Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi?

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleisintä nuorilla aikuisilla. Yliopisto-opiskelijoista kolmannes kokee esiintymistilanteet vaikeiksi. Osalla heistä jännittäminen saattaa haitata opintojen etenemistä.

Kristina Kunttu, Minna Martin, Merja Almonkari

Äkillisesti sairastunut nainen kertoo, että kuukautiset ovat myöhässä...

Kun äkillisesti sairastunut nainen kertoo, että kuukautiset ovat myöhässä, syynä ovat usein raskauteen liittyvät häiriöt. Huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus antavat usein viitteen vatsakivun syystä.

Sara Narva, Eija Laurikainen

Vaikean alkoholihaimatulehduksen hoito

Alkoholi on aiheuttajana noin 70 %:ssa akuuteista haimatulehduksista. Alkoholihaimatulehdukset lisääntyvät väestön alkoholinkulutuksen kasvun myötä.

Isto Nordback, Juhani Sand

Psykoosi- ja dementiapotilaiden oikeudellisen toimintakyvyn arviointi

Itsemääräämisoikeus on yksi tärkeimmistä perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvista periaatteista, mutta rajanveto itsemääräämisoikeuden ja suojaamisen välillä ei aina ole helppoa.

Hannu Koponen, Tuula Pirttilä, Kati Juva, Marja Hietanen, Timo Erkinjuntti, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

Lapsipotilas päivystysvastaanotolla - tarvitaanko laboratoriotutkimuksia?

- Infektio-oireilu on lasten lääkärikäyntien tavallisin syy.

Marja-Terttu Saha

Kipeä niska työssä

Työikäisten niskavaivat ovat yleisiä, mutta erityistä hoitoa edellyttävät sairaudet harvinaisia avohoidossa.

Esa-Pekka Takala

Joko vanhakin nyt nuortuu? Yli 80-vuotiaiden nivelrikko

Väestön ikääntyminen ja ylipainon yleistyminen johtavat nivelrikon esiintyvyyden merkittävään kasvuun lähivuosikymmeninä.

Matti U.K. Lehto, Esa Jämsen, Yrjö T. Konttinen

Vanhusten hoitopaikoissa vähempikin lääkehoito riittää Suositus mikrobilääkkeiden käytöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Vanhusten pitkäaikaishoidon tavallisimmat tulehdukset ovat virtsatie-, hengitystie- ja ihoinfektiot.

Maija Rummukainen, Pertti Karppi

Meralgia paresthetica

Reiden ulkosyrjän kiusallinen mutta yleensä vaaraton kiputila on tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kipu johtuu n. cutaneus femoris lateraliksen pinnetilasta, ja se ilmenee tuntohäiriönä ja polttavana tunteena ihon pinnalla.

Reino Pöyhiä

Mikä on näyttö yli 80-vuotiaiden dementian hoidosta

Runsaat puolet dementiapotilaista on yli 80-vuotiaita.

Hilkka Soininen

Käytännön psykoedukaatiota psykoosipotilaan perheelle

Psykoosin syntyä selittävä haavoittuvuus-stressimalli on käytännössä osoittautunut työvälineeksi, jonka avulla potilaan sairastumista voidaan käsitellä yhdessä perheen kanssa ja lisätä näin tietoa, ymmärrystä ja selviytymiskeinoja.

Tuula T. de Bruijn

Myokardiitti - haaste kliinikolle

Myokardiitti voi olla mikrobi-, lääkeaine- tai systeemisairausperäinen. Pohjoisella pallonpuoliskolla tavallisin syy on virustulehdus.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Lapsuuden trombosytoosit

Lievä trombosytoosi on lapsilla tavallinen. Se on yleensä reaktio johonkin akuuttiin tai krooniseen sairauteen tai muuhun elimistön rasitukseen.

Jukka Rajantie, Anne Mäkipernaa

Mikä suojaa stressiltä ja stressihaitoilta?

Biologisen tai psyykkisen haasteen aiheuttaman stressivasteen palautumisvaihe on oleellinen osa elimistön homeostaasin ylläpitoa.

Katariina Korkeila

Asbestisairaudet Suomessa

Suomessa oli asbestin käyttö runsainta 1960- ja 70-luvuilla.

Matti S. Huuskonen, Panu Oksa, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Antti Tossavainen

Kokemuksia lääkäristä psykoterapiapotilaana

Lääkärien psykoterapian aiheena ovat useimmiten mielenterveysongelmat, kriisit ja usein myös työhön liittyvät ongelmat.

Matti Isohanni

Äkillinen runsas emätinverenvuoto

Äkillinen emätinverenvuoto voi pelästyttää potilaan.

Mervi Haarala, Seija Ala-Nissilä

Nimityksiä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Töölön toimipisteen gynekologin toimeen LL Sirpa Vilska 1.11.2006 lähtien.

Hirsutismin hoitovaihtoehdot

Naisen miestyyppinen karvoitus, hirsutismi, on lievänä varsin yleinen oire: sen esiintyvyys on 5-15 %.

Annakaija Lappalainen, Mervi Halttunen

Influenssatalvi 2005-2006 asetti uusia haasteita influenssarokotteen päivitykselle

H3N2-alatyypin influenssa A -virusten antigeenievoluutio on jonkin aikaa harhaillut lyhyin askelin ilman selvää suuntaa. Tämä on merkinnyt parina viime vuonna pieniä ja myöhäisiä epidemioita ja tehnyt rokoteviruksen päivityksestä hienosäätöä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Riitta Santanen, Anja Villberg, Thedi Ziegler, Tran Minh Nhu Nguyen, Markku Toivonen, Heikki Korpela