Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?

Raskaana olevaa voi ja joskus pitääkin rokottaa. Rokottamisen hyödyt ja haitat on aina punnittava huolellisesti.

Terhi Kilpi, Tuija Leino, Hanna Nohynek

Kohdunsisäinen bakteeritulehdus

Kohdunsisäisellä bakteeritulehduksella eli korioamnioniitilla tarkoitetaan sikiökalvojen ja istukan tulehdusta.

Eeva Ekholm, Anna Alanen

Vastasyntyneen varhaisen B-ryhmän streptokokki-infektion ehkäisy

Ryhmän B streptokokki on yksi merkittävimmistä vastasyntyneen infektiosairastavuuden ja -kuolleisuuden aiheuttajista.

Jukka Uotila, Outi Lyytikäinen

Dysleksian biologinen tausta

Dysleksia eli lukihäiriö on erityinen oppimishäiriö, joka on tunnettu 1800-luvulta alkaen. Sen suureksi osaksi perinnöllinen tausta on osoitettu perhe- ja kaksostutkimuksin.

Juha Kere

Selittämättömästi oireileva potilas - konsultoinko psykiatria?

Selittämättömillä oireilla tarkoitetaan voimakkuudeltaan vaihtelevia, pitkäaikaisia ruumiillisia oireita, jotka heikentävät henkilön toimintakykyä ja joille ei löydy selvää orgaanista syytä.

Sami Räsänen

Akuutti silmävamma - kuinka hoidan?

Lievät silmävammat, kuten silmän pinnan vierasesineet ja sarveiskalvon pintavauriot, hoituvat perusterveydenhuollossa. Erikoislääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos on epävarma vamman vakavuudesta ja hoidosta.

Anna-Kaisa Haavisto, Tiina Leivo, Marita Uusitalo

Ravinto ja syöpä - tämä ainakin tiedetään

Liiallinen energian saanti ja lihavuus lisäävät syöpäriskiä, samoin kuin punaisen lihan sekä alkoholin käyttö.

Anne-Maria Pajari

Insuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa

Insuliinipumppu voi olla monipistoshoidon vaihtoehto sellaisille tyypin 1 diabetesta sairastaville, joiden verensokeritaso pysyy korkealla tai hypoglykemioita on vaikea muuten hallita. ­Järjestelmällisessä katsauksessa selvitettiin insuliinipumppuhoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta aikuisilla monipistoshoitoon verrattuna.

Jorma Lahtela, Markku Saraheimo, Iris Pasternack, Jaana Isojärvi, Anna-Katriina Himanen, Sirpa-Liisa Hovi

Refluksitaudin kirurginen hoito: millaiset ovat fundoplikaation pitkäaikaistulokset?

Laparoskooppinen Nissenin fundoplikaatio on vakiinnuttanut asemansa refluksitaudin ensisijaisena leikkausmenetelmänä.

Paulina Salminen, Jari Ovaska

Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa

Kroonisen munuaistaudin esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntymisen ja ylipainon yleistymisen seurauksena. Munuaisten vajaatoiminta löydetään nykyään varhaisemmassa vaiheessa kuin ­aikaisemmin. Munuaisten toiminnan huomioon ottaminen on tärkeää myös diabetespotilaiden lääkehoidossa.

Kaisa Laine, Heikki Saha, Jorma Lahtela

Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä?

Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa (ERCP) ei tehdä nykyisin juuri lainkaan pelkästään diagnostisena tutkimuksena, vaan siihen liitetään erilaisia hoidollisia tai näytteen­otollisia toimenpiteitä, kuten sappitiekivien poistaminen, sappitien tukosten tutkiminen ja ­ohittaminen tai haimatiehyen kanavointi.

Johanna Laukkarinen

Dystoniat on hyvä osata tunnistaa

Dystoniat ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja.

Seppo Kaakkola

Kirurgisen potilaan hyperglykemian hoito

Leikkauksen aiheuttama stressitila johtaa potilaan veren glukoositason nousuun, stressi­hyperglykemiaan, joka altistaa leikkauskomplikaatioille.

Esa Jämsen, Heli Helminen, Pasi Nevalainen, Hanna Viitanen, Helena Vähävuori, Eeva Korpi-Hyövälti

ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus - systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Ammatillisesti syvennettyä lääkinnällistä kuntoutusta eli ASLAK-varhaiskuntoutusta on käytetty 30 vuoden ajan. Sen tavoitteena on työkyvyn ylläpito ja parantaminen.

Mikhail Saltychev, Katri Laimi, Jussi Vahtera

Puuttuvat viitteet on korjattu nettiin

Kahdesta Lääkärilehdessä julkaistusta kirjoituksesta on pudonnut osa kirjallisuusviitteistä pois. Numerossa 41/2012 julkaistusta artikkelista Määttä S ym. Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen ja numerossa 42/2012 julkaistusta pääkirjoituksesta Sane T ym. Lisämunuaisen insidentalooma - miten laajat tutkimukset ovat tarpeen? löytyy korjatut versiot osoitteesta www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot.

Robottikirurgia yleistyy urologiassa

Robottiavusteinen kirurgia on tähystyskirurgian uusi sovellus. Tekniikka sopii hyvin urologiaan, erityisesti eturauhasen poistoleikkauksiin ja rekonstruktiiviseen munuaiskirurgiaan.

Antti Kaipia, Anssi Petas

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Robottiavusteisen sydänkirurgian edut ovat mini-invasiivisuus, mahdollisesti vähäisempi ­verenhukka ja leikkauksenjälkeisen kivun väheneminen sekä lyhyempi sairaalassaoloaika ja potilaan nopeampi paluu jokapäiväisiin toimiinsa.

Antti Vento, Antero Sahlman, Kalervo Werkkala

Robottitekniikka tekee tuloaan ruokatorvi- ja thoraxkirurgiaan

Leikkausrobottia ei toistaiseksi ole perusteltua käyttää laajamittaisesti ruokatorvi- ja thorax­kirurgiassa, koska hyödyt ovat vielä epäselvät ja lisäkustannukset huomattavat.

Eero Sihvo, Jari Räsänen

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset

HALO-katsaukseen koottiin näyttö robottiavusteisen kohdunpoistoleikkauksen hyödyistä ja haitoista verrattuna muihin leikkaustekniikoihin. Lisäksi Tampereen yliopistollisen sairaalan kohdunpoisto­leikkausten toimenpide- ja hoitojaksokustannustiedoista tehtiin ­kustannusanalyysi.

Anna-Maija Tapper, Mikko Hannola, Rainer Zeitlin, Jaana Isojärvi, Harri Sintonen, Tuija S. Ikonen

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia

Atooppinen ekseema on lapsuudessa yleinen ihosairaus, jonka diagnoosi on kliininen.

Mikael Kuitunen