Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen

Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely

Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena.

Rakennusten kosteusvauriot Suomessa

Kosteusvaurioiden seurauksena rakennusten rakenteisiin ja materiaaleihin muodostuu homekasvua, jonka sisäilmaan tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja. Kosteusvaurioiden syinä ovat virheet tai puutteet suunnittelussa, rakennustyössä, rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Rakentaminen on nopeasti muuttunut 1960-luvulta lähtien, ja painopisteet ovat olleet teollisesti tuotettujen elementtien ja uusien materiaalien kehittämisessä. Materiaalien ja rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä ei ole juurikaan testattu ennen niiden

Aino Nevalainen, Jari Koivisto, Teija Meklin, Mikko Vahteristo, Tuula Husman

Ilmanvaihto - tärkeä sisäilman laatutekijä

Ilmanvaihtojärjestelmää syytetään usein terveyshaittojen aiheuttajaksi. Ilmanvaihdon pysäyttäminen tai venttiilien tukkiminen tämän vuoksi on kuitenkin riski, sillä ilmanvaihdon puuttuessa epäpuhtauksia kertyy sisäilmaan ja rakenteisiin voi tulla kosteus- ja homevaurioita. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä sisäilman laadun tekijä, joskaan ei ainoa. Hyvän sisäilman takaamiseksi rakennusta ja sen taloteknisiä järjestelmiä on käytettävä oikein ja huollettava säännöllisesti.

Risto Ruotsalainen

Nykytietämys mykotoksiineista

Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Hengitystiealtistuksen tai elintarvikkeiden kautta nämä aiheuttavat verenvuotoa ruoansulatuselimistössä sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on esim. viljan ja maapähkinöiden käsittelyn ja yhteydessä todettu lisäävän maksa-, keuhko- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tutkimustietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvu sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä.

Eeva-Liisa Hintikka, Kari Reijula, Marjo Nikulin

Rakennusten homeongelman toteamismenetelmät

Mikrobiologisten selvitysten tavoitteena on osoittaa, poikkeaako rakennuksen mikrobisto tavanomaisesta pitoisuuksiltaan tai lajistoltaan. Näytteitä voidaan ottaa sisäilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Suoralla mikroskopoinnilla voidaan selvittää, onko näytteessä mikrobikasvua osoittavaa sienirihmastoa tai runsaasti itiöitä. Viljelemällä saadaan lisäksi selville, onko näytteen lajisto tavanomaisesta poikkeava. Tiettyjen mikrobisukujen läsnäolo osoittaa kosteusvauriota, ja jos kyseessä on toksiineja tuottava suku, nopeat toimenpiteet ovat erityisesti tarpeen.

Aino Nevalainen, Teija Meklin, Anne Hyvärinen

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa olleet raportoivat usein ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, kurkun karheutta, silmäoireita ja hengenahdistusta. Yleisoireina voi olla väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä. Lisääntynyt infektiosairastavuus on myös tavallista. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen harvinaisia terveyshaittoja ovat homeille allergisoituminen, astma ja keuhkorakkulatauti. Ärsytysoireiden statuslöydökset ovat usein vähäisiä verrattuna oireiden koettuun vaikeuteen. Pelkästään oireista ja kliinisistä löydöksistä kosteusvauriomikrobeille altistumista ei voi päätellä.

Helena Mussalo-Rauhamaa, Tuula Husman, Kaisu Juntunen-Backman

Kosteusvaurioon liittyvät oireet - miten potilaat tutkitaan?

Kun rakennuksen vesivahingosta johtuva rakennevaurio ja mikrobialtistuminen on huomattu ja siitä johtuvia terveyshaittoja epäillään, vaurion korjaaminen on ensisijainen toimenpide. Vaurioituneissa rakennuksissa asuville tai työskenteleville henkilöille voi aiheutua erilaisia terveyshaittoja, koska he altistuvat toistuvasti mikrobeille, homeille ja bakteereille ja niiden aineenvaihduntatuotteille. Lievimpiä haittoja ovat limakalvojen ärsytysoireet, kuten silmien ja nenän kutina sekä kirvely samoin kuin kurkunpään ärsytysoire, jotka häviävät altistumisen loputtua. Samanaikaisesti voi olla yleisoireina päänsärkyä, jäsensärkyjä ja väsymystä, jotka häviävät silloin, kun altistuminen loppuu. Infektioalttius saattaa epidemiologisten tutkimuksien perusteella nousta mikrobialtistumisen seurauksena ja johtaa esimerkiksi nenän sivuontelo- ja korvatulehduskierteeseen, minkä osoittamiseen ei ole keinoja yksilötasolla, joskin infektioiden väheneminen altistumisen loputtua voi antaa siitä viitettä.

Helena Keskinen, Henrik Nordman

Silmäaltistuskoe homeiden aiheuttaman terveyshaitan toteamisessa

Homeiden ja muiden allergeenien aiheuttamia silmäoireita voi tutkia altistuskokeella. Työperäisen sairastumisen korvaamiseksi edellytetään positiivista reaktiota homeuutteelle. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalassa tehdyssä silmän homealtistustutkimuksessa saatiin varsin harvoin selkeää näyttöä tyypin I allergisesta reaktiosta. Sen sijaan muutkin tekijät, kuten kuivasilmäisyys, voivat aiheuttaa samantapaista oireilua ja epäilyä homeallergiasta. Kirjoittajien mukaan silmän homealtistus kannattaa tehdä vain harvoissa perustelluissa tapauksissa, kun tutkittavan muutkin testitulokset viittaavat homeallergiaan

Osmo Kari, Helena Mussalo-Rauhamaa

IgG-luokan homevasta-aineiden käyttö

Työterveyshuolto on käyttänyt IgG-luokan vasta-aineita jo toistakymmentä vuotta maatalous- ja teollisuustyöntekijöiden mikrobialtistumisen seurantaan. Myös kosteusvauriorakennuksissa asuvien tai niissä työskentelevien altistuksen arvioinnissa voidaan tietyin rajoituksin käyttää IgG-luokan homevasta-aineiden määrittämistä. Kyseiset vasta-aineet ovat nykyisen tiedon perusteella puhtaasti altistumista kuvaava menetelmä, eikä niillä ole sairauden todennäköisyyden, vaikeusasteen tai ennusteen kannalta yksiselitteistä merkitystä.

Marjut Reiman, Markku Seuri, Mikko Vahteristo, Sirpa Laitinen, Tuula Husman, Juha Pekkanen, Aino Nevalainen

Huimauspotilas vastaanotolla sisätautilääkärin näkökulmasta

Huimauksen taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia kuin korvista johtuvat tai neurologiset syyt, joita ovat esimerkiksi benigni positionaalinen huimaus, vestibulaarineuroniitti tai Ménièren oireyhtymä. Kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa, hänen tulee pitää mielessään myös muut mahdolliset huimauksen syyt ja poissulkea ne johdonmukaisesti anamneesin, kliinisen statuksen ja tarvittaessa muutamien tutkimusten avulla. Huimausta aiheuttavat tavallisimmin lääkkeiden sivuvaikutukset, ortostaattinen reaktio, autonomisen hermoston labiliteetti (dystonia neurocirculatoria) ja sydänperäiset syyt.

Hannu Vanhanen, Harri Lindholm

Henkinen kuntoutus - onko sitä?

Henkiseen kuntoutukseen tähtäävät psykoterapeuttiset interventiot on todettu erinomaisen tuloksellisiksi. Niiden tarkoituksenmukaista käyttöä ennaltaehkäisevässä mielessä rajoittaa se, että käytännössä kuntoutuksen rahoituksen edellytyksenä on jo todettu sairaus. Uudenlaisten ennaltaehkäisevän psykoterapiakuntoutuksen toimintamallien kiireellinen kehittäminen olisi tarpeellista uupumisen ehkäisyä varsinkin psyykkisesti kuormittavissa ihmissuhdeammateissa, kuten terveydenhuollossa ja opetustehtävissä toimiville. Tällä hetkellä säästöjen tarve ohjaa kuntoutuksen sisältöä enemmän kuin potilaan yksilöllinen kuntoutustarve.

Kari Pylkkänen

Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena

Nukummeko siksi, että valveen aikana aivoihin kertyvä unitekijä hiljentää aivojen toiminnan? Tutkituista unitekijöistä adenosiinin on havaittu toimivan uni-valverytmin säätelyssä: valveen aikana kertyvä adenosiini hiljentää aivojen vireyttä ylläpitävien tumakkeiden solujen toimintaa, kunnes valveillaolo estyy ja uni alkaa. Unen aikana adenosiinipitoisuus vähenee ja valve mahdollistuu uudestaan. Adenosiini näyttää liittyvän nimenomaan syvän unen säätelyyn, koska myös useita muita säätelyyn osallistuvia tekijöitä tunnetaan. Kahvin piristävä vaikutus puolestaan perustuu siihen, että kofeiini salpaa adenosiinireseptorit.

Tarja Porkka-Heiskanen (Stenberg), Dag Stenberg

Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys

Suomalainen viettää suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hän hengittää kotonaan, työpaikallaan, koulussa tai julkisissa tiloissa. Hengitystiesairauksille altistavia tekijöitä on lähes joka paikassa. Rakennuksessa ja sisustuksessa käytetyt materiaalit, huono ilmanvaihto, tupakansavu, lemmikkieläimet ja kosteusvaurioista peräisin olevat homesienet ja bakteerit lisäävät sairastumisriskiä. Kerran tapahduttuaan herkistyminen ei korjaudu, vaikka oireet saataisiin loppumaan poistamalla allergeeni. Huonolaatuisen sisäilman kansantaloudellinen merkitys on valtaisa. On arvioitu, että korjausrakentamisen kustannukset ja sisäilmasta johtuvat terveydenhuollon menot ovat noin 15 miljardia markkaa vuodessa. Artikkeli perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän muistioon.*

Tari Haahtela, Kari Reijula

Masennuksen diagnostiikan ongelmat terveyskeskuksessa

Masennuksen diagnosointi on todettu vaikeaksi tehtäväksi perusterveydenhuollossa. Diagnosointia voivat vaikeuttaa masennuksen epätyypillinen oirekuva tai kroonisuus. Lääkärit eivät myöskään helposti tunnista vaikean masennuksen taudinkuvaa. Diagnosointia voi parantaa koulutuksella sekä kiinnittämällä huomiota vastaanottotapahtumaan ja masennuksen epidemiologiseen tietämykseen. Runsas terveydenhuoltopalvelujen käyttö taas saattaa johtaa lääkärin ajatukset liiankin usein masennukseen, varsinkin kun masennussairauden lääkehoito on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut täydellisen mullistuksen. Antidepressiivisen lääkehoidon helppous saattaa johtaa liian aktiiviseen lääkitykseen tilanteissa, jotka kertovat paremminkin ihmismielen normaalista mielialareagoinnista kuin masennussairaudesta. Erotusdiagnostisia ongelmia syntyy suhteessa alkoholismiin, bipolaariseen sairauteen sekä somaattisiin sairauksiin, jotka sekundaarisesti voivat aiheuttaa masennusoireilua.

Outi Poutanen

Lapsen pelko ja sen hallinta lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla

Lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle tulevalla lapsella on monia pelon aiheita, joista osa voi aikuisen mielestä tuntua täysin käsittämättömiltä ja aiheettomiltakin. Jotta lapsen pelko hammashoitoa kohtaan voitaisiin estää, on ensiarvoisen tärkeää valmistaa lasta riittävän ajoissa vastaanottoa ja varsinkin vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä varten. Tämän asian merkitystä olisi syytä korostaa jo esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä, jotta vanhemmat oppisivat oikean toimintamallin.

Tuula Manner, Päivi Haapasalo, Sára Karjalainen

Kuumeinen diabeetikko - hoida ennen koomaa

Tulehdustautiin sairastuneen diabeetikon sokeritasapaino huononee usein ja samalla äkillisten, jopa hengenvaarallisten aineenvaihdunnan komplikaatioiden vaara suurenee. Diabeettinen ketoasidoosi, hyperosmolaalinen ei-ketoottinen tila ja laktaattiasidoosi ovat verrattain harvinaisia tiloja, mutta ne ovat hyvin estettävissä, kun diabeetikko tai häntä hoitavat henkilöt huolehtivat sairauspäivien aikana riittävästä nesteytyksestä sekä oikeasta oireen- ja syynmukaisesta lääkityksestä. Jos kotihoito ei riitä ja ongelmia kehittyy, ajoissa aloitettu sairaalahoito estää näihin usein tavallisten tulehdustautien laukaisemiin tiloihin liittyvän kuolleisuuden.

Olli Arola

Vaskuliittien kliininen kuva ja diagnostiikka

Vaskuliitit ovat kirjava joukko sairauksia, joissa verisuonten seinämässä on jonkinasteinen tulehdus. Niiden vauriomekanismi on immunologinen, joskin eri taudeissa erilainen. Vaskuliittien diagnostiikka ja seuranta on tarkentunut sen jälkeen, kun valkosoluvasta-aineet löydettiin; niitä esiintyy erityisesti pienten suonten vaskuliiteissa, kuten Wegenerin granulomatoosissa, mikroskooppisessa polyangiitissa ja Churg-Straussin oireyhtymässä. Vaskuliittien hoidotulokset ovat parantuneet, kun käyttöön on otettu kortikosteroidin ja solunsalpaajien yhdistelmähoito. Hoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa, mutta jatkohoito järjestetään yleensä yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Monet vaskuliitit ovat kroonisia sairauksia, ja potilaiden seuranta kestää vuosia.

Jukka Mustonen, Markku Korpela, Anna-Maija Haapala, Ari Miettinen