanmenoja. Ultraääni on osaavissa käsissä hyvä jänne- ja lihasvammojen selvittäjä, ja se sopii primaaritutkimukseksi.

Timo Paakkala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030