Henoch-Schönleinin purppura - lasten yleisin vaskuliitti Henoch-Schönleinin purppuraan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 alle 15-vuotiasta lasta. Outi Jauhola, Matti Nuutinen Lehti 11: Katsausartikkeli 11/2013 Kommentteja
Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain. Juha Grönroos, Arto Saarela Lehti 11: Katsausartikkeli 11/2013 Kommentteja
Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana Äidin ravitsemus raskausaikana vaikuttaa mm. sikiön kasvuun, raskauden kestoon, lapsen aivojen kehitykseen ja oppimiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen. Maijaliisa Erkkola, Suvi Virtanen Lehti 10: Katsausartikkeli 10/2013 Kommentteja
Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen Kohtuullisen tehokas liikunta (päivittäin vähintään 30 minuuttia) edistää sekä raskaana olevan että synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia turvallisesti. Riitta Luoto Lehti 10: Katsausartikkeli 10/2013 Kommentteja
Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen Bakteeriston terveysvaikutukset näyttävät olevan paljon laajemmat kuin on oletettu. Pentti Huovinen Lehti 9: Katsausartikkeli 9/2013 Kommentteja
Tiukemmat rajat lapsipotilaiden virtsan takaisinvirtauksen leikkaushoidolle Virtsan takaisinvirtausta on pidetty virtsatietulehduksen riskitekijänä, joka voi aiheuttaa lapselle virtsatietulehduksen lisäksi myös munuaisvaurioita. Mika Venhola, Matti Uhari Lehti 9: Katsausartikkeli 9/2013 Kommentteja
Aikuisten toistuvat virtsatieinfektiot Virtsatieinfektio uusii helposti, ja virtsaviljely on tutkittava kaikilta, joilla oireet toistuvat pian mikrobilääkehoidon jälkeen. Maarit Wuorela Lehti 9: Katsausartikkeli 9/2013 Kommentteja
Autistisen käyttäytymisen monitekijäinen tausta Autismikirjon häiriöiden diagnostiset piirteet ovat vaikeudet vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat käyttäytymisen muodot ja kiinnostuksen kohteet. Maija L. Castrén, Anneli Kylliäinen Lehti 8: Katsausartikkeli 8/2013 Kommentteja
Kehitysvammaisuuden ja autismin geenitutkimusten nykytilanne Kehitysvammaisuudessa ja autismissa on tunnistettu tähän mennessä yli 450 geenin mutaatioita. Tautigeenejä arvioidaan löytyvän 1 500-2 000. Irma Järvelä Lehti 8: Katsausartikkeli 8/2013 Kommentteja
Kasvot, katse ja autismi Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vaikeuksien taustalla saattavat olla toisen henkilön silmiin katsomiseen liittyvät poikkeavuudet. Anneli Kylliäinen, Jari K. Hietanen Lehti 8: Katsausartikkeli 8/2013 Kommentteja
Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus Tutkimusnäyttöä autismin kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, mutta nykykäsityksen mukaan kuntoutuksen aloittaminen on lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen. Kuntoutus myös kannattaa aloittaa varhain. Terhi Koskentausta, Oili Sauna-Aho, Leila Varkila-Saukkola Lehti 8: Katsausartikkeli 8/2013 Kommentteja
Tulevaisuuden diabeteslääkkeet Monet käytössä olevat diabeteslääkkeet vaikuttavat epäedullisesti painoon, altistavat hypoglykemialle ja saattavat jopa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä syöpävaaraa. Johan Eriksson, Merja Laine Lehti 7: Katsausartikkeli 7/2013 Kommentteja
Vulvodynia Vulvodynia on ulkosynnyttimien ongelmallinen kiputila. Jorma Paavonen Lehti 7: Katsausartikkeli 7/2013 Kommentteja
Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa Suomen lepakoissa esiintyy rabiesta. Lepakkotutkija kuoli Suomessa vuonna 1985 eurooppalaisen lepakkolyssavirus 2 (European Bat Lyssavirus 2, EBLV-2) -tartunnan seurauksena. Vuonna 2009 eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 eristettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä lepakosta. Nämä viruskannat ovat keskenään lähes identtisiä. Tiina Nokireki, Olli Vapalahti Lehti 7: Katsausartikkeli 7/2013 Kommentteja
Akuutti lihasheikkous Äkillinen lihasheikkous vaatii nopeaa arviointia. Johanna Palmio, Satu Sandell Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2013 Kommentteja
Temporaali- eli jättisoluarteriitin diagnosointi- ja hoitosuositukset Jättisoluarteriitti tulisi tunnistaa varhain, jotta hoito päästään aloittamaan nopeasti ja estämään potilaan näön menetys. Kari Laiho, Tom Pettersson, Markku Kauppi Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2013 Kommentteja
Kivessyövän hoito ja seuranta räätälöidään riskiluokituksen mukaan Kivessyöpä on nuorten miesten yleisin syöpä. Sen hoitotulokset ovat erinomaisia. Outi Ylönen, Sirkku Jyrkkiö, Juha Varis, Antti Perheentupa, Johanna Ruohola, Heikki Minn, Peter Boström Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2013 Kommentteja
Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti Keuhkoahtaumapotilaan ennusteen kannalta merkittäviä ovat pahenemisvaiheet, joista osa johtaa sairaalahoitoon. Niihin liittyy suuri kuolleisuus. Hannu Kankaanranta Lehti 5: Katsausartikkeli 5/2013 Kommentteja
Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito kehittyy Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito on muuttumassa: aiemmin käytetty ns. kolmoislääkitys on osoittautunut haitalliseksi ja uusi lääke, pirfenidoni, on tulossa markkinoille. Kolmoislääkitystä ei enää suositella. Riitta Kaarteenaho Lehti 5: Katsausartikkeli 5/2013 Kommentteja
Keuhkoahtaumapotilaan kuntoutuksen painopiste tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun Keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavat liikkuvat tavallista vähemmän, ja huonokuntoisuus lisää sairauden invalidisoivaa vaikutusta ja sairaalaan joutumisen riskiä. Fyysinen inaktiivisuus ei kuitenkaan ole suorassa suhteessa taudin vaikeusasteeseen. Milla Katajisto Lehti 5: Katsausartikkeli 5/2013 Kommentteja
Arvojen vaalija Terveydenhuolto Arvojen vaalija – Lääkäreillä on velvollisuus käyttää ääntä niiden puolesta, joilla ääntä ei ole, sanoo tuore arkkiatri Päivi Hietanen Lääkärilehdelle. Avoin artikkeli
Päivi Hietanen on Suomen 13. arkkiatri Terveydenhuolto Päivi Hietanen on Suomen 13. arkkiatri Lääkärijärjestöjen mukaan Hietasella on kyky yhdistää lääkärikunta ja muu yhteiskunta humaanilla arvopohjalla. Avoin artikkeli
Luupin alla Pääkirjoitus Luupin alla Lääkäreille ja potilaille on yhtä tärkeää, että terveydenhuolto toimii, kirjoittaa Lääkärilehden uusi vastaava päätoimittaja Heidi Ekdahl.
Nuorten epätoivokuolemat vaativat huomiota Pääkirjoitus, tiede Nuorten epätoivokuolemat vaativat huomiota Kuolemista lähes kaikki olisivat estettävissä, kirjoittaa Pekka Hakkarainen.
Kun ripuli ei lopu – onko kyseessä mikroskooppinen koliitti? Katsausartikkeli Kun ripuli ei lopu – onko kyseessä mikroskooppinen koliitti? Diagnoosi edellyttää tähystystä ja koepaloja.
Velvoite määrätä edullisinta biologista valmistetta on edelleen voimassa Tiede Velvoite määrätä edullisinta biologista valmistetta on edelleen voimassa Lääkärit ovat avainasemassa kustannusvaikuttavuuden edistämisessä.
