Lannerangan okahaarakkeiden täristystesti välilevyn sisäisen kivun osoittajana

Suurimmalle osalle ihmisistä selkäkipu tulee henkilökohtaiseksi tutuksi jossakin elämän vaiheessa. Hyvin usein selkäkivun lähtökohta jää epäselväksi, mutta onneksi useimmat pelastava vaivan spontaani paranemistaipumus koskee myös epävarmasti tai jopa väärin diagnosoituja potilaita. Suosituimmat selkäkivun selitysmallit ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Matti Yrjämä

Bronkiektasiatauti Suomessa

Bronkiektasiataudilla tarkoitetaan keuhkoputkien epäsäännöllistä ja pysyvää laajenemista. Taudin arvellaan vähentyneen erityisesti tehokkaan antibioottihoidon sekä tuberkuloosin hallinnan myötä. Bronkiektasiataudin nykyinen ilmaantuvuus on kuitenkin tuntematon, ja taudin yhteydestä astmaan on ristiriitaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairaaloiden poistorekisterin sekä kuolinsyyrekisterin avulla taudista aiheutunutta sairaalakäyttöä Suomessa, taudin ilmaantuvuutta ja ennustetta sekä sen yhteyttä astmaan.

Olli Säynäjäkangas

Lahjoitetut munasolut lapsettomuuden hoidossa

Munasolujen lahjoitus on yksi hoitoavusteisten hedelmöityshoitojen erityisalue. Hoito on varteenotettava vaihtoehto naisille, joilla on synnynnäinen munasarjojen tai niiden toiminnan puute, ennenaikainen munasarjojen toiminnan loppuminen esim. sädehoidon tai kirurgisen poiston vuoksi, toistuvat epäonnistumiset aikaisemmissa koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) tai vaikea periytyvä sairaus. Väitöskirjatyön tarkoitus oli selvittää, miten munasolunlahjoitus toimii lapsettomuuden hoidossa ja miten tällä menetelmällä aikaansaatujen raskauksien ja synnytysten kulku ja syntyneiden lasten terveys eroavat muiden hedelmöityshoitojen vastaavista.

Viveca Söderström-Anttila

Westin ja Lennox-Gastautin syndroomien vaikeahoitoisuutta ennustavia tekijöitä

Kyseessä on kokoomaväitöskirja, jossa on yhteenveto ja neljä eri kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä julkaistua osajulkaisua. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi lapsuusiän vaikeata epileptistä oireyhtymää, Westin (WS) ja Lennox-Gastautin (LGS) syndroomat, joiden katsotaan olevan lapsuusiän epileptisten enkefalopatioiden (aivosairauksien) lapsen iästä riippuvaisia esiintymismuotoja. Tutkimus käsittelee ilmaantuvuutta ja tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotuloksiin ja ennusteeseen näissä oireyhtymissä.

Hannu Heiskala

Periytyvä alttius ruoansulatuskanavan syöpään

Arvioidaan, että 5-10 % kaikista syövistä johtuu periytyvistä oireyhtymistä. Periytymistapa on tyypillisesti vallitseva eli puolet potilaiden lapsista perii syöpäalttiuden aiheuttavan geenivirheen. Yleensä geenivirhe johtaa siihen, että syöpään sairastutaan muuta väestöä nuorempana, esim. 40-50 vuoden iässä, ja kasvaimia saattaa tulla useita. Ruoansulatuskanavan syövät ovat toiseksi yleisin syöpäryhmä länsimaissa ja ne aiheuttavat noin joka viidennen syöpätapauksen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kahta oireyhtymää, jotka altistavat ruoansulatuskanavan mutta myös suoliston ulkopuolisille syöville: Peutz-Jeghersin syndroomaa ja periytyvää ei-polypoottista paksunsuolensyöpää.

Akseli Hemminki

Kanan lymfosyyttien varhaiskehitys

Alkionkehityksen aikainen verenmuodostus luo pohjan yksilön kaikelle myöhemmälle verisolujen tuotolle. Varhaisimpien vertamuodostavien solujen, kantasolujen ja eriasteisten esiasteiden, tunteminen ja tarkempi kuvaaminen auttavat paremmin ymmärtämään vertamuodostavan järjestelmän toimintaa ja kehitystä. Luuydinsiirroissa kantasolut turvaavat uusien verisolujen tuotannon voimakkaan säde- tai sytostaattihoidon jälkeen. Vertamuodostavat kantasolut ja lymfosyyttien esiasteet vaikuttavat lupaavilta myös erilaisten immuunipuutostilojen ja infektioiden hoidossa. Tulevaisuudessa kantasoluja tullaan mahdollisesti käyttämään geeniterapiassa, jolloin viallisen geenin korjauksella tai korvaamisella voidaan vaikuttaa tehokkaasti ja laajalti verenmuodostukseen. Edellä mainittujen hoitomuotojen kehittämiseksi olisi erityisen tärkeätä kyetä erottelemaan todelliset vertamuodostavat kantasolut ja varhaisimmat lymfosyyttien esiasteet muista veren soluista sekä maligneista syöpäsoluista.

Miia Lampisuo

Ultraäänitutkimuksella todettu sikiöpoikkeavuus vanhempien kriisinä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ultraäänitutkimuksella todetun sikiöpoikkeavuuden vanhemmille aiheuttamaa kriisiä, vanhempien saamaa ja tarvitsemaa tukea ja apua sekä vanhempien kokemaa masennusta. Tutkimus oli prospektiivinen ja aineisto kerättiin kolmella kyselylomakkeella ja yhdellä äänitetyllä teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 42 naista ja 33 heidän puolisoaan. Todetut sikiöpoikkeavuudet vaihtelivat sikiön sydämen rytmihäiriöistä monianomalioihin. Kontrolliryhmänä käytettiin 53 naista, jotka kävivät raskauden aikaisessa seulontaultraäänitutkimuksessa. Näiden naisten 46 puolisoa kuuluivat myös kontrolliryhmään.

Tiina Posa

Allergia ja astma huippu-urheilijoilla

Kesälajien urheilijat harjoittelevat ja kilpailevat olosuhteissa, joissa altistutaan voimakkaasti erilaisille ilman ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, siitepölyille, klooriyhdisteille uimahalleissa ja ilman epäpuhtauksille sisähalleissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että keuhkoputkien lisääntynyt supistumisalttius ja astmankaltaiset oireet ovat yleisiä kilpahiihtäjillä. Kesälajien urheilijoilla astman ja allergian esiintyvyyttä ei ole aikaisemmin systemaattisesti selvitetty.

Ilkka Helenius

Monitoimimolekyylien VAP-1 ja CD73 rooli lymfosyyttien kotiutumisen säätelyssä

Ihmisen immuunijärjestelmä suojaa elimistöä ulkomaailman hyökkäyksiltä, kuten mikrobeilta ja haitallisilta aineilta. Veren valkosoluilla on keskeinen tehtävä tässä immuunipuolustuksessa. Esim. bakteerin tunkeutuessa elimistöön valkosolut aktivoituvat ja hakeutuvat tulehdusalueelle. Päästäkseen verenkierrosta tulehdusalueelle valkosolujen täytyy tarttua verisuonen endoteelisoluihin ja luikerrella seinämän läpi kudokseen. Tämä tapahtuu tarttumis- eli adheesiomolekyylien avulla.

Anna-Maija Kujari

Polvilumpion sijoiltaanmenovamma

Vuosien 1968-88 aikana hoidettiin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa 151 potilasta konservatiivisesti akuutin patellaluksaation vuoksi. Potilaista 100 jälkitarkastettiin vuosina 1994-95. Otoksessa oli 63 naista ja 37 miestä, keski-iän ollessa 23 vuotta (10-64 vuotta). Vamma oli syntynyt yleisimmin tavallisissa päivittäisissä toiminnoissa tai liikuntaharrastuksen parissa. Työ- ja liikennetapaturmat olivat harvinaisia. Vamman jälkeen ensiapupoliklinikalla sijoiltaanmeno reponoitiin tarvittaessa. Kaikille potilaille tehtiin polvinivelen punktio. Tämän jälkeen polvi immobilisoitiin joko pitkällä kipsihylsyllä (n = 60), takalastalla (n = 17) tai polviortoosilla/sidoksella (n = 23). Reluksaatio havaittiin 44 potilaalla ja lisäksi 19 potilasta kärsi subluksaatioista, polven kivuista ja turpoamisesta.

Heikki Mäenpää

Elämäntyytyväisyys terveyden ennustajana

Koettu elämäntyytyväisyys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. On pyritty selvittämään siihen liittyviä tekijöitä, mutta sen seurauksien tutkiminen on ollut vähäistä. Kuitenkin tiedämme, että koettu terveys ennustaa elinikää ja että ainakin vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsearvioidun elämäntyytyväisyyden kykyä ennustaa kuolleisuutta ja psykiatrista sairastuvuutta. Jälkimmäisen indikaattoreina olivat psykiatrinen sairaalahoito, itsemurhakäyttäytyminen ja psykotrooppisten lääkkeiden käytön aloittaminen.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen

Puolustusjärjestelmää säätelevät molekyylit autoimmuniteetissä

Tutkimuksessa on tarkasteltu elimistön puolustusjärjestelmää säätelevien molekyylien toimintaa tilanteissa, joissa puolustusjärjestelmä alkaa tuhota elimistön omia rakenteita. Erityisesti on tutkittu näiden tekijöiden merkitystä insuliiniriippuvaisen sokeritaudin syntyyn liittyvissä tapahtumissa. Kokeellisten tutkimusten mallina on saarekeautoimmuniteetin kehittymisen aikana käytetty kahta hiiren umpieritysrauhasta, Langerhansin haimasaarekkeita ja kivestä. Kiveksen tiedetään olevan ns. immunologinen katvealue, jossa autoimmuunidiabeteksen synnylle välttämättömät T-solut eivät aktivoidu ja jossa haimasaarekesiirrännäiset selviytyvät verrattain pitkään säilyttäen insuliinituotantonsa ja täten pitäen sokeritautisten eläinten verensokeripitoisuuksia normaaleina.

Saara Sainio-Pöllänen

Vaikeasti hallittavan glaukooman kirurginen hoito Molteno-implantilla

Molteno-leikkauksessa glaukoomapotilaan silmään asetetaan kammionesteen ulosvirtausta lisäävä shuntti-implantti, joka koostuu avoimesta silikoniputkesta ja kammionestettä keräävästä PMMA-levystä. Keskeisimpänä ongelmana leikkauksen onnistumisen kannalta on joillakin potilailla Molteno-implantin levyn ympärille muodostuva tiivis arpikudos, joka läpäisee huonosti kammionestettä ja aiheuttaa silmänpaineen kohoamisen yli hoitotason.

Juha Välimäki

Elimistössä liukenevien kiinnittimien luotettavuus

Luumurtumien ja osteotomioiden hoitoon ei ole vielä pystytty kehittämään ihanteellista kiinnitintä. Metalliset kiinnittimet, kuten sauvat, vaijerit, ruuvit ja levyt ovat laajassa käytössä hohkaluumurtumien hoidossa. Luun kiinnitintä tarvitaan kuitenkin vain väliaikaisesti tukemaan paranevaa luuta, minkä vuoksi on kehitetty elimistössä liukeneva kiinnitin. Elimistössä liukenevat synteettiset ommelaineet, polyglykolihappo ja polymaitohappo, tulivat kliiniseen käyttöön 1970-luvulla. Professori Rokkanen HYKS:n kirurgian klinikasta ja professori Törmälä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ovat kehittäneet laajaan kliiniseen käyttöön päässeet kiinnitysvälineet ja -menetelmät tiettyjen hohkaluumurtumien hoitoon. Ensimmäisen suomalaisen nilkkamurtumilla tehdyn kliinisen tutkimuksen varhaistulokset julkaistiin vuonna 1985. Näiden kiinnittimien rutiininomaiseen käyttöön johtaneita hyviä tuloksia on saatu mm. nilkan ja radiuksen yläpään murtumissa ja peukalon netakarpaalinivelen kollateraaliligamentin kiinnityksessä sekä joissakin ylä- ja alaraajan hohkaluunmurtumissa ja osteotomioissa.

Kia Pelto-Vasenius

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma on silmäsairaus, jossa tuntemattomasta syystä sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin keskiosistaan aiheuttaen hajataitteisuutta ja lopulta sarveiskalvon arpeutumista. Tauti ilmenee usein murrosiän jälkeen ja sen edetessä joudutaan turvautumaan sarveiskalvonsiirtoon. Keratokonus onkin Suomessa suurin yksittäinen sarveiskalvonsiirtojen aiheuttaja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että keratokonuksessa on vaurioita pintasolukerroksen alla olevassa tyvikalvossa sekä ns. Bowmanin kalvossa.

Antti Tuori

Beeta2-agonistien vaikutus autonomisen hermoston toimintaan lasten astmassa

Astmaa sairastavilla aikuisilla on todettu poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa: suurentunut parasympaattinen ja heikentynyt sympaattinen, beeta-adrenerginen säätövaikutus. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus astmaa sairastavilla aikuisilla ei ole rajoittunut pelkästään hengitysteihin, vaan sen on todettu myös yleistyvän ja heijastuvan mm. verenkierron säätelyyn. Tiedot autonomisen hermoston säätelystä lasten astmassa ovat kuitenkin olleet erittäin niukat ja ristiriitaiset.

Tuomas Jartti

LCHAD-puutoksen silmämuutokset ja muut kliinispatologiset piirteet

Rasvahappojen mitokondriaalisen beeta-oksidaation häiriöt ovat tärkeitä, usein imeväisikäisen menehtymiseen johtavia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Tällä hetkellä tunnetaan kaikkiaan 12 beeta-oksidaatiohäiriötä, joista maailmanlaajuisesti yleisin on MCAD-puutos (medium-chain acyl-CoA dehydrogenase). Suomelle ominainen beeta-oksidaatiohäiriö näyttää olevan LCHAD-puutos (long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase), jonka kliinistä kuvaa, tautiin liittyviä silmämuutoksia sekä histopatologisia ja neuropatologisia löydöksiä väitöskirjani käsittelee. Muiden beeta-oksidaatiohäiriöiden tavoin LCHAD-puutos on vaikea varhaislapsuudessa ilmenevä, peittyvästi periytyvä tauti. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vajaa 10 vuotta sitten. Kaikilla Suomessa diagnosoiduilla potilailla taudin on aiheuttanut yksi yksittäinen pistemutaatio G1528C, LCHAD-geeni on paikannettu kromosomiin 2. Väitöskirjan potilasaineisto käsittää kaikki 28 maassamme diagnosoitua LCHAD-puutosta sairastavaa potilasta.

Tiina Tyni

Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030