Toinen syöpä lapsena sairastetun syövän jälkeen

Lapsuuden ajan syövästä selvinneiden riski sairastua toiseen syöpään on 3,5-10-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna 7-30 vuotta primaarihoidon jälkeen.

Marjatta Lanning, Arja Harila-Saari

Elämänlaatu ja koulutus lapsuusiän syövän jälkeen

Potilaiden elämänlaadussa ja minäkuvassa on vaihtelua lapsuusiän syöpähoitojen jälkeen. Merkittävä osa potilaista selviää ikätoveriensa tavoin, mutta osalla parantuneista on fyysisiä, kognitiivisia tai tunne-elämään liittyviä erityistarpeita.

Päivi Lähteenmäki, Arja Harila-Saari, Marjatta Lanning, Toivo T. Salmi

Parantuminen karismaattisessa liikkeessä

Karismaattisen liikkeen ydin on henkilökohtainen uskonnollinen kokemus tulemisesta Pyhän Hengen valtaamaksi. Siinä ihminen voi kokea eheytyvänsä sisäisestä rikkinäisyydestään, parantuvansa fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta sekä tuntea, miten Jumala rakastaa häntä ja antaa synnit anteeksi.

Markku Antola

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia raskauden aikana

Keuhkoveritulppa on edelleenkin tavallisimpia äitikuolemien aiheuttajia.

Risto Kaaja

Gliooman hoito kehittyy monialaisella yhteistyöllä

Gliooman hoito on kehittynyt viime vuosina jokaisella osa-alueellaan.

Hanna O. Mäenpää, Matti Seppälä, Mauri Kouri, Merja Kallio, Marko Kangasniemi, Anders Paetau

Aivokasvainpotilaiden psykiatriset oireet

Aivokasvaimeen sairastuneen potilaan psykiatrisista oireista yleisimpiä ovat ahdistuneisuus, masennus ja pakko-oireisen häiriön kuva. Pitkäaikaisiksi, vielä vuosi leikkauksen jälkeen jäävät herkimmin masennus ja pakko-oireisuus.

Arja Mainio

Parantaminen luterilaisuudessa

Luterilaisen ajattelun mukaan parantuminen on lahja Jumalalta mutta inhimilliset voimat voivat osallistua sen toteuttamiseen.

Simo Ylikarjula

Miten elinympäristö vaikuttaa atooppisen allergian riskiin?

Atooppisten sairauksien 1960-luvulta lähtien jatkunut yleistyminen on pysähtynyt joissakin länsimaissa, mutta Suomessa astma ja allerginen nuha ovat vielä lisääntymässä.

Arja Viinanen

Kohonnut verenpaine ja aivohalvaus - katsaus viime vuosien tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin

Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen merkittävin riskitekijä. Lääkkein hoidetuistakin avoterveydenhuollon potilaista vain 70 % pääsee hoitosuositusten mukaisiin tavoitteisiin.

Kirsi Rantanen, Olli Häppölä, Timo Strandberg

Insuliiniresistenssi naisilla

Insuliiniresistenssi ja siihen liittyvä metabolinen oireyhtymä ovat lisääntymässä niin naisilla kuin miehilläkin ylipainon yleistyessä.

Risto Kaaja, Seija Korhonen

Terveys ja sairaus islamin maailmassa

Islamin käsityksen mukaan Jumala on luonut ihmisen ja antanut tälle ruumiin sekä järjen eli mielen ja sielun. Mikä tahansa näistä voi sairastua.

Helena Hallenberg

Hengitystieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka: bakteerinäyte vai ei?

Suurin osa bakteerilääkekuureista määrätään hengitystieinfektioihin, joten mikrobiologista diagnostiikkaa tarvitaan näiden tautien mikrobietiologian vahvistamiseksi ja hoitoa ohjaamaan.

Janne Aittoniemi, Risto Vuento

Silmäluomien kirurgisesti hoidettavat sairaudet

Silmäluomien alueella olevien muutosten ja kasvaimien poisto on valtaosin keskitetty silmälääkäreille, mutta yleislääkärien on osattava tunnistaa, mitkä muutokset on hoidettava kirurgisesti. Varsinkin kasvaimet on tärkeää saada hoidetuksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Johanna Sarmela, Tiina Leivo, Marita Uusitalo

Raskauden ja synnytyksen hoito sikiön ollessa perätilassa

Valikoimattomassa perätilasynnytyksessä riski sikiön asfyksiaan tai traumoihin on suurempi kuin normaalitarjontaisessa synnytyksessä.

Jukka Uotila

Uskonto ja lääketiede -sarja esittelee eri uskontojen näkemyksiä terveydestä ja sairaudesta

Kysymys uskon ja rukoilemisen merkityksestä sairastamisessa ja parantumisessa herättää paljon intohimoja. Monissa tutkimuksissa uskon ja rukoilemisen on todettu mm. pidentävän elinikää. Tutkimuksia kritisoivat epidemiologit korostavat, ettei lukuisia sekoittavia tekijöitä ole otettu tutkimuksissa riittävästi huomioon.

Amos Pasternack

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan dialyysihoito

Tuhannet suomalaiset sairastavat munuaisten kroonista vajaatoimintaa, ja osalla se johtaa uremiaan.

Eero Honkanen, Agneta Ekstrand

Munuaistautia sairastava potilas perusterveydenhuollossa

Hoitotakuussa on määritelty, milloin munuaistautia sairastava potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan mm. proteinurian, nefroottisen oireyhtymän tai munuaisten vajaatoiminnan syyn selvittelyssä, tai kun krooninen munuaissairaus alkaa merkittävästi edetä.

Heikki Saha, Satu Mäkelä

Dialyysipotilas tänään

Tyypin 2 diabetekseen liittyvä nefropatia, kohonnut verenpaine ja korkea ikä ovat nykyään tärkeimmät loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan taustatekijät länsimaissa.

Kaj Metsärinne

Hammasperäisen bakteeriendokardiitin antibioottiprofylaksi

Profylaksia pohdittaessa haitan minimointi on tärkeää. Siksi on syytä valita mahdollisimman turvalliset antibiootit.

Jukka Lumio, Hannu Vanhanen, Ville Valtonen, Eero Jokinen, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Jukka H. Meurman

Astman diagnostiset kriteerit muuttuneet Myös spirometrian laatukriteerit uudistuivat

Astman diagnostiset funktiokriteerit muuttuvat Käypä hoito -suosituksen päivityksen (1) mukaan. Uudet diagnostiset kriteerit herkistävät diagnostiikkaa, mutta myös selkeyttävät sitä. Suositukset noudattavat spirometrian osalta tuoretta kansainvälistä suositusta keuhkofunktiotutkimusten tulkinnasta (2).

Anssi R. A. Sovijärvi, Tari Haahtela