Vuotoa virtsaputkesta – miehen uretriitti

•Miehen uretriitin eli virtsaputkitulehduksen oireita ovat vuoto, kirvely ja virtsaputken suun punoitus.

Niina Hieta, Eija Hiltunen-Back

Kenelle lihavuusleikkaus?

Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsii suomalaisista miehistä 5 % ja naisista 7 %.

Paulina Salminen, Vesa Koivukangas

Suurentunut plasman kreatiniiniarvo päivystyspotilaalla – miten toimin?

Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, diagnostiikassa ja hoidossa on keskeistä etiologian ­selvittäminen: onko potilaalla heikentynyt munuaisperfuusio (prerenaalinen vika), onko virtsateissä ­virtausestettä (postrenaalinen vika) vai onko kyseessä renaalinen, munuaistason vaurio?

Risto Tertti, Heikki Saha

Laitosepidemiat ja niiden ehkäisy

•Tärkeimpiä laitosepidemioiden aiheuttajia ovat gastroenteriittia aiheuttavat virukset, Staphylococcus aureus, A-ryhmän streptokokki, hengitystievirukset, influenssa ja resistentit bakteerit.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Esa Rintala, Risto Vuento

A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian

•A-streptokokin aiheuttama tautikirjo ulottuu lieväasteisista nielutulehduksesta vakaviin yleisinfektioihin. Nielu- ja ihoinfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan.

Marjo Vuorela, Eeva Ruotsalainen, Kirsi Valtonen, Jaana Vuopio, Outi Lyytikäinen

Mitä hoitavan lääkärin on syytä tietää infektioepidemioista?

Epidemioiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ja laboratoriotulosten analysointia.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Pekka Nuorti

Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat

Porvoossa epidemian mahdollisuus havaittiin ajoissa.

Janne Laine, Ruska Rimhanen-Finne, Sirpa Räsänen

Paraneoplastiset ihoilmiöt – vihjeitä syöpätaudeista iholla

Huolellinen ihostatus ja kliinikon tarkka silmä voivat auttaa löytämään syövän varhain.

Alexander Salava, Antti Lauerma, Annamari Ranki

Metabolinen oireyhtymä yleistyy lapsilla ja nuorilla

Ensimmäiset merkit metabolisen oireyhtymän synnystä ovat havaittavissa varhain.

Janne Kataja, Johanna Mäkelä, Hanna Lagström, Harri Niinikoski

Psoriaasin patogeneesi ja systeeminen hoito

Tarkentunut tieto psoriaasin immunopatogeneesista on luonut uusia hoidon kohteita. Suurin osa psoriaasipotilaista ei tarvitse sisäisesti käytettäviä psoriaasilääkkeitä. Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia voidaan hoitaa tavanomaisilla systeemilääkkeillä, erityisesti metotreksaatilla.

Tarja Mälkönen

Psoriaasi systeemisenä tautina

Vaikeaa ihopsoriaasia sairastaa 3–5 % psoriaasipotilaista. Nivelpsoriaasia voi olla jopa puolella näistä ­potilaista.

Anna Hannuksela-Svahn

Nivelpsoriaasi – monimuotoinen nivelsairaus

Nivelpsoriaasi on spondylartropatioiden ryhmään kuuluva tulehduksellinen nivelsairaus, jonka patogeneesiä ei täysin tunneta.

Kari K. Eklund, Kati Mykkänen, Ritva Peltomaa

Psoriaasipotilas perusterveydenhuollossa

Jos ihosairaus pysyy hallinnassa paikallishoidolla ja nivelsairaus on vakaa, psoriaasia hoidetaan perusterveydenhuollossa.

Suvi Cajanus, Johanna Höök-Nikanne

Migreenin hoitoon yksilöllisiä vaihtoehtoja

Akuutin kohtauksen hoitoon ja estohoitoon on kehitteillä uudenlaisia, entistä yksilöllisempiä vaihtoehtoja. Myös ymmärrys kroonistumisen riskitekijöistä on lisääntynyt.

Mikko Kallela

Päänsärkyjä on moneksi

Vaikka migreenikohtausten ilmiasu olisi identtinen, perusongelma ei välttämättä ole sama. Migreeni on tärkeää myös erottaa muista, tietyn sairauden aiheuttamista päänsäryistä. Tähän teema-artikkeliin on koottu Lääkärilehdessä äskelttäin julkaistut migreeniä ja päänsärkyä käsittelevät artikkelit.

Tatuointien komplikaatiot

Tatuointeihin on kuvattu liittyneen atyyppisten mykobakteerien aiheuttamia epidemioita

Nicolas Kluger, Helka Sahi

Rakennuksen kosteusvaurioista oireileva potilas perusterveydenhuollossa

Lääkärin ensisijainen tehtävä on oireiden hoitaminen niiden etiologiasta riippumatta. Laboratoriotutkimuksista ei ole merkittävää apua selvitettäessä kosteusvaurion yhteyttä potilaan oireisiin.

Jussi Lampi, Pentti Lampi, Paula Kauppi

Viesti viisaasti sisäilmaongelmista

Viestintä on olennainen osa sisäilmaongelmien hallintaa ja ratkaisemista.

Kari Reijula, Marjaana Lahtinen

Rakennuksen sisäilma ja kosteusvaurio: miten paljon vaaraa terveydelle?

Lääkärin yksi keskeinen tehtävä sisäilmasto-ongelmissa on arvioida sisäilman laadun terveydellistä merkitystä rakennuksen käyttäjien ja joskus myös yksittäisen potilaan kannalta.

Juha Pekkanen, Jari Latvala, Kari Reijula

Onko kosteusvauriorakennusten korjauksista osoitettu hyötyä terveydelle?

Kosteusvauriokorjausten vaikutuksista eri väestöryhmien terveyteen tarvitaan parempia, kontrolloituja tutkimuksia.

Riitta Sauni, Jukka Uitti, Jos Verbeek