Heroinisteja hoidetaan Sveitsissä heroiinilla

Sveitsin terveysministeriö järjesti maaliskuussa 1999 Bernissä kolmepäiväisen symposiumin, joka käsitteli heroinistien hoitoa heroiinia apuna käyttäen. Loppupäätelmänä oli, että heroinistien hoito on vaikeaa ja että hoidon valintaa ohjaavat myös poliittinen tilanne ja asenneilmapiiri. Hoidettaessa heroinisteja heroiinilla on haittojen minimointi-ajattelu maksimissaan. Kyse on tutkimusvaiheessa olevasta hoidosta, joka nykytietojen valossa ei näytä järkevältä. Suomeen heroiinihoitoa ei kannata ajatellakaan.

Terhi Hermanson

Huumepotilaan psykososiaalinen tuki vieroituksessa ja kuntoutumisessa

Huumepotilaan hoidossa tulee alusta lähtien arvioida psyykkisten ja fyysisten riippuvuusongelmien ja muiden psykiatristen poikkeavuuksien ohella psykososiaalisen tuen tarvetta. Huumekierteeseen joutuneen sosiaalinen syrjäytyminen on vaikea-asteisempaa kuin esimerkiksi alkoholiongelmaisten. Huumeiden käyttöön liittyvät henkilöt ovat käytännössä usein ainoa ihmissuhdeverkosto. Vieroitus ja irrottautuminen tästä verkostosta onnistuu harvoin ensi kerralla, varsinkin jos vieroitushoidon jälkeen ensimmäisenä vastassa ovat huumevelat. Kaikissa kontakteissa huumeriippuvaisiin olisi pyrittävä rakentamaan luottamusta hoitojärjestelmään. Vaikkei motivaatio heti riittäisi hoitoon, kynnys uuteen yhteydenottoon madaltuu, kun hoitosuhteelle on tehty pohjatyötä.

Antti Holopainen

Miten totean potilaan huumeidenkäytön

Lääkärit tarvitsevat tietoa ja menettelytapoja voidakseen auttaa huumeita käyttäviä potilaitaan ja toisaalta välttääkseen hyväksikäytön. Pitäytymällä yleisesti hyväksytyn ammatillisen auttamisen rajoissa lääkäri voi omalta osaltaan edistää huumeongelmien hoitoa. Pyrkimyksenä on, että kielteinen suhtautuminen huumeisiin ei sävyttäisi suhtautumista potilaisiin. Potilaat tarvitsevat sekä tietoa hoitopalveluista että rohkaisua, sillä huumeriippuvuuden syvetessä usko omaan toipumiseen vähenee.

Riitta Alaja

Huumeriippuvuuden patofysiologia

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden aiheuttamia primaarisia vaikutuksia ja muutoksia elimistössä tunnetaan kokeellisten töiden perusteella melko hyvin, vaikkakin tarkemmat aivomekanismit, muutosten pysyvyys ja uuden tiedon hyödyntäminen hoidossa vaativat vielä tutkimusta ja uusia oivalluksia. Dopamiini on keskeinen aivojen välittäjäaine riippuvuuden neurokemiassa, mutta yksistään dopamiinijärjestelmän muutokset eivät selitä kaikkia yksilöiden välisiä huumeriippuvuuden eroja. Geneettisen alttiuden merkitys on tullut yhä selvemmin esiin, joskin aina tarvitaan mahdollisuus huumeille altistumiseen sopivassa ympäristössä.

Esa R. Korpi

Anestesia opioidiriippuvaisten vieroituksessa

Huumeongelmaisten kiinnittäminen hoitoon on osoittautunut vaikeaksi. Osa vahvasti opioidiriippuvaisista pelkää voimakkaita fyysisiä vieroitusoireita. Alkuun pääsemiseksi on näissä tilanteissa yhtenä vaihtoehtona käytetty anestesiassa tapahtuvaa vieroittamista. Ensimmäiset anestesiavieroitushoidot Tampereella ovat teknisesti onnistuneet hyvin. Lisää kokemuksia ja tutkimusnäyttöä kuitenkin kaivataan siitä, miten lyhyen hoidon jatkoksi pystytään nivomaan pitkäjänteinen, kuntouttava jatkohoito.

Kaija Seppä, Seppo Kaukinen, Olli-Pekka Mehtonen

Huumeriippuvuuden korvaushoito

Huumeriippuvuudesta aiheutuvien kärsimysten ja haittojen vähentämiseksi kehitetyssä korvaushoidossa annetaan lääkkeenä samaa tai samantapaista ainetta, josta potilas on riippuvainen - nikotiiniriippuvuuden nikotiinikorvaushoito näyttää ajatukseltaan samantapaiselta kuin huumeiden käyttäjien korvaushoidot. Suomessa on mahdollista ainoastaan opioidiriippuvuuden hoito eräillä lääkeaineilla, joista käytännössä yleisin on metadoni. Korvaushoidon eettisestä perustasta on käyty paljon keskustelua. Kokemukset hoidon tuloksista tukevat kuitenkin ajatusta riittävän hoidon tarpeellisuudesta.

Carola Fabritius, Veikko Granström

Bentsodiatsepiineja tulee välttää riippuvaisuuksiin taipuvaisten potilaiden hoidossa

Bentsodiatsepiinit vähentävät nopeasti ja tehokkaasti ahdistuneisuusoireita. Ne soveltuvat kuitenkin myös päihdekäyttöön, voivat aiheuttaa vakavan fyysisen tai psyykkisen riippuvuuden tai molemmat ja heikentävät kognitiivisia kykyjä. Bentsodiatsepiinien määrääminen päihdeongelmaiselle tai riippuvaisuuksiin taipuvaiselle, usein asosiaaliselle ja luonnehäiriöiselle potilaalle voi johtaa arvaamattoman vakaviin seurauksiin, mm. liikenneonnettomuuksiin ja impulsiivisiin väkivaltarikoksiin. Lääkärin tulisi määrätä näitä lääkkeitä avohoidossa vain tarkan harkinnan perusteella riittävän hyvin tuntemilleen potilaille. Tällöinkin tarvetta pitkäaikaiseen, jatkuvaan käyttöön tulisi vähentää muilla hoitomuodoilla. Toisaalta bentsodiatsepiinien asianmukaista käyttöä vakavasti ahdistuneiden ja muutoin riittävää hoitoa vaille jäävien potilaiden hoidossa ei tulisi perusteettomasti rajoittaa.

Hannu Lauerma, Erkka Syvälahti

Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito

Ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöpotilaat ja myös masennuksesta ja psykoottisista häiriöistä kärsivät potilaat voivat tarvita pitkäaikaista anksiolyyttistä lääkitystä, huolimatta siitä että siihen liittyy riippuvuuden mahdollisuus. Fysiologinen riippuvuus bentsodiatsepiineihin ja unilääkkeisiin voi kehittyä nopeasti tavanomaisiakin lääkeannoksia käytettäessä. Niinpä lääkitystä lopetettaessa on aina otettava huomioon myös vieroitusoireet: lääkeannosta pienennetään asteittain ja potilaalle annetaan tukea mm. antamalla tietoa oireista ja tapaamalla häntä riittävän usein. Pitkäaikaisen bentsodiatsepiinilääkityksen lopettaminen on hoitokokeilu, jossa selvitetään, onko lääke käynyt tarpeettomaksi. Joillakin potilailla ahdistusoireet ja unettomuus jatkuvat vuosikausia, jopa koko elämän ajan, eikä lääkeriippuvuuden kehittyminen ole syy jättää tällaista potilasta hoitamatta.

Matti O. Huttunen

Huumepotilaan kohtaaminen vastaanotolla

Päihteiden ja huumeiden käyttäjillä on monen tutkimuksen mukaan sekä ruumiillisia oireita että mielenterveyden häiriöitä yleisemmin kuin muulla väestöllä. Vain aniharva näiden oireiden vuoksi vastaanotolle tullut potilas ilmaisee oma-aloitteisesti riippuvuusongelmansa. Huolellisen somaattisen ja psykiatrisen tutkimuksen kuluessa pyritään selvittämään myös mahdollinen päihteiden väärinkäyttö. Kun ongelma on tunnistettu ja suunnitellaan katkaisua, hoitoa ja kuntoutumista, lääkärin tukena on kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen. Tuskaisella tiellä addiktiosta vapauteen tarvitaan niin biolääketieteen apua, lääkkeitä, psykologiset keinot, yksilö-, ryhmä- ja perheterapiaa kuin sosiaalista tukeakin.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Lääkärin määräämien lääkkeiden huumekäyttö

Pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä myydään Suomessa päihteiden katukaupassa kymmenien miljoonien markkojen arvosta, ja valtaosa niistä on peräisin lääkärien kirjoittamilla lääkemääräyksillä tai reseptiväärennöksillä apteekeista hankituista lääke-eristä. Tilanteita, joissa lääkettä hankitaan muuhun kuin lääketieteelliseen hoitotarkoitukseen, ei aina ole helppo tunnistaa vastaanottotyössä, mutta käytännön valvontatyön kokemuksen mukaan virheelliseksi osoittautunut PKV-lääkemääräysmenettely olisi lähes aina voitu välttää noudattamalla viranomaisten ohjeita. Lääkärien ammatinharjoittamista valvovana viranomaisena Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tutkii vuosittain 70-80 lääkärin PKV-lääkemääräyskäytäntöä.

Juha Karvonen

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean emfyseeman hoidossa

Keuhkoahtaumatauti heikentää vakavasti potilaan elämänlaatua. Tautiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta sen etenemistä voidaan lieventää tupakoinnin lopettamisella, fysioterapialla sekä kotihappihoidolla. Keuhkojen pienennysleikkausta harkitaan, kun potilas kärsii vaikean keuhkolaajentuman aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta ja hapenpuutteesta levossa. Leikkauksessa poistetaan noin kolmasosa molempien keuhkojen ylälohkoista, jolloin ilmasalpaus pienenee, pallean toiminta korjautuu ja potilaan rasituksensieto paranee.

Juhani Rämö, Maija Halme

Masentuneisuus ja päihteiden käyttö nuoruusiässä

Alkoholinkäytön aloittaminen on varhaistunut ja nuorten juominen on humalahakuista. Masentuneisuus ja päihteidenkäyttö liittyvät nuorilla usein yhteen. Monihäiriöisyys on nuorilla muutenkin yleisempää kuin aikuisilla. Terveydenhuollon työntekijöille tämä asettaa monia haasteita, mm. nuorten häiriöiden tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen sekä myös palvelujärjestelmän kehittämisen suhteen. Tutkimustietoa nuorten masennuksen ja päihteidenkäytön yhteyksistä tarvitaan kipeästi näihin haasteisiin vastaamiseksi. Varsinkin väestötason tutkimuksia on vähän; suurin osa tutkimuksista on tehty pienehköistä kliinisistä aineistoista.

Antti Torikka, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Matti Rimpelä

Autologiset kantasolusiirrot hematologisten ja muiden syöpätautien hoidossa

Syöpätautien hoitotuloksia voidaan yrittää parantaa antamalla solunsalpaajia jättiannoksisina intensiivihoitoina. Tällaisten hoitojen aiheuttaman luuydinvaurion korjaamiseksi potilaille on siirrettävä hematopoieesin kantasoluja. Viime vuosina potilaan omasta verestä kerättyjen kantasolujen siirrot ovat yleistyneet. Nämä autologiset kantasolusiirrot ovat hyvin siedetty hoitomuoto, koska hyljintäreaktioita ei esiinny ja veriarvot korjaantuvat nopeasti. Autologinen kantasolusiirto voidaankin tehdä myös iäkkäille potilaille. Autologisen siirron pulmia ovat taudin uusiminen alkuvaiheen hyvän hoitovasteen jälkeen sekä se, että autologisessa siirteessä on usein mukana syöpäsoluja. Katsauksessa käsitellään autologisten kantasolusiirtojen erityispiirteitä ja käyttöalueita aiheesta tehtyjen tutkimusten valossa sekä pohditaan syövän hoidon tulevaisuuden näkymiä.

Kari Remes

Naisen ja miehen depressio

Masennushäiriöiden oireissa, esiintymisessä ja altistavissa tekijöissä on eroja sukupuolten välillä. Niiden taustan selvittämisen on oletettu antavan merkittävää uutta tietoa masennushäiriöiden syntymekanismeista. Eroja on havaittu miesten ja naisten välillä esimerkiksi masennuslääkkeen hoitovasteen alkamisnopeudessa ja tehokkaissa annoksissa. Naisilla masennus on tavallisempaa varsinkin fertiili-iässä, ja heillä masennukseen liittyy usein myös muuta samanaikaista psykiatrista sairastavuutta.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Luontaistuotteiden haittavaikutukset

Suomessa elintarvikeliikkeissä laillisesti myytävien luontaistuotteiden lyhytaikainen käyttö on yleensä turvallista, mikäli niitä käytetään pakkauksessa olevan annostusohjeen mukaisesti. Luontaistuotteet saattavat kuitenkin aiheuttaa yllättäviä ja vakaviakin haittavaikutuksia, mikäli valmisteita käytetään suurina annoksina, säännöllisesti pitkiä aikoja tai useita valmisteita samanaikaisesti tai tilataan tuntemattomia luontaistuotteita ulkomailta. Aasialaisten rohdosten käyttöön on syytä suhtautua kriittisesti, koska niiden haittavaikutuksista ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa käytettävissä. Luontaistuotteen, kuten lääkkeenkin, mahdollinen hyöty on arvioitava suhteessa mahdollisiin haittoihin. Luontaistuotteen teho parhaimmillaankin on vähäinen, joten sen haittojenkin on oltava vähäisiä.

Anna-Liisa Enkovaara

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030