Diabeteksen kriteerit muuttuvat jälleen - muuttuuko hoito?
Diabeteksen diagnostisia kriteerejä ollaan jälleen muuttamassa. Käyttöön halutaan sellainen paastoglukoosin raja-arvo, jonka jälkeen alkaa ilmaantua diabetekselle spesifisiä komplikaatioita. Taustalla on lisäksi tietoinen pyrkimys välttää oraalisen glukoosirasituskokeen käyttämistä jokapäiväisessä diagnostiikassa. Uudet kriteerit helpottavat ja selkiyttävät käytännön työtä, mutta häiritsevät epidemiologista tutkimustyötä, koska vanhojen ja uusien kriteerien suora vertailu on mahdotonta. Samalla kun suomalaisen lääkärikunnan opittaviksi tulee uudet kriteerit, olisi järkevää viedä loppuun epätäydellisesti toteutunut siirtyminen kokoveren glukoosin mittauksesta plasman tai seerumin glukoosin mittaamiseen. Tälle ei enää ole esteenä sekään, että ei olisi käytettävissä plasman glukoosia mittaavia kotimittauslaitteita. Käytännössä uusien suositusten myötä hoito ilmeisesti muuttuu aktiivisemmaksi ja aiempaa lievempiä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä aletaan hoitaa ainakin lääkkeettömän hoidon keinoin.
Nykyisten WHO:n vuonna 1985 julkaisemien diabeteksen kriteerien ja luokituksen mukaan Suomessa oli vuonna 1995 lähes 30 000 tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeetikkoa, noin 90 000 lääkkeitä käyttävää tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikkoa, ja tämän lisäksi arvioitiin olevan noin 50 000 ruokavaliohoitoista…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



