Milloin epäilen sekundaarista hypertoniaa?

Sekundaarisesta hypertoniasta voidaan puhua, kun kohonneen verenpaineen syynä on jokin muu kuin essentiaalinen verenpainetauti. Tällaisen etiologisen syyn löytyminen merkitsee usein sitä, että verenpaineeseen on myös spesifinen hoito. Sekundaarista hypertoniaa sairastavalta kannattaa selvittää mahdollinen munuaisen tai lisämunuaisen sairaus, ravinto- ja nautintoaineiden tai lääkkeiden mahdollinen vaikutus sekä yleinen arterioskleroosi. Sekundaarisen syyn epäily voi herätä potilaan anamneesin, kliinisen tutkimisen tai potilaalta määritettyjen peruslaboratoriotutkimusten pohjalta.

Heikki Saha

Alempien hengitysteiden vierasesineet

Vierasesine hengitysteissä on tyypillisesti pienten lasten äkillisen hengitysvaikeuden syy. Esineet voivat olla peräisin esim. leluista, mutta tavallisimpia ovat kuitenkin eri ruoka-aineet. Tilanne voi olla henkeä uhkaava, mutta useimmiten oireet rauhoittuvat alkuvaiheen yskänkohtauksen jälkeen. Diagnoosin ja hoidon viivästyessä seurauksena on lähes aina jonkinlaisia komplikaatioita, joista yleisin on keuhkokuume. Vierasesineen poistaminen lapsen hengitysteistä vaatii kokemusta sekä anestesialääkäriltä että bronkoskopian tekijältä.

Petri Koivunen, Kalevi Hyrynkangas, Kalevi Jokinen

Näkökohtia harhaluuloisuushäiriön filosofiaan

Harhaluuloisuus voi ulottua lievästä epäluuloisuustaipumuksesta aina vainoharhaisuuteen asti. Vaikeasta häiriöstä kärsivän potilaan pakkohoitopäätöstä tehdessään on lääkärin muodostettava potilaasta käsitys, joka perustuu intuitioon ja kriittiseen harkintaan. Skitsofreenisten deluusiopotilaiden osalta hoitoon ottaminen on selkeämpää, mutta tätä lievemmän harhaluuloisuushäiriön kohdalla voi päätöksen tekeminen olla ongelmallista, koska potilaan harhat ovat ymmärrettävämpiä ja niihin on kuuntelijan, myös psykiatrin, helpompi eläytyä. Vaikeutena on usein, että mitä paremmin psykiatri on perehtynyt tällaisen potilaan elämänhistoriaan, sitä enemmän intuitiivinen ja kriittinen harkinta ajautuvat ristiriitaan keskenään.

Jorma Laitinen

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden

Uusia mahdollisuuksia reumasairauksien lääkehoitoon

Tuskin milloinkaan aikaisemmin on reumapotilaita hoitavalle lääkärille tullut yhtä nopeassa tahdissa uusia merkittäviä lääkehoidon mahdollisuuksia kuin aivan viime kuukausina. Uudet nivelreuman peruslääkehoidot ovat ainakin toistaiseksi tarkoitetut erikoislääkärin lääkevalikoimaan, mutta uusien tulehduskipulääkkeiden käyttö on lähes jokaisen lääkärin syytä tuntea.

Jukka Martio

Munuaispotilaan verenpaineen hoito

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautikomplikaatioita sekä hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Munuaissairautta voidaan sinänsä pitää elinvauriona, joten antihypertensiivinen lääkehoito on syytä aloittaa herkästi ja pyrkiä matalaan normotensioon. Merkittävän proteinurian yhteydessä lääkehoidon kulmakivenä pidetään ACE:n estäjiä ja usein tarvitaan yhdistelmähoitoa, johon kuuluvat ACE:n estäjän lisäksi ensisijaisesti diureetti ja kalsiumkanavan salpaaja. Kaikki verenpainetta alentavat lääkkeet ovat käyttökelpoisia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tarvitaan joskus jopa 4-5 lääkeainetta normotension saavuttamiseksi.

Kaj Metsärinne

Influenssassa uudelle vuosituhannelle Talven 1999-2000 epidemia ja virukset

Viime talven influenssaepidemian voimakkuutta vähensi kahtena edellisenä talvena kehittynyt immuniteetti. Se ja hyvä rokotusvaste syksyllä 1999 eivät kuitenkaan riittäneet vähentämään talvista ylikuolleisuutta. Influenssaepidemioiden virologisen valvonnan rinnalle tarvitaan kliinisiä mittareita. Talven 2000-2001 influenssavirusten kirjon odotetaan olevan edellisvuotisia laajempi. Se on otettu huomioon syksyn 2000 rokotteen koostumuksessa.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Heikki Korpela, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Timo Rostila, Matti Saari, Matti Sarjakoski

Akuutin veripolven tutkiminen

Veripolven tavallisimpia aiheuttajia ovat eturistisiteen repeämä, polvilumpion sijoiltaanmeno, merkittävä kierukkarepeämä ja polven nivelpintaan asti ulottuvat murtumat. Yleislääkärin on tärkeintä pystyä erottamaan välitöntä sairaalahoitoa vaativat vammat lievemmistä vammoista, joita voidaan seurata terveyskeskuksessa tai tarvittaessa lähettää myöhemmin ortopedin konsultaatioon. Jos polvessa on eturistisiteen vamma ilman muita vammoja, sen hoito voidaan toteuttaa myöhemmin hyvin tuloksin. Dislokoituneet murtumat, lateraaliset kollateraaliligamentit ja vammayhdistelmät tulee kuitenkin hoitaa heti.

Timo Järvelä, Seppo E. Honkonen

Amenorrean syyt ja tutkiminen

Kuukautisten puuttuminen on merkki terveydentilan häiriöstä ja sen syy on selvitettävä. Usein kyseessä on tilapäinen, itsestään korjautuva häiriö, mutta taustalta voi löytyä naisen koko loppuelämään vaikuttava sairaus.

Helena Tinkanen

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoidon pääperiaatteet

Syömishäiriöt ovat nuorten naisten yleisiä ja usein pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä, joiden vaikeusaste vaihtelee lievästä äärimmäisen vaikeaan. Varhainen hoitoon ohjaus parantaa ennustetta, mutta koska syömishäiriöt tunnistetaan huonosti, voi hoidon aloitus viivästyä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairastunut itse on motivoitunut hoitoon ja valmis muuttamaan käyttäytymistapojaan. Aluksi ensisijainen tavoite on ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normalisoiminen. Vasta tämän jälkeen hoitoon liitetään psykoterapia.

Laskimokirurgian mahdollisuudet säärihaavan hoidossa

Kroonisen säärihaavan hoidossa on laskimokirurgiaa totuttu pitämään viimeisenä keinona, johon on turvauduttu vain jos potilaan oireet ovat vaikeat. Laskimokirurgialla saadaan kuitenkin pysyviä tuloksia tehokkaammin ja edullisemmin kuin pitkäaikaisella konservatiivisella hoidolla. Laskimokirurgiassa korjataan säärihaavan taustalla oleva laskimoiden takaisinvirtaus. Näin voidaan helpommin estää työläästi hoidettavan säärihaavan uusiutuminen. Hoidon onnistumisen edellytyksenä on toimiva hoitoketju, joka kykenee ohjaamaan potilaat laskimokirurgisiin osaamiskeskuksiin.

Aarno Lehtola

Kroonisten laskimosairauksien tutkimuksen ja hoidon järjestäminen HUS-piirin alueella

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on otettu käyttöön laskimosairauksien hoitoonohjausjärjestelmä, jossa pyritään hoitamaan mahdollisimman suuri osa potilaista perusterveydenhuollossa ja lähettämään vain mahdollista leikkaushoitoa vaativat kirurgiseen arvioon. Järjestelmän toivotaan suuntaavan laskimokirurgian käytettävissä olevat niukat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla.

Aarno Lehtola, Vesa Perhoniemi, Anders Albäck, Mikael Railo, Caj Haglund, Markku Turunen, Mauri Lepäntalo

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka perustuu potilaan oireistoon, muiden sairauksien poissulkemiseen, haimaentsyymien määritykseen ja kuvantamistutkimuksiin. Ylävatsakipu hallitsee taudinkuvaa, mutta taudin oireisto voi joskus olla varsin harhaanjohtava. Haimatulehduksen kliinisessä kuvassa ei ole mitään sairaudelle täysin spesifistä, joten ylävatsakivuista kärsivän potilaan koko erotusdiagnostiikka joudutaan käymään läpi. Käytännön työssä diagnoosi perustuu pitkälti haimaentsyymien määrittämiseen, joista yleisimmin käytettyjä ovat amylaasi ja lipaasi.

Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Ari Leppäniemi, Leena Kivisaari, Reijo Haapiainen

Sikiöaikainen kirurgia - unelmasta totta tähystämällä?

Eläinmalleista ja ihmisten hoidosta saadut kokemukset ovat osoittaneet sikiöaikaisen hoidon mahdolliseksi valikoiduissa tapauksissa. Avoimeen, hysterotomian kautta tapahtuvaan sikiökirurgiaan liittyy edelleen merkittäviä haittoja, mutta uusilla videoavusteisen tähystyskirurgian menetelmillä haitat saadaan vähenemään. Sekä eläinkokeista kerätyt että kliiniset kokemukset ovat jo osoittaneet sikiöaikaisen tähystyskirurgian käyttökelpoisuuden. Myös uudet, vieläkin vähemmän invasiiviset menetelmät voivat tulevaisuudessa auttaa lunastamaan sikiöaikaiseen hoitoon kohdistetut suuret odotukset.

Kari Vanamo

Sähköhoito sopii myös vanhuspotilaille

Sähköhoidon käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Vaikeaan masennukseen sähköhoitoa pidetään tehokkaimpana hoitona, ja se on käyttökelpoinen hoitomuoto myös maniaan ja katatoniaan. Nykyisillä menetelmillä hoito on varsin turvallista vanhuksille ja somaattisesti sairaille potilaille. Sähköhoito on syytä muistaa etenkin silloin, kun lääkehoito ei tehoa. Akuuttihoidon jälkeen jatko- ja ylläpitosähköhoito on usein paras hoitomuoto potilaille, joiden oireet uusiutuvat ylläpitolääkityksestä huolimatta tai joille lääkehoidosta aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Martti Huuhka, Seppo Hietanen, Tuula Saarela, Maija Savijärvi, Liisa Nieminen

Väkivaltatilanteet ja niihin varautuminen terveydenhuollossa

Väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy terveydenhuollon työssä enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös väkivaltaan liittyvät työtapaturmat ovat yleisempiä. Fyysinen väkivalta on oleellinen vaaratekijä, jonka seurauksena voi pahimmillaan olla jopa hengen menetys. Jo väkivallan uhka kuormittaa työntekijöitä henkisesti ja saattaa lisätä työuupumusta sekä heikentää työviihtyvyyttä. Väkivaltatilanteisiin työpaikalla voi varautua rakenteellisten ratkaisujen ja turvatekniikan avulla. Tehokkaaseen väkivaltariskien hallintaan kuuluvat myös työnjako, toimintatavat, ohjeet, koulutus, seuranta ja jälkihoito.

Kaija Leena Saarela, Nina Isotalus

Fyysinen passiivisuus ja terveysliikunta - ongelma ja ratkaisumahdollisuus

Yhä yleistyvän istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikkumista joko työmatkoilla tai vapaa-aikana, muuten fyysisen passivoitumisen vaikutukset näkyvät yhä selvempinä kansanterveydellisinä ongelmina. Terveysliikunnan tulisi olla osa jokaisen ihmisen päivittäistä toimintaa. Yhteiskunta suhtautuu terveysliikuntaan periaatteessa myönteisesti, mutta ihmisten aktivoiminen liikkeelle vaatii kunnollisia edellytyksiä, kuten turvallisia ja rauhallisia paikkoja tavanomaisten liikuntamuotojen harjoittamiseksi päivittäisessä elinympäristössä, kevyen liikenteen väyliä ja liikuntaa edistäviä palveluja.

Ilkka Vuori

Toiminnallisista somaattisista oireista kärsivien kognitiivinen hoito Kokeilu aikuispsykiatrian yksikössä

Toiminnallinen ruumiillinen oireilu on yleinen ongelma, ja siitä kärsivien potilaiden tutkimuksiin ja hoitoyrityksiin käytetään valtavasti voimavaroja. Osalla potilaista oireet loppuvat aikanaan, mutta pitkään jatkuvassa oireilussa hoidon tulokset ovat huonoja. Viime vuosina lyhyistä psykoterapioista on saatu toiveita herättäviä tuloksia tämän potilasryhmän hoidossa. TYKS:n psykiatrian klinikassa vuosina 1995-98 toteutetussa kokeilussa kehitettiin toiminnallisista somaattisista oireista kärsiville potilaille soveltuva lyhyt kognitiivinen arviointi- ja hoitomalli ja henkilökuntaa koulutettiin kognitiivisen lyhytterapian käytäntöön.

Päivi Niemi, Erkki Äärelä

Happi - välttämätön ja vaarallinen

Monen terveysongelman patofysiologiaan liittyy riittämätön hapen saanti. Ylipainehappihoidon tulisi kuulua kliiniseen peruskeinovalikoimaan. Happi on myös myrkyllinen. Siitä muodostuu radikaaleja, joilla on monia haittavaikutuksia. Elimistö suojautuu niitä vastaan valmistamalla omia suojaavia entsyymejä ja käyttämällä hyväksi ravinnon mukana saatavia antioksidatiivisia yhdisteitä (esim. vitamiinit C ja E, karotenoidit ja polyfenolit). Hyvä fyysinen kunto parantaa entsyymien ja glutationin kudostasetta. Liikuntaharrastus ja kasvisvoittoinen ravinto kuuluvat fysiologiseen terveytemme edistämiseen myös tässä suhteessa.

Osmo Hänninen, Mustafa Atalay

Pahanlaatuiset sylkirauhaskasvaimet Suomessa

Suomessa diagnosoidaan pahanlaatuisia sylkirauhaskasvaimia vuosittain noin 50. Niitä esiintyy yhtä paljon miehillä kuin naisilla, ja potilaiden sairastumisikä on noin 60 vuotta. Sylkirauhasen syövän etiologiaa tai riskitekijöitä ei tunneta. Kasvaimia esiintyy kaikissa suun, nenän, nielun ja kurkunpään sylkirauhasissa. Sylkirauhasen syövän primaarihoito on kirurgia. Leikkauksen yhteydessä selviää myös morfologinen diagnoosi, eikä koepalaa ole syytä ottaa ennen lopullista kirurgista hoitoa. Sädehoito annetaan yleensä postoperatiivisesti kookkaissa ja laajalle levinneissä sekä histologialtaan aggressiivisissa kasvaimissa.

Heikki Luukkaa, Kalle Aitasalo, Heikki Joensuu, Antti Mäkitie, Juhani Pukander, Reidar Grénman