Pitkäaikainen masennus

Pitkäaikainen masennus eli dystymia on tavallinen, pitkäaikainen ja oleellisesti elämän laatuun vaikuttava psykiatrinen häiriö. Sen käsitteessä on tapahtunut muutoksia viime vuosina, ja nykyään se luokitellaan mielialahäiriöihin eikä persoonallisuushäiriöihin kuten aikaisemmin. Nämä muutokset ovat johtaneet myös hoitokäytännön uudelleenarviointiin ja mm. eri masennuslääkkeet ja psykoterapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi dystymian hoidossa.

Hannu Koponen, Anne-Marie Löyttynen

Miten tutkia lapsen päänsärkyä?

Toistuvasta päänsärystä kärsivät lapset ovat avohoidon suurin lastenneurologinen potilasryhmä. Aikuisten on syytä suhtautua vakavasti lapsen päänsärkyyn ja katkaista päänsärkykierre ennen kuin päänsärystä tulee pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja löydösten merkityksen selvittäminen lapselle ja hänen perheelleen ovat päänsärkylapsen hoidon tärkein osa, eikä yleensä muuta tarvitakaan. Päänsärkyä sairastavien lasten tutkimusten ja hoidon asianmukainen porrastus on suuri haaste terveydenhuollon eri tasoille.

Raija Korpela

Tinnitus ja työperäinen meluvamma

Tinnitus voi elämän aikana haitata lähes jokaista ihmistä. Sen on todettu liittyvän moniin tiloihin, mm. ikähuonokuuloisuuteen ja meluvammaan. Työperäisen meluvamman yhteydessä tinnituksen esiintyvyydeksi on tutkimuksissa saatu erittäin vaihtelevia lukuja, paljolti tutkimusaineistojen ja -menetelmien erilaisuuden vuoksi. Suomesta tutkimustietoa on vain sotilashenkilöstöstä, ja olisikin tärkeää selvittää tinnituksen esiintyvyyttä muissa ammateissa, joissa melualtistus on merkittävä. Tinnitus olisi hyvä ottaa puheeksi työterveyshuollon tarkastuksissa. Kuulonsuojauksen tehostaminen todennäköisesti vähentää myös tinnituksen esiintyvyyttä.

Timo Hannu, Eero Akaan-Penttilä

Muusikon käsi

Soittajalle kädet ovat ammatin ja toimeentulon perusta. Käden rasitusvaivat ja niska-hartiaseudun ongelmat ovat kuitenkin muusikoilla hyvin yleisiä. Muusikon käsivaivojen diagnostiikassa ja hoidossa ei lääkärin ammattitaito välttämättä yksin riitä, vaan on paneuduttava potilaan ja hänen opettajansa kanssa soittotekniikan ja -asennon kysymyksiin. Ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa hyvän yleiskunnon ylläpitäminen voimistelun ja liikunnan avulla.

Martti Vastamäki

Psykoottisuuden arviointi

Psykiatrian peruskäsitteeseen, psykoottisuuteen, kuuluu todellisuudentajun häiriintyminen ja psyykkisten toimintojen heikentyminen. Väestöstä noin 2 % on psykoottisia, mutta psykoosit eli mielisairaudet ovat yleisimpiä eläkkeelle johtavia sairauksia. Psykoosin varhaistunnistaminen on tärkeää, jotta sairaus aiheuttaisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä ja invalidisoitumista. Esityksessä käsitellään psykoottisuuden arviointiin liittyviä vaikeuksia ja annetaan käytännön vinkkejä.

Heikki Vartiainen

Lapsuuden ja nuoruuden mielenterveyden häiriöt syrjäytymisen aiheuttajina

Lapsuuden aikana alkavan psyykkisen kehityksen epäonnistuminen saattaa johtaa kehityskulkuun, joka päättyy yksilön kannalta murheellisesti pitkäaikaiseen sairauteen, syrjäytymiseen sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle rikollisuuteen tai päihde- ja huumekierteeseen. Kouluikäisen lapsen käytös- ja tarkkaavuushäiriöt voivat olla oire alkavasta syrjäytymisestä. Ujona pidetty lapsi voikin kärsiä ahdistushäiriöstä, joka pahentuessaan johtaa oppimisvaikeuksiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Artikkelissa tarkastellaan syrjäytymistä ihmissuhteiden, tunne-elämän, koulunkäynnin sekä ammattikoulutuksen kannalta ja pohditaan niitä väyliä, joiden kautta lapsuuden psyykkinen häiriö voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä jo alkaneen häiriön mahdollisimman varhainen toteaminen ja hoidon käynnistäminen ovat tärkeitä tekijöitä.

Eila Räsänen

Katsaus kulttimuotoisiin ilmiöihin psykoterapiassa ja koulutuksessa

Joissakin psyykkistä hoitoa, erityisesti ryhmäterapiaa, antavissa yhteisöissä on todettu samantapaisia dynaamisia ilmiöitä kuin uskonnollisissa kulteissa. Terapiaan hakeutuvien olisi tärkeää olla tietoisia riskeistä, joita psykoterapian rajoja ja eettisiä normeja noudattamattomiin terapioihin sisältyy. Lisäksi erilaisten koulutusten ja ns. kasvuryhmien sisältöä olisi syytä arvioida kriittisesti. Tässä katsauksessa pyritään esittämään kriteereitä, minkä pohjalta on mahdollista arvioida psyykkisen hoidon ja koulutuksen toteutumistapoja jatkumolla eettinen toiminta - epäeettisiä piirteitä omaava toiminta - kulttimainen toiminta.

Raija Hukkanen

Indusoitu yskös - avain astmatulehduksen havaitsemiseen ja seurantaan

Hengitysteiden limakalvotulehduksen diagnostiikkaan ei ole juuri ollut keinoja, joita myös perusterveydenhuollon lääkärit voisivat käyttää työssään. Astma on paljastunut keuhkoputkien tulehdussairaudeksi, mutta tätä tulehdusta ei käytännössä yleensä diagnosoida eikä seurata. Ysköstutkimus on vanha tutkimus, jota on viime vuosina kehitetty astmalle tyypillisen eosinofiilisen tulehduksen varhaiseksi havaitsemiseksi. Pitkittynyttä yskää sairastavan potilaan ysköksen tutkimisesta on suurta hyötyä: tulehdussolujen määrittäminen tai tulehduksen merkkiaineiden mittaaminen paljastaa tulehduksen luonteen ja ohjaa oikeaan hoitoon. Ysköstutkimuksessa on vielä kehitettävää, mutta jo nyt se soveltuu laajasti terveydenhuollon käyttöön.

Tari Haahtela, Tuula Metso, Paula Rytilä

Immuunipuolustuksen heikentyminen syövässä

Syöpäpotilaan soluvälitteinen immuunipuolustus on usein heikentynyt. Tähän vaikuttavat osaltaan sekä prostaglandiini E2 että histamiini, joiden pitoisuudet ovat usein suurentuneet syöpäpotilaan veressä ja jotka heikentävät soluvälitteisen immuunipuolustuksen tehoa. Prostaglandiini E2:n lisääntynyt muodostuminen syövässä liittyy ilmeisesti pääosin syklo-oksigenaasi 2 entsyymin aktiivisuuden stimuloitumiseen, joka näyttää välittyvän ainakin osin happiradikaalien kautta. Happiradikaalit aiheuttavat myös tappajasolujen solukuolemaa. Sekä prostaglandiini E2 että histamiini lisäävät valkosoluissa syklisen adenosiinimonofosfaatin (AMP) määrää, mikä vähentää soluvälitteistä immuunipuolustusta stimuloivien välittäjäaineiden muodostumista. Koska monet lääkeaineet vaikuttavat syklisen AMP:n määrään, niillä on vaikutuksia myös immuunipuolustuksen tehoon. Siksi lääkärin tulisi osata välttää syöpäpotilaalla immuunipuolustusta heikentäviä lääkkeitä ja suosia immuunipuolustusta tehostavia lääkeaineita.

Pekka Uotila

Syöpäpotilaan kivunhoito perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon lääkäri tapaa yhä enemmän kivusta kärsiviä syöpäpotilaita. Suun kautta säännöllisesti annosteltava, kivun syntyä ehkäisevä kipulääkitys on useimmiten kivunhoidon perusta. Etenkin voimakkaimpien kipulääkkeiden käyttöön liittyy runsaasti pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat turhaan kivunhoitoa. Syöpäkipu on subjektiivinen tuntemus, jonka kokemiseen vaikuttavat yksilölliset henkiset, hengelliset ja sosiaaliset tekijät. Asianmukaisella lääkehoidolla ja psykososiaaliset tekijät huomioon ottaen voidaan saavuttaa hyvä kivunlievitys valtaosalla potilaista.

Timo Leino

Uusien masennuslääkkeiden yhteisvaikutukset muiden psyykenlääkkeiden kanssa

Monet uusista masennuslääkkeistä estävät CYP-entsyymejä, ja tämä vaikutus saa muiden samanaikaisesti käytettyjen psyykenlääkkeiden pitoisuudet suurenemaan. Yhteisvaikutuksen seurauksena on esiintynyt vakavia sivuvaikutuksia, kouristelua, sekavuutta, sydämen rytmihäiriöitä ja ekstrapyramidaalisia oireita. Vakavin yhteisvaikutus on serotoniinioireyhtymä, joka syntyy yleensä farmakodynaamiselta pohjalta.

Sami Anttila, Aino Mattila, Pekka Niskanen

Akuutin iskiaksen diagnostiikka ja hoito

Iskiasoireen tavallisin aiheuttaja on lanneselän välilevytyrä tai lannekanavan ahtauma. Hyvin harvoin säteilykivun taustalla on päivystystoimenpiteitä vaativa vakava sairaus, kuten cauda equina -oireyhtymä, kasvain tai tulehdus. Akuutilla selkä- ja iskiaskivulla on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja niinpä valtaosa potilaista toipuu muutamassa viikossa konservatiivisella hoidolla, johon kuuluu sopiva kipulääkitys sekä potilaan informoiminen selkäkipujen syistä ja taudin pääosin hyvänlaatuisesta ennusteesta. Vuodelevon sijasta suositellaan tavanomaisten jokapäiväisten toimintojen jatkamista ja liikkeelläoloa mahdollisuuksien mukaan. Muissa kuin päivystystapauksissa kuvantamistutkimukset tehdään vasta iskiasoireen pitkittyessä ja harkittaessa mahdollista leikkaushoitoa.

Esa Kotilainen

Lapsensurma turvaverkon pettäessä

Vuosittain Suomessa kuolee 2-3 alle vuoden ikäistä lasta äidin surmaamana. Tämä äärimmäisen harvinainen katastrofi kohahduttaa ympäristöä ja jättää auttajat avuttomuuden ja syyllisyyden tilaan. Vauvansa surmannut äiti on ollut yleensä ennen tekoaan voimakkaasti masentunut ja itsetuhoinen, ja hän on tuntenut jäävänsä vaille apua. Äidin toivottomuus lisääntyy, kun puoliso ei osaa tai jaksa huomata vaimonsa hätää, vaan ottaa etäisyyttä teon hetkellä. Surmateon tapahtuessa sekä parisuhteen että terveydenhuollon turvaverkko pettää yhtäaikaisesti. Tämän havainnon perusteella synnyttäneiden äitien masennuksen diagnosoinnin ja hoidon tulisi olla tehostettua erityisesti silloin, kun äiti ilmaisee aktiivisesti itsetuhoajatuksia tai hahmottaa lapsensa poikkeavasti.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Selkäydintä affisioivat kasvaimet ja sädehoito

Primaariset selkäytimen kasvaimet ovat varsin harvinaisia, ja selkäytimen alueen kasvaimista valtaosa onkin jo tiedossa olevan syövän etäpesäkkeitä. Sekä hyvän- että pahanlaatuisissa kasvaimissa esiintyy alkuoireina paikallista selkäkipua, ja taudin progredioidessa laajempaan kipuoireeseen liittyy alaraajojen tuntopuutoksia, lihasheikkoutta, pareeseja ja virtsarakon sekä peräsuolen toimintahäiriöitä. Varhaisdiagnoosi ja nopea hoidon aloitus ovat tärkeitä mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saamiseksi. Hyvänlaatuisten kasvaimien hoidossa pyritään kasvaimen radikaaliin poistoon ja potilaan pysyvään paranemiseen ilman hoidosta aiheutuvia invalidisoivia sivuvaikutuksia. Pahanlaatuistenkin primaaristen kasvaimien kohdalla pyritään kasvain poistamaan kirurgisesti ja säilyttämään potilaan liikuntakyky ja omatoimisuus.

Riitta Kokko

Opioidien käyttö ei-malignin kroonisen kivun hoidossa

Kansainvälisesti ottaen Suomessa käytetään vähän opioideja pitkittyneen kivun hoitoon. Vahvojen opioidien käyttöä tulisi harkita nykyistä useammin vaikean, muulle hoidolle reagoimattoman kudosvauriokivun hoidossa. Tuoreimpien selvitysten mukaan ne näyttävät tehoavan aiemmin luultua paremmin myös hermovauriokivun hoidossa. Opioidien haittavaikutukset tulisi tuntea, ja niitä täytyisi kyetä hoitamaan. Vahvoista opioideista tulisi valita pitkävaikutteinen, suun kautta annosteltava ja hitaasti lääkettä vapauttava valmiste. Spinaalisia antotapoja ei voida suositella. Huolellinen potilasvalinta ja seuranta ovat keskeisiä. Kansallisten hoito-ohjeiden luominen on havaittu hyväksi monessa maassa; ne olisivat tarpeen Suomessakin.

Reino Pöyhiä

Alkoholideliriumpotilaan hoitosuositus Kellokosken psykiatriseen sairaalaan

Alkoholidelirium (delirium tremens) on pitkittyessään hengenvaarallinen tila. Siihen liittyy yleisesti somaattisia komplikaatioita, minkä vuoksi potilaiden ensisijaisen hoitopaikan tulisi olla somaattinen sairaala. Käytännössä kuitenkin huomattava osa varsinkin harhaisista ja aggressiivisista alkoholideliriumpotilaista hoidetaan psykiatrisissa sairaaloissa. Hoidossa joudutaan usein käyttämään leposide-eristystä. Työryhmä laati potilasturvallisuutta parantavan alkoholideliriumpotilaiden hoito-ohjeen lääkehoitosuosituksineen Kellokoski-Ohkolan sairaalaa varten ja työtä on tarkoitus jatkaa alkoholideliriumpotilaan hoidon laatuprojektina.

Ritva Arajärvi, Kari Raaska, Seija Krudup, Eeva Ahonen

Kaikututkimus raskauden seurannassa

Kun skotlantilainen synnytyslääkäri Ian Donald 40 vuotta sitten julkaisi ensimmäiset ultraäänilaitteella otetut kuvat sikiöstä ja kohdusta, hän tuskin aavisti, miten tämä kuvantamismenetelmä on muuttanut käytännön synnytysoppia, enemmän kuin mikään muu diagnostinen menetelmä sen jälkeen. Nykyään lähes jokainen suomalainen äitiyshuollon parissa toimiva lääkäri joutuu tekemisiin kaikututkimuksen kanssa ja jokaisella odottavalla äidillä lienee mahdollisuus ainakin yhteen rutiinikaikututkimukseen. Vaikka onkin perusteltua olettaa, että lääkärin kliininen taito esimerkiksi ulkotutkimuksen tekemiseen uuden tekniikan myötä rapistuu, kaikukuvauksesta on kuitenkin tullut rutiinimenetelmä raskauden seurannassa - eräänlainen uusi stetoskooppi.

Ari Ylä-Outinen

Kotona tapahtuva lastenpsykiatrinen tutkimus, hoito ja ohjanta

Alle kouluikäisten lasten psykiatriseen hoitoon liittyy kiinteästi koko perheen ottaminen mukaan hoitotapahtumaan. Kotona tapahtuva hoito tavoittaa sekä potilaan että hänen perheenjäsenensä aidossa ympäristössä ja vuorovaikutustilanteissa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä alkoi 1995 lastenpsykiatrinen kotihoitokokeilu käytännön ratkaisuna pitkille osastohoitojonoille. Kotihoito on osoittautunut varsin toimivaksi keinoksi parantaa perheiden ongelmankäsittelytapoja ja tukea moniongelmaisia perheitä. Tällä hetkellä kotona tapahtuva hoito on osa vakiintunutta lastenpsykiatrista toimintaa ja se sijoittuu sairaalahoidon ja avohoidon välimaastoon. Työtapa asettaa työntekijät uusien vaativien haasteiden eteen. Kotona toteutettavan lastenpsykiatrisen toiminnan selkeitä etuja ovat kokonaisvaltaisuus, joustavuus ja nopeus. Kokonaiskustannuksiltaan kotona tapahtuva hoito on usein edullisempaa kuin osastohoito.

Ritva Erkolahti, Elina Lahtinen, Marja-Liisa Siivonen, Jorma Piha

Sisäilmasto-ongelmat altistumisen arviointi ja potilaan tutkiminen

Sisäilmasto-ongelmien selvittäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Lääkäri ei yleensä yksin voi ratkaista oireisen potilaan vaivaa, vaan joutuu hakemaan oireiden ja sairauden syytä yhdessä esimerkiksi terveystarkastajan kanssa. Sisäilmaston terveyshaitat voivat olla fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia. Tässä kirjoituksessa kuvataan niistä yleisimpiä. Samalla kerrotaan miten löydetään ongelmien aiheuttajat. Joskus on hyväksyttävä, että osa sisäilmasto-ongelmista johtuu psykososiaalisista tekijöistä, esimerkiksi työyhteisön sisäisistä jännitteistä. Artikkelin kirjoittajat toimivat vuosina 1996-97 sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehinä. Tämä teksti on jatkoa Suomen Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys*.

Kari Reijula, Tari Haahtela

Munuaisten vajaatoiminnan lääke- ja ruokavaliohoito

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa on olennaista, perussairaudesta riippumatta, tilan pahenemista hidastavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Ensiarvoista on kohonneen verenpaineen hoito. Runsasta proteinuriaa on myös pyrittävä vähentämään. Proteiininsaannin rajoituksesta ruokavaliossa tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta maltillinen rajoitus lienee hyödyksi ainakin diabeetikoille. Ruokavaliomuutoksia suunniteltaessa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että energiantarve tulee tyydytetyksi.

Markku Asola