Ravistellun lapsen oireyhtymään liittyvät silmälöydökset

- Verkkokalvon verenvuodot ovat tyypillisiä seurauksia pienen lapsen ravistelusta.

Tanja Nevalainen, Kai Kaarniranta, Tuomo Puustjärvi, Matti Kontkanen

Atsasitidiini suuririskisen myelodysplastisen oireyhtymän hoidossa

HALO-suositus: SLL112011-927.pdf

Eeva Juvonen, Timo Siitonen, Harri Sintonen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Heikkenevät alaraajavoimat - taustalla neurologinen syy?

- Alaaraajojen etenevän lihasheikkouden taustalla voi olla monenlaisia etiologisia tekijöitä.

Johanna Palmio

Sylkikiven hoito

- Sylkikiviä esiintyy yleisimmin leuanalussylkirauhasessa, mutta myös muissa sylkirauhasissa.

Riitta Saarinen

Nilkan nivelsidevammat

- Nilkan akuutin nivelsidevamman voi hoitaa konservatiivisesti. Hoito toteutetaan parhaiten ns. funktionaalista tukilastaa käyttäen.

Tuomas Lassila, Mikko Kirjavainen, Ilkka Kiviranta

Kohtuvaltimoiden embolisaatio - vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

HALO-suositus: SLL102011-833.pdf

Maritta Hippeläinen, Ritva Hurskainen, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja sen hoito eri ikäkausina

- Sosiaalisten tilanteiden pelko toiminnallista haittaa aiheuttavana häiriönä vakiintuu yleensä myöhäisen lapsuusiän ja nuoruusiän aikana. Varhaisessa lapsuusiässä se on suhteellisen harvinainen.

Klaus Ranta, Riittakerttu, Kaltiala-Heino, Mauri Marttunen

Alzheimerin taudin kliinisen tutkimuksen uudistetut kriteerit

- Alzheimerin tauti on yleisin yksittäinen etenevä muistisairaus.

Merja Hallikainen, Jaana Suhonen, Tuula Pirttilä ‡, Timo Erkinjuntti

Haavan kestopuudutus leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa

HALO-suositus: SLL112011-927.pdf

Jukka Lempinen, Vesa K. Kontinen, Mika Paavola, Jaana Isojärvi, Risto P. Roine, Tuija S. Ikonen

Miten suomalaisten geeniperintö yhdistyy tautiperintöön?

- Modernit väestögeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten eroavan perimältään muista eurooppalaisista väestöistä ja eroja on myös maan sisällä.

Markus Perola

Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hyötyä potilastyössä?

- Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes johtuvat useiden geenipolymorfioiden vaikutuksesta ja niiden interaktiosta elintapojen ja ympäristön kanssa. Geenidiagnostiikasta ei ole käytännön hyötyä potilashoidossa tällä hetkellä.

Markku Laakso

Miten lääkäri kertoo potilaalleen geenitutkimuksesta?

- Geenitestejä käytetään sekä diagnostisiin että ennustaviin tarkoituksiin, ja niihin liittyvä etukäteisneuvonta ja tulosten selittäminen on rakennettava kulloisenkin tilanteen mukaisesti.

Helena Kääriäinen

Verenvuototaipumus ja potilasohjaus

- Verenvuotopotilaiden hoidon kulmakiviä ovat verenvuodon tunnistaminen, ensi- ja jatkohoito, toimenpiteisiin valmistautuminen, niistä toipumisen tukeminen ja säännöllinen seuranta.

Elina Armstrong, Lotta Joutsi-Korhonen, Anne Pinomäki, Anne Mäkipernaa, Annu Peltoniemi, Heidi Asmundela, Sari Niemistö, Riitta Lassila

Myeloomapotilaiden uudet lääkkeet

- Myelooman hoitoon jo tulleet ja tulossa olevat uudet lääkkeet parantavat taudin hoitomahdollisuuksia.

Esa Jantunen

Miehen myöhäsyntyinen hypogonadismi

- Pienelle osalle vanhenevia miehiä kehittyy ns. myöhäsyntyinen hypogonadismi (late-onset hypogonadism, LOH), johon liittyy diffuuseja seksuaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä oireita.

Ilpo Huhtaniemi

Ennenaikainen adrenarke
Mitä tehdä, kun lapsen hiki haisee?

- Ennenaikainen adrenarke tarkoittaa lisämunuaiskuoren androgeenituotannon tavallista varhaisempaa käynnistymistä lapsuusiässä.

Pauliina Utriainen, Jarmo Jääskeläinen, Raimo Voutilainen

Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten?

- Lasten lihavuuden hoito on monesti tehotonta ja hankalaa, joten ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitaan jo varhain lapsuudessa, ennen lihavuuden kehittymistä.

Jenni Vaarno, Johanna Leppälä, Harri Niinikoski, Minna Aromaa, Hanna Lagström

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

- Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleinen häiriö nuoruusiässä, mutta nuoret hakevat vain harvoin apua ongelmaansa eivätkä he kerro ongelmastaan, ellei siitä kysytä.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Ranta, Sari Fröjd, Mauri Marttunen, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Ruokatorven funktiotutkimukset uudessa iskussa

- Ruokatorven toimintatutkimuksiksi ovat vakiintuneet pH:n pitkäaikaisrekisteröinti ja manometria. Edellistä käytetään refluksitaudin dokumentoinnissa ja jälkimmäistä ensisijaisesti nielemisvaikeuksien selvittelyssä.

Markku Walamies

Selkäydinstimulaatio refraktorisen rasitusrintakivun hoidossa

- Epiduraalinen takajuostestimulaatio (spinal cord stimulation, SCS) on suhteellisen tuntematon hoitomuoto, vaikka se tarjoaa tehokkaan kivunlievityksen useaan muuten varsin hoitoresistenttiin tilaan.

Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi, Heikki Ukkonen, Tuija Vasankari, Juhani Airaksinen