Polykystiset munasarjat, metabolinen oireyhtymä ja metformiini

Tärkein tieto Laihduttaminen, liikunta ja dieetti ovat ylipainoisen, monirakkulaista munasarjaoireyhtymää (PCOS) sairastavan potilaan ensisijainen hoito. Metformiini parantaa insuliiniherkkyyttä, hyperandrogenismia ja palauttaa ovulaation osalle PCOS-potilaista. Metformiini ei aiheuta vaarallisia hypoglykemiakohtauksia. Metformiini parantaa vastetta klomifeenille ovulaatio-induktiohoidoissa. Metformiini saattaa vähentää alkuraskauden keskenmenojen ja raskauden aikaisen diabeteksen riskiä. Metformiini suositellaan lopettavaksi heti raskaustestin ollessa positiivinen. Poikkeuksen muodostavat toistuvat alkuraskauden keskenmenot, aikaisemmassa raskaudessa raskauden aikainen diabetes tai nykyraskaudessa huonontunut glukoosin sietokyky. Näissä tilanteissa metformiinin jatkamista raskauden aikana kannattaa harkita yksilöllisesti. Metformiinin hyödystä nuorille tai normaalipainoisille PCOS-potilaille tai myöhäiskomplikaatioiden ehkäisyssä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Laure Morin-Papunen

Gynekologisen laparoskopian komplikaatiot

Tärkein tieto Laparoskopia on syrjäyttänyt monia aiempia avoleikkauksia. Vakavia komplikaatioita esiintyy 0,3 %:ssa gynekologisista laparoskopioista. Koulutuksella ja neuvonnalla vakavat komplikaatiot ovat vähentyneet samalla tasolle kuin abdominaalisissa ja vaginaalisissa leikkauksissa. Laparoskooppisissa kohdunpoistoissa virtsatievauriot ovat yleisempiä, jos toimenpiteen suorittaja on kokematon. Jos potilaan toipuminen ei etene oletetusti, on aina epäiltävä komplikaatiota ja potilas on tutkittava sen varalta.

Päivi Härkki

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito

Tärkein tieto Kroonisen haimatulehduksen tavallisin syy (60-70 %) on pitkäaikainen alkoholin käyttö. Haiman vajaatoiminta ilmaantuu taudin myöhäisemmässä vaiheessa alkoholin käytön jatkuttua 10-15 vuotta. Vatsakipu, pahoinvointi, painonlasku ja rasvaripuli ovat haiman eksokriinisen vajaatoiminnan yleisimmät oireet. Kun avohoidossa epäillään anamneesin perusteella, että potilaalla on krooninen haimatulehdus, ovat ulosteen alentunut elastaasi-1:n aktiivisuustaso ja kaikututkimuksessa tai tietokonetomografiatutkimuksessa todetut haimamuutokset diagnostiikan kulmakivi. Haiman eksokriinisen vajaatoiminnan hoito entsyymikorvaushoidolla on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kun kroonisen haimatulehduksen patofysiologiasta on saatu lisää tietoa. Tavallisimmin tarvitaan 25 000-40 000 IU lipaasia pääaterioiden yhteydessä. Säännölliset ateriat ovat ravitsemushoidon perusta, ja näiden täytyy sisältää riittävä määrä energiaa hiilihydraattina, proteiinina ja rasvana.

Markku Peräaho, Isto Nordback

Akuutin traumaattisen veripolven tutkiminen ja hoito

Tärkein tieto Vääntymis- tai ruhjevammat voivat aiheuttaa voimakasta turvotusta polviniveleen. Tällöin on todennäköisesti kyseessä ns. traumaattinen veripolvi. Vammaa seuraava veripolvi on lähes aina merkki vakavasta polvensisäisestä vauriosta. Yleisin traumaattisen veripolven löydös on eturistisiteen (ACL) repeämä. Muita yleisiä löydöksiä ovat polvilumpion sijoiltaanmeno, polven sisäsivun nivelsiteen (MCL) repeämä, polven nivelkierukan repeämä tai irtoaminen sekä nivelpinnalle ulottuvat murtumat. Potilas tulee aina lähettää ortopedin hoitoon kiireellisesti, varsinkin jos epäillään murtumaa, hermo- ja verisuonivammaa tai jännerepeämää. Rutiinimainen polven artroskopia ei ole perusteltua akuutin traumaattisen veripolven hoidossa.

Janne Sarimo, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Kun silmissä vilisee - äkillisen näköhäiriön selvittäminen

Tärkein tieto Äkillisen näköhäiriöpotilaan diagnoosia voidaan hyvin selvittää yleislääkärin vastaanotolla. Anamneesilla selvitetään, onko kysymyksessä silmien yhteisnäön häiriö, liikehäiriö, yhden silmän sairaus, näkökenttäpuutos tai lasiaissamentuma vai molempien silmien näkökenttäpuutos. Statukseen kuuluvat kaukonäön ja näkökentän tutkiminen, mustuaisreaktioiden, punaheijasteen ja keskeisen silmänpohjan tutkiminen suoralla oftalmoskoopilla, silmien liikkeiden inspektointi ja karsastuksen tutkiminen peittokokeilla. Potilaat, joilla on näöntarkkuuteen tai näkökenttään vaikuttava äkillinen häiriö, tarvitsevat yleensä jatkotutkimuksia. Sen sijaan lasiaisirtauma- ja migreeniaurapotilaiden näköhäiriöt ovat yleensä vaarattomia.

Terho Latvala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030