Siirteet ihmisen varaosina

Elinsiirroissa on päästy nykyiselle tasolle elimistön immunologian tuntemuksen lisääntymisen ja immunosuppressiivisen lääkityksen kehityksen ansiosta. Kolmoislääkityksen käyttöönotto 1980-luvun alussa vähensi ratkaisevasti ensimmäisen vuoden hylkimisreaktioita ja lisäsi samalla mahdollisuuksia yhä useampiin siirtoleikkauksiin. Nykyisin on munuaisten, sarveiskalvon, maksan ja varsinkin sydämensiirtoleikkausten tarve moninkertainen luovutettuihin elimiin verrattuna. Lähitulevaisuudessa esim. sydämensiirtoa minisialta ihmiselle pidetään täysin mahdollisena ja tekninen valmius lajien välisiin siirtoihin alkaa olla olemassa. Elinsiirtoihin liittyy kuitenkin vielä paljon ennakkoluuloja ja eettisiä ongelmia, jotka vahingoittavat alan toimintaa.

Pekka Häyry

Visioita sydänsairauksien invasiivisiin hoitoihin

Sydänsairauksien invasiivisia hoitoja kehitettäessä ovat erilaiset mini- ja tähystysleikkaukset alkaneet saada jalansijaa myös Suomessa. Tähystysmenetelmä on teknisesti vaativampi kuin perinteinen avosydänleikkaus, mutta sen etuna on selvästi pienempi rasitus potilaalle. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja useimmat potilaat on voitu kotiuttaa jo 3-5 päivää leikkauksen jälkeen. Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon yhteyteen on vakiintunut suonen uudelleen ahtautumisen estävä stenttihoito ja väsynyttä sydänlihasta voidaan tukea sen ympärille kiedottavalla luurankolihaksella. Uusimpana sepelvaltimotaudin hoitomuotona on tullut revaskularisaatio laserin avulla.

Ari L. J. Harjula

Infektiotautien etiologisen merkityksen laajeneminen

Infektiot ovat monien eri sairauksien tärkeimpiä laukaisevia ja pahentavia tekijöitä tai komplikaatioiden aiheuttajia. Viime vuosina on saatu lisää todisteita siitä, että infektioilla on tärkeä merkitys myös kroonisten sairauksien synnyssä. Esimerkkejä tästä ovat mm. Helicobacter pylori -infektioon liittyvät ulkustauti ja mahasyöpä sekä hepatiitti B -infektioon liittyvät krooninen aktiivinen hepatiitti, glomerulonefriitti ja polyarteritis nodosa -tyyppinen vaskuliitti sekä maksasyöpä. Infektioilla näyttää olevan merkitystä myös sydän- ja verisuonisairauksien ja monen eri immuunisairauden synnyssä. On hyvin todennäköistä, että mikrobilääkkeitä tullaan lähivuosina käyttämään yhä enemmän kroonisten sairauksien hoidossa. Tämä tulee epäilemättä lisäämään entisestään mikrobilääkkeisiin liittyviä resistenssiongelmia.

Ville Valtonen

Bakteerien antibioottiresistenssi; laajeneva 2000-luvun maailmanlaajuinen uhka

Mikrobien muuttuminen vastustuskykyisiksi yhä useampia lääkeaineita kohtaan on jo pitkään huolestuttanut alan asiantuntijoita. Synkimpiä uhkakuvia ovat kaikille lääkkeille resistenttien bakteerikantojen muodostuminen ja tehokkaimpina pidettyjen mikrobilääkkeiden muuttuminen hyödyttömiksi. Tulevaisuudessa lääketeollisuudella on vaihtoehtoina joko pysyä rinnanmitan edellä bakteerimutaatioiden ja kemiallisen molekyylien muuntelun kilpajuoksussa tai kehittää vaikutusmekanismiltaan täysin uudentyyppisiä lääkkeitä. Toistaiseksi on tyydyttävä estämään moniresistenttien bakteerikantojen leviäminen ja pidättymään turhien mikrobilääkkeiden käytöltä.

Martti Vaara

Tuberkuloositaistelu - lopullinen voitto lähestyy Tilastoja ja arvioita nykytilanteesta

Maassamme on taisteltu tuberkuloosia vastaan jo hieman toista sataa vuotta. Vaikka taudin aiheuttaja saatiin selville jo 1882 pysyivät mahdollisuudet ehkäistä ja parantaa sairautta varsin rajallisina 1940-luvulle saakka. Vasta tällöin saatiin käyttöön tehokkaita lääkkeitä ja ruvettiin uskomaan että BCG-rokotuksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. 1950-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat on rokotettu ja heillä sairastuvuus tuberkuloosiin on erittäin harvinaista. Sen sijaan vanhemmissa ikäluokissa sairastuvuusluvut ovat edelleen Pohjoismaiden suurimmat, vaikka uusia tapauksia on joka vuosi yhä vähemmän.

Sakari A. Härö

Reagiineista allergeenien molekyylibiologiseen avaamiseen

Allergeenitutkimukset aloitettiin yksinkertaisina ihokokeina, joissa käytettiin puhdistamattomia raakauutteita. Nykyään on edetty jo yksittäisten allergeenimolekyylien rakenteen luonnehdintaan. Tosin ihokokeet säilyttävät jatkossakin merkittävän asemansa allergian diagnostiikassa. Yksittäisten allergeenien tunnistamisen ja puhdistuksen avulla sekä allergeenien ristireaktioiden sekä T- ja B-soluepitooppien selvittämisen myötä voidaan parantaa testi- ja hoitoaineiden herkkyyttä ja spesifisyyttä. Allergeenien tunnistaminen on avain haittareaktioiden mekanismien ymmärtämiseen.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela

Ravinto, terveytemme perusta nyt ja tulevaisuudessa

Riittävä ja monipuolinen ravinto eri ikäkausina on välttämätön hyvinvointimme kannalta. Suomessa, kuten useimmissa länsimaissa, aliravitsemus ei juurikaan enää ole terveysuhka. Sen sijaan ongelmana ovat viime vuosikymmeninä olleet ravinnon yksipuolisuus, runsasrasvaisuus ja kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Väestön jatkuva lihominen on kasvava ongelma. Virheellisen ravitsemuksen vaikutukset heijastuvat keskeisten kansantautien, sydän- ja verisuonisairauksien, tiettyjen syöpätyyppien ja aineenvaihduntasairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen ja osteoporoosin, esiintyvyyteen. Vaikka suomalaisten ruokavalio on monessa suhteessa muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina, ravintotottumuksiin tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota, koska tällä voidaan vahvasti tukea väestön terveydentilan kohentumista ja hyvinvointia.

Matti Uusitupa, Antti Aro, Hannu Mykkänen, Aila Rissanen

Tulehduskipulääkkeiden järkevä käyttö

Tulehduskipulääkkeiden käyttö näyttää kasvavan lähes jatkuvasti. Suomessa niiden myynti on vielä 15 viime vuoden aikana kolminkertaistunut, ja ne ovat nykyään yksi eniten myydyistä lääkeryhmistä. Tukkumyynti on vuosittain noin 250 mmk, ja noin 5 % koko lääkemyynnistä. Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomella on maailmanennätys tulehduskipulääkkeiden käytössä asukasta kohti. Tämän vuoksi käyttöön liittyvät ongelmatkin lienevät Suomessa erityisen suuret.

Heikki Isomäki, Jukka Martio

Lasten akuutin osteomyeliitin ja septisen artriitin kirurginen hoito

Osteomyeliitti ja septinen artriitti ovat perinteisesti kuuluneet ns. kirurgisiin infektioihin. Lasten akuutin hematogeenisen osteomyeliitin ja septisen artriitin hoidossa on runsaan vuosikymmenen aikana tapahtunut selvä muutos: varhain aloitetulla ja oikein suunnatulla antibioottihoidolla on saatu hyviä hoitotuloksia kokonaan ilman kirurgisia toimenpiteitä. Varhaisdiagnoosi ei kuitenkaan ole helppo. Sen viivästyminen muutamalla päivällä, erityisesti pikkulapsilla, saattaa jo tehdä kirurgisen hoidon välttämättömäksi. Vastasyntyneiden märkäiset luu- ja nivelinfektiot johtavat nopeasti kudostuhoon, jonka seurauksia voidaan joutua hoitamaan läpi koko kasvukauden, vieläpä aikuisenakin.

Jouko Viljanto

Omaverensiirto

Verituotteiden mukana levinneet HIV-tartunnat herättivät monissa maissa keskustelun potilaan oman veren käytöstä leikkaukseen liittyvissä verensiirroissa. Suomalaisessa sairaalassa verensiirto on varsin turvallinen, eivätkä leikkausta edeltävät verenkeräysohjelmat tai oman veren luovutus leikkauksen yhteydessä ole saaneet meillä suosiota. Toisaalta niissäkin maissa, joissa tartuntojen vaara on suurempi, yli 90 % verensiirroista tehdään edelleen vieraalla verellä.

Juhani Leikola

Lääkärintutkimus seksuaalirikoksissa

Seksuaalirikoksissa on kyse yksilön itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lääkärin tehtävänä on antaa uhrille ensiapu, tutkia ja dokumentoida vammat, ottaa tapahtuneen rikoksen selvittämiseksi tarvittavat näytteet, tarvittaessa ohjata uhri jatkohoitoon sekä laatia lausunto käytettävissä olevien tietojen ja havaintojen perusteella. Puolueeton lääkärintutkimus ja lausunto palvelevat ensisijaisesti uhrin, mutta myös rikoksesta syylliseksi epäillyn oikeusturvaa. Artikkelissa esitellään näissä tilanteissa tarpeelliset toimenpiteet ja tutkimukset sekä annetaan ohjeita lausunnon laatimisesta oikeusviranomaisia varten.

Annakatri Öhberg

Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset depression diagnostiikassa ja hoidossa

Depression toteamiseen ei ole käytettävissä diagnostista laboratorio- tai kuvantamistutkimusta. Sen sijaan näitä menetelmiä tarvitaan masennusoireiden somaattisen taustan selvittelyssä, koska depressio ja somaattiset sairaudet usein kytkeytyvät yhteen tai esiintyvät muuten samanaikaisesti. Kyseiseen erotusdiagnostiikkaan suunnitelluista tutkimusohjelmista on hyötyä erikoissairaalassa kriittisesti käytettyinä. Avohoidossa ne palvelevat parhaiten muistilistana tutkimuksista, joiden tarvetta potilaalle tulee harkita. Depression hoidossa laboratoriotutkimuksia käytetään masennus-lääkkeiden soveltuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Lääkepitoisuusmäärityksiä tulisi käyttää nykyistä enemmän hoidon tehon seurannassa.

Erkki Äärelä

Maastrichtin sopimus - uusi eurooppalainen suositus Helicobacter pylori -infektion hoidosta

Maastrichtiin kokoontui syyskuussa 1996 joukko asiantuntijoita pohtimaan ensimmäistä yhteistä eurooppalaista suositusta helikobakteeri-infektion hoidosta ja tutkimuksesta. Lokakuussa julkaistulla suosituksella pyritään hyödyntämään helikobakteeritutkimuksen viimeaikaisia tuloksia sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tasolla ja tarkastelemaan helikobakteeri-infektiota myös kansanterveysongelmana. Tässä katsauksessa esitellään suosituksen sisältö ja tarkastellaan, miten se poikkeaa kansallisesta suosituksestamme tammikuulta 1996.

Martti Färkkilä

HIV-infektion hoidossa uusi aikakausi

HIV-infektion viruslääkehoito on tehostunut huomattavasti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Plasman HIV-pitoisuutta mittaamalla voidaan viruslääkehoidon tarvetta ja tehoa arvioida huomattavasti aikaisempaa nopeammin ja tarkemmin. Suomessa on tällä hetkellä saatavilla jo kahdeksan HIV-lääkettä kahdesta eri lääkeaineryhmästä. HIV-infektion hoito yhdellä lääkkeellä onkin käynyt vanhanaikaiseksi. Uudet lääkkeet ovat ratkaisevasti parantaneet potilaiden ennustetta.

Matti Ristola, Jukka Lumio, Pekka Kujala Tuire Rossi, Juhani Lähdevirta

Kroonisten suolistotulehdusten ravitsemushoito

Normaalin ravitsemustilan ylläpito ja saavuttaminen, tulehduksen parantaminen sekä komplikaatioiden ehkäisy ja korjaaminen ovat keskeisiä tavoitteita haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia sairastavien ravitsemushoidossa. Useimmat potilaat tulevat toimeen normaalilla ruualla, jota täydennetään tarvittaessa kliinisillä ravintovalmisteilla. Ravitsemushoito annetaan ensisijaisesti enteraalista tietä, parenteraalisesti vain erikoistapauksissa. Crohnin taudin akuutissa vaiheessa enteraalinen ravitsemushoito elementaalisilla tai polymeerisilla valmisteilla soveltuu erikoistapauksissa kortikosteroidihoidon vaihtoehdoksi.

Anna-Liisa Karvonen

Onko Suomi hyötynyt kohonneen verenpaineen lääkehoidosta?

Kohonnut verenpaine on - tupakoinnin ja veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden ohella - yksi kolmesta tärkeimmästä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijästä. Maamme terveydenhuollossa onkin jo parinkymmenen vuoden ajan kiinnitetty paljon huomiota sen toteamiseen ja hoitoon.

Veikko Salomaa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito Suomessa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla on pitkät perinteet. Estroni ja estrioli kiteytettiin vuonna 1930, progesteroni 1934 ja estradioli 1936, mutta jo vuonna 1935 saksalainen gynekologi Kaufmann julkaisi havaintonsa naisten hoidosta munasarjojen poiston jälkeen estrogeeni- ja progesteroni-injektioilla. Hän antoi estrogeenia kolmena viikkona, joista viimeisen ajaksi liitti mukaan progesteronin, ja tämän jälkeen seurasi viikon tauko. Hoitotapaa kutsuttiin "Kaufmannin kaavaksi", ja suomalaiset gynekologit omaksuivat sen nopeasti.

Erkki Hirvonen

Keuhkotoiminta ja leikkauskelpoisuus

Keuhkokomplikaatiot leikkauksen jälkeen ovat harvinaisia, jos potilaan keuhkotoiminta on normaali ja jos toimenpide kohdistuu muualle kuin rintakehän tai ylävatsan alueelle. Riski on usein pieni, vaikka keuhkotoiminta olisi huonontunut. Komplikaatioiden riski suurenee, jos potilaalla on obstruktiivinen keuhkosairaus, leikkaus kohdistuu rintakehän tai ylävatsan alueelle ja kestää kauan. Vaikka keuhkokomplikaatioiden vaaran täsmällinen arviointi on vaikeaa ennen leikkausta, voidaan potilaat, joille keuhkotoiminnan tarkemmasta mittauksesta on hyötyä, usein tunnistaa kliinisten tietojen avulla. Leikkausta edeltävä rutiininomainen ja harkitsematon keuhkojen toimintakokeiden käyttö johtaa helposti turhiin tutkimuksiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Esko Vanninen

Typpioksidin monet mahdollisuudet

Typpioksidi on elimistön monia toimintoja ohjaava paikallisesti vaikuttava välittäjämolekyyli, jonka fysiologia ja patofysiologia on vähitellen selviämässä. Sitä muodostuu arginiinista typpioksidisyntaasien katalysoimana. Kyseiset syntaasit, joita tunnetaan kolme, endoteliaalinen, neuraalinen ja indusoituva, ovat jakaantuneet eri tavoin kudoksiin. Typpioksidi on hyvin lyhytikäinen, mutta sitoutumalla orgaanisiin yhdisteihin se kulkeutuu vaikutuskohteeseensa. Se läpäisee vapaasti solukalvon ja aikaansaa biologisen vasteen nitrosyloimalla kohdemolekyylinsä. Typpioksidin tunnetuimpia fysiologisia vaikutuksia on vasodilataatio, jonka se aiheuttaa verisuonen endoteelin endoteliaalisen typpioksidisyntaasin ja syklisen guanosiinimonofosfaatin välittämänä. Indusoituvan typpioksidisyntaasin aiheuttama typpioksidin liikatuotanto on useiden patologisten tilojen taustalla. Typpioksidi saattaa toimia sekä hapettimena että pelkistimenä. Niinpä sen vaikutukset valtimonkovettumataudin keskeisenä aiheuttajamekanismina pidettyyn LD-lipoproteiinin hapettumistapahtumaan voivat olla aivan vastakkaiset, olosuhteista riippuen.

Ulla Malo-Ranta

Metanolimyrkytysten hoito ja metanolin aiheuttamat kuolemat

Metanoli-sana on näkynyt viime vuosina usein lehtiotsikoissa "itäviinan" yhteydessä. Silti kuolemaan johtaneet metanolimyrkytykset ovat pysyneet harvinaisina. Talvikautena 1995-96 ne kuitenkin lisääntyivät voimakkaasti; syynä olivat metanolia sisältävät tuulilasin pesunesteet.

Erkki Vuori, Kari Kivistö, Anna Pelander, Juha Pyötsiä