Olkaluun varren murtuman hoito

Vaikka olkaluun varren murtuma on varsin harvinainen, jokseenkin kaikki avoterveydenhuollon lääkärit joutuvat joskus tekemisiin sen hoidon kanssa. Valtaosa vähäisen vammaenergian aiheuttamista olkaluun varren murtumista on keskialueen yksinkertaisia poikkimurtumia ja voidaan hoitaa konservatiivisesti avoterveydenhuollossa. Raaja immobilisoidaan useaksi viikoksi, mieluiten sopivaan ortoosiin, samalla muistaen olka- ja kyynärnivelen liikeharjoitteet. Kirurginen arvio on aiheellinen, mikäli asento jää alkuvaiheessa huonoksi tai luutumista ei ole havaittavissa kuuden viikon jälkeen. Pirstaleisissa ja viistoissa murtumissa kirurginen arvio on aiheellinen jo alkuvaiheessa.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Lasten nivelvaivat

Lasten nivelvaivat käsittävät laajan joukon erilaisia ja siten myös eri tavoin oirehtivia yhteen tai useampaan niveleen paikallistuvia vaivoja. Nivelvaiva voi olla kiputuntemus joko levossa tai rasituksessa, toisaalta se voi olla myös jäykkyyden tunne nivelessä. Lisäksi sairas nivel saattaa olla muu kuin missä oireet tuntuvat; esimerkiksi selkävaivat saattavat tuntua lonkassa ja lonkkavaivat reiden alueella ja polvessa. Ennusteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää erottaa vaivojen joukosta kiireellistä hoitoa vaativat.

Merja Malin

Oikaisu: Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa

Lääkärilehdessä nro 45/2001 julkaistussa artikkelissa Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa oli virhe taulukossa 3. Taulukon kaksi ensimmäistä numerovaakariviä olivat vaihtaneet paikkaa (alle 500 ja 500 tai enemmän tutkimusta/toimipiste). Oikeassa muodossa oleva taulukko on ohessa.

Milloin pitää epäillä eturauhassyöpää - mitä potilas valittaa?

Eturauhassyöpä on yleistynyt varsinkin väestön ikääntymisen myötä, ja miehet myös hakeutuvat aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Tyypillistä eturauhassyöpäpotilasta ei ole eikä myöskään tyypillistä vaivaa, joka saa potilaan tulemaan vastaanotolle. Milloin kliinikon on syytä epäillä potilaalla eturauhassyöpää?

Christian Palmberg, Teuvo L. J. Tammela

Hormonihoito ja naisen psyyke

Hormonaalisilla tekijöillä on naisen elämässä suuri merkitys. Tyypillisimpiä fysiologisia tilanteita, joissa nainen voi kärsiä vaikeistakin psyykkisistä oireista ja hakea niihin lääkäriltään apua, ovat premenstruaalinen oireyhtymä, synnytyksen jälkeen esiintyvä masennus ja vaihdevuosi-ikään liittyvät oireet. Mitä enemmän opitaan ymmärtämään fysiologiaa ja keskushermoston biokemiaa, sitä paremmin voidaan löytää lääkkeellisiä keinoja lievittää oireita. Toisaalta on muistettava, että hormonit eivät naisellakaan ole selitys kaikkeen.

Eila Suvanto-Luukkonen

Aivohalvauspotilaan kuntoutuksen vaikuttavuus ja käytännön periaatteet

Maassamme sairastuu vuosittain noin 12 000 henkilöä aivohalvaukseen, joka on merkittävin aikuisiän invaliditeettia aiheuttava sairaus. Tutkimuksissa on todettu, että myös aikuisen ihmisen aivoissa tapahtuu plastisia muutoksia ja hermosolujen uudelleenjärjestäytymistä. Tätä ominaisuutta hyödynnetään aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa, jossa ns. käden pakotetun käytön ohjelmilla ja painotuetulla kävelymattokuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia, vaikka halvauksesta olisi kulunut jo vuosia.

Juhani Sivenius

Syövän vai hoidon aiheuttamat oireet

Syövän maine vakavana sairautena saa potilaan usein pitämään uusia oireita merkkinä taudin pahenemisesta tai leviämisestä. Toisaalta lääkäri voi pitää kummallisiakin oireita raskaiden, ehkä itselle tuntemattomien hoitomuotojen haittavaikutuksina. Oireenmukaiset hoidot tehoavat usein, mutta syyn selvittäminen ja sen hoito on luonnollisesti järkevämpää ja tuloksellisempaa. Selvittelyistä ja tutkimuksista huolimatta oireiden alkuperä saattaa pitkäksi aikaa jäädä epäselväksi ja joidenkin tyypillistenkin oireiden syitä kannattaa pysähtyä miettimään.

Risto Johansson

Lasten verenkierron ahtaumaviat

Aorttastenoosi, pulmonaalistenoosi ja aortan koarktaatio ovat synnynnäisiä sydänvikoja, joissa anatominen ahtauma rajoittaa verenvirtausta. Taitava auskultaatio riittää usein oikeaan diagnoosiin, mutta ahtauman vaikeusasteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Sydämen kaikututkimuksella pystytään luotettavasti tutkimaan hoidon tarve. Korjaamattomina nämä viat voivat olla henkeä uhkaavia ja korjauksen jälkeenkin potilas on seurannassa lopun ikäänsä. Seuranta on erikoissairaanhoidon vastuulla, mutta yleislääkärinkin on syytä tietää olennaisista muutoksista. Potilaat tarvitsevat aina endokardiittiprofylaksin bakteremiaa aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä.

Markku Leskinen

Masennuslääkkeet avohoidossa

Käytössä olevat masennuslääkkeet tehostavat monoamiinien fysiologisia prosesseja ja lieventävät samalla depression oireita. Ne lisäävät keskushermoston noradrenaliinin ja serotoniinin transmissiota hermopäätteissä estämällä monoamiineja hajottavan entsyymin, monoamiinioksidaasin, toimintaa (moklobemidi), estämällä amiinien takaisinottoa (mm. trisykliset serotoniinin takaisinoton estäjät, venlafaksiini, reboksetiini) tai vaikuttamalla alfa 2-reseptoriin antagonistina (mianseriini, mirtatsapiini).

Liisi Bashmakov

Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatuloksia arvioitaessa?

Erirotuisilla kansoilla on rakenteellisissa mittasuhteissa eroja. Suomalaisten keuhkot ovat kookkaat, ja niinpä maahanmuuttajien spirometriatutkimuksissa suomalaisten viitearvojen käyttö voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Esimerkiksi virolaisten, ruotsalaisten ja venäläisten viitearvoina tuleekin käyttää keskieurooppalaisia ECSC-arvoja. Pienikokoisempien kansojen edustajille nämä arvot korjataan tarvittaessa eri etnisistä ryhmistä laaditun korjauskerrointaulukon mukaisesti.

Päivi Piirilä, Ari Lindqvist, Paula Rytilä, Petteri Välimäki, Anssi Sovijärvi

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15-180 minuuttia kestävinä kohtauksina. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita, kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mioosi, ptoosi tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. Hoitona käytetään happihengitystä tai nopeavaikutteisia triptaaneja. Estohoitoon sopivia lääkkeitä ovat verapamiili, prednisoni ja litium.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Markus Färkkilä

Milloin lapsen verenvuototaipumus vaatii lisäselvittelyä?

Lapsen verenvuototaipumuksen selvittely on merkittävä haaste sekä avohoito- että sairaalalääkärille. Nopeasti kannanottoa vaativat syyt, kuten leukemia, vaikea hemofilia, infektiot ja pahoinpitely, olisi tärkeää tunnistaa. Lievätkin vuotohäiriöt tulisi diagnosoida ennen kirurgisia toimenpiteitä, jotta voidaan varautua korvaushoitoon. Sukuanamneesin selvittäminen on vuotohäiriötä epäiltäessä olennaista, sillä lapsilla hankinnaiset hyytymishäiriöt ovat harvinaisia. Selvästi vuoto-oireista lasta tutkittaessa kannattaa muistaa erikoislaboratorion mahdollisuudet.

Anne Mäkipernaa, Jukka Rajantie

Ca X P - suurituloisen lääkehoidon vanhat ja uudet ongelmat

Munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä mineraaliaineenvaihdunnan häiriö tulisi saada hallintaan, jotta vältyttäisiin sen seuraamuksilta, luutaudilta ja pehmytkudosten kalkkeutumiselta. Hyperfosfatemian hoidossa pyrittiin alumiinihydroksidin haittojen takia siirtymään kalsiumsuoloihin, mutta niiden runsas käyttö näyttää jopa lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tarvittaisiin uudentyyppisiä fosfaatinsitojia, ja yksi tällainen, sevelameeri, onkin saanut myyntiluvan EU:n alueella. Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa hillitään D-vitamiinin metaboliiteilla, mutta ne voivat aiheuttaa hyperkalsemiaa ja hyperfosfatemiaa. Uusilla D-vitamiinin analogeilla tämä haitta on ilmeisesti vähäisempi. Apua hoitoon saattaa tulla myös aivan uudentyyppisistä lääkkeistä, ns. kalsimimeeteistä.

Mirja-Liisa Aitio

Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein.

Paula Martikainen

Ammattikuljettajan työkyky

Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista.

Mikael Ojala

Hoidoksi liikuntaa

Liikunta ehkäisee sairauksia, hidastaa elimistön rappeutumismuutoksia, vähentää masennusta, parantaa elämänlaatua ja nopeuttaa paranemista. Liikuntatavat ovat pitkällisen oppimisen tulos ja elämän varrella rutiineiksi muodostuneita tapoja on myöhemmin vaikea muuttaa.

Leena I. Kauppila, Oliver Michelsson, Sari Siivola

Harvinainen, mutta usein hoidolla hallittava karsinoidikasvain

Karsinoidikasvaimet ovat alkujaan lähtöisin ruoansulatuskanavasta, mutta ne voivat esiintyä miltei missä tahansa elimistössä. Pääasiallinen hoito on kasvaimen poistaminen leikkauksella tai pienentäminen lääkehoidolla. Uudet hoitomuodot ovat parantaneet sairauden ennustetta siten, että kaksi kolmesta potilaasta on elossa viiden vuoden kuluttua etäpesäkkeiden toteamisesta. Kirjoittajat toivovat, että harvinaisuutensa vuoksi karsinoidikasvainten hoito keskitetään yliopistosairaaloihin, joissa on mahdollista koota eri aloja edustavien asiantuntijoiden työryhmä, joka laatii potilaalle yksilöllisen hoitoratkaisun.

Matti J. Välimäki, Caj Haglund, Heikki Joensuu, Väinämö Nikkanen, Pasi Salmela

Kyhmy kaulalla - mitä tutkin?

Kaulan imusolmukkeen suureneminen on useimmiten reaktio siihen imusuonia myöten tulleeseen mikrobiin tai syöpämeta-staasisoluun. Ennen kuin hoitoon ryhdytään, on etsittävä primaaripesäkettä pään, kaulan ja tarvittaessa rintakehän alueelta. Tarkka anamneesi ja huolellinen korva-, nenä- ja kurkkututkimus peilin tai endoskoopin avulla ovat lähtökohta. Lisätietoa tuo ultraääniohjauksessa tehtävä ohutneulabiopsia. Avobiopsiaan turvaudutaan vasta, jos primaaripesäkkeen huolellinen etsintä ei ole tuottanut tulosta tai ohutneulanäyte viittaa esimerkiksi lymfoomaan. Sylkirauhasten tutkimisessa linjat ovat pitkälti samat, mutta avobiopsiaa niistä ei pidä ottaa hermovau-rioiden vaaran vuoksi.

Juhani Pukander

Näyttöä naltreksonin käytöstä ja sen eri käyttötavoista alkoholismin hoidossa

Naltreksonin turvallisuus ja vaikuttavuus alkoholismin hoidossa on osoitettu useissa eri tutkimuksissa. Hoidon teho riippuu kuitenkin siitä, millä tavalla naltreksonia käytetään. Tutkimuksissa naltreksoni vaikutti yhdessä selviytymishoidon kanssa, mutta siitä ei ollut merkittävää hyötyä, kun sitä käytettiin tukemaan ehdotonta raittiutta. Tämä tukee oletusta, että aineisiin liittyvä ensisijainen toimintamekanismi on poisoppiminen. Onnistuneen naltreksonihoidon edellytyksenä on, että sitä annetaan potilaille, jotka yhä juovat alkoholia, potilasta opastetaan ottamaan naltreksonia vain silloin, kun hän aikoo juoda alkoholia ja hoidon pitäisi olla jatkuvaa.

John David Sinclair

Vehnän ja rasituksen aiheuttama anafylaksia

Kotimaiset viljat, vehnä, ruis, ohra ja kaura, ovat kasviopillisesti läheisiä heinien kanssa. Niitä voidaankin kuvata viljellyiksi heiniksi. Kukaan meistä ei voi välttyä altistumasta niille, sillä me hengitämme viljan ja heinien siitepölyjä ja syömme viljatuotteita. Yliherkkyys viljoille kehittyy kuitenkin vain osalle altistuneista joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta.

Elina Varjonen, Kati Palosuo