Beeta2-agonistien vaikutus autonomisen hermoston toimintaan lasten astmassa

Astmaa sairastavilla aikuisilla on todettu poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa: suurentunut parasympaattinen ja heikentynyt sympaattinen, beeta-adrenerginen säätövaikutus. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus astmaa sairastavilla aikuisilla ei ole rajoittunut pelkästään hengitysteihin, vaan sen on todettu myös yleistyvän ja heijastuvan mm. verenkierron säätelyyn. Tiedot autonomisen hermoston säätelystä lasten astmassa ovat kuitenkin olleet erittäin niukat ja ristiriitaiset.

Tuomas Jartti

LCHAD-puutoksen silmämuutokset ja muut kliinispatologiset piirteet

Rasvahappojen mitokondriaalisen beeta-oksidaation häiriöt ovat tärkeitä, usein imeväisikäisen menehtymiseen johtavia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Tällä hetkellä tunnetaan kaikkiaan 12 beeta-oksidaatiohäiriötä, joista maailmanlaajuisesti yleisin on MCAD-puutos (medium-chain acyl-CoA dehydrogenase). Suomelle ominainen beeta-oksidaatiohäiriö näyttää olevan LCHAD-puutos (long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase), jonka kliinistä kuvaa, tautiin liittyviä silmämuutoksia sekä histopatologisia ja neuropatologisia löydöksiä väitöskirjani käsittelee. Muiden beeta-oksidaatiohäiriöiden tavoin LCHAD-puutos on vaikea varhaislapsuudessa ilmenevä, peittyvästi periytyvä tauti. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vajaa 10 vuotta sitten. Kaikilla Suomessa diagnosoiduilla potilailla taudin on aiheuttanut yksi yksittäinen pistemutaatio G1528C, LCHAD-geeni on paikannettu kromosomiin 2. Väitöskirjan potilasaineisto käsittää kaikki 28 maassamme diagnosoitua LCHAD-puutosta sairastavaa potilasta.

Tiina Tyni

Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Kielelliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksessa selviteltiin lapsen kielenkehitykseen ja koulumenestykseen vaikuttavia taustatekijöitä. Tarkoitus oli arvioida erityisesti toistuvien välikorvatulehdusten, sukupuolen ja päivähoitomuodon osuutta. Valtakunnallisessa satunnaisotannassa oli mukana 119 toista luokkaa (1 708 oppilasta). Lisäksi paikallisessa Oulun kaupungissa tehdyssä satunnaisotannassa oli 18 toista luokkaa (394 oppilasta).

Mirja Luotonen

Alfatokoferolin (E-vitamiini) ja beetakaroteenin vaikutus sepelvaltimotautiin

Ateroskleroosin oksidaatiohypoteesin mukaan LDL-kolesterolin hapettuminen eli oksidoituminen on keskeinen ja mahdollisesti välttämätön tapahtuma tautiprosessissa. Tämän vuoksi oletetaan, että oksidoitumisen estäminen ehkäisee ateroskleroosia ja sen kliinisiä manifestaatioita, kuten sepelvaltimotautia. Kokeellisesti voidaan LDL:n oksidaatio estää antioksidanteilla, esimerkiksi alfatokoferolilla ja beetakaroteenilla. Runsas epidemiologinen näyttö tukee ajatusta antioksidanttien preventiivisestä vaikutuksesta, mutta tulokset kontrolloiduista tutkimuksista ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää estävätkö alfatokoferoli ja beetakaroteeni sepelvaltimotautia ja onko niillä vaikutusta taudin ennusteeseen.

Janne M. Rapola

Vaikeat epilepsiat, epilepsiaoireyhtymät ja status epileptikus lapsuusiässä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten epilepsian yleisyyttä, vaikeahoitoisen epilepsian määrää, laatua ja syitä, selvittää tiettyjen hoitomenetelmien (barbituraattianestesiat) tehokkuutta hoitoresistenttien epilepsioiden ja konvulsiivisten status epileptikusten hoidossa sekä arvioida liitännäisvammaisuuksien (kehitys- ja liikuntavammaisuus) ja epilepsian välistä suhdetta.

Kai Eriksson

Glutationitransferaasi Alfa - aikaerotteinen immunofluorometria seerumista maksasolujen integriteetin seurantaan

Maksasolujen integriteettiä eli toiminnallista eheyttä voidaan seurata mittaamalla verenkierrosta yhdisteitä, jotka vapautuvat maksasolujen vaurioituessa. Tavallisimmin käytettyjen aminotransferaasien (ASAT ja ALAT) rajoituksia ovat huono herkkyys ja pitkä puoliintumisaika. Aminotransferaaseja on periportaalisilla alueilla, mutta niitä ei ole kaikkein haavoittuvimmissa sentrilobulaarisissa maksasoluissa. Niinpä merkittäväkin sentrilobulaarinen vaurio heijastuu huonosti aminotransferaaseihin. ASAT:n puoliintumisaika seerumissa on 20 tuntia ja ALAT:n 50 tuntia, joten ne seuraavat maksasolujen integriteetin muutoksia viiveellä. Glutationitransferaasi Alfa (GSTA) on vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi ja sitä on runsaasti sekä sentrilobulaarisissa että periportaalisissa maksasoluissa. GSTA:n puoliintumisaika seerumissa on vajaa tunti. Edellä mainitut ominaisuudet tekevät GSTA:sta erittäin herkän ja nopeasti reagoivan maksasolujen integriteetin indikaattorin.

Pekka Tiainen

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

Genotoksisuus siittiönmuodostuksessa

Miehen siemennesteen laatu on laskenut teollistuneissa maissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on suunnannut tutkijoiden huomion erilaisten ympäristössämme olevien kemikaalien vaikutuksiin siittiönmuodostukseen. On huomattu, että monet kemikaalit, mm. useat syöpälääkkeet, voivat vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen. Vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty kemikaalien kykyyn aiheuttaa perimävaurioita sukusoluissa, vaikka perimävauriot sukusoluissa voivat vaikuttaa myös seuraaviin sukupolviin aiheuttaen keskenmenoja, hedelmättömyyttä, erilaisia kehityshäiriöitä, perinnöllisiä sairauksia ja syöpää jälkeläisissämme. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri tavalla vaikuttavien kemikaalien ja ionisoivan säteilyn vaikutuksia rotan siittiönmuodostukseen ja perimävaurioiden syntyyn urosrotan sukusoluissa.

Tiina Santonen

Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirissä olevien korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Aineistona olivat Turun korkeakouluissa lukuvuonna 1993/94 opintonsa aloittaneet alle 30-vuotiaat opiskelijat (n = 1 991). Tiedot kerättiin kyselylomakkein ja vastausprosentti oli 65,3. Terveyskäyttäytymistä tarkasteltiin kolmiluokkaisella jaottelulla seuraavilla osa-alueilla: tupakointi, alkoholinkäyttö, ruoka- ja liikuntatottumukset, liikenneturvallisuus ja hampaiden hoito. Sosiaalisista suhteista tarkasteltiin minäkeskeistä verkostoa sosiaalisen liitynnän (lähipiirin koko, yhdessäolo ystävien kanssa, yhdistystoimintaan osallistuminen), lähitukiverkoston koostumuksen ja keskustelutuen avulla sekä opiskelijoiden kokemia tupakointi- ja alkoholinkäyttöpaineita.

Kristina Kunttu

Kortikosteroidien, tretinoiinin ja postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon ihovaikutukset

Kollageeni on ihon ja luun yleisin rakenneproteiini, joka antaa vetolujuuden näille kudoksille. Muutoksia kollageenisynteesissä tapahtuu ikääntyessä ja useiden lääkehoitojen, kuten paikallisten/inhaloitavien kortikoidien vaikutuksesta.

Kirsi-Maria Haapasaari

Matala seerumin HDL-kolesterolipitoisuus ja geenimuutokset

Pieni seerumin HDL (high density lipoprotein)-kolesterolin pitoisuus on sepelvaltimotaudin riskitekijä ja ennenaikaiseen sepelvaltimotautiin sairastuneitten potilaitten yleisin lipidiaineenvaihdunnan häiriö. Useat eri tekijät säätelevät HDL-kolesterolin määrää, mutta perinnöllisten tekijöitten osuudeksi on arvioitu jopa puolet. Useimmiten HDL-kolesterolin periytymistapa on tuntematon ja mahdollisesti usean eri geenin säätelemä, eikä väestötasolla merkittävää HDL-kolesterolin pitoisuutta madaltavaa geenivirhettä ole löydetty.

Helena E. Miettinen

Synnynnäinen palleatyrä ja eventraatio

Pallean synnynnäiset epämuodostumat ovat merkittävä vastasyntyneenä leikkaushoitoa vaativa tautiryhmä. Tässä työssä selvitettiin näiden epämuodostumien esiintyvyyttä, leikkaushoidon tuloksia sekä pitkäaikaistuloksia.

Kari Vanamo

Insuliinin vaikutuksia ylä- ja alaraajan lihasten verenvirtaukseen ja glukoosinkäyttöön

Lukuisten aineenvaihduntavaikutustensa ohella insuliinilla on myös hemodynaamisia vaikutuksia: insuliini lisää mm. sydämen sykenopeutta, minuuttitilavuutta ja alentaa diastolista verenpainetta. Korkeat insuliinipitoisuudet lisäävät myös erityisesti luurankolihaksen verenvirtausta. Insuliinin vasodilatoiva vaikutus välittyy endoteelin typpioksidin synteesin kautta. On esitetty, että insuliiniresistenssi eli insuliinin alentunut teho lisätä lihaskudoksen glukoosinkäyttöä esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä, hypertoonikoilla ja aikuistyypin diabeetikoilla saattaisi osittain johtua heikentyneestä insuliinin vasodilatoivasta vaikutuksesta, joka rajoittaisi insuliinin ja sen tärkeimmän substraatin, glukoosin, pääsyä lihaskudokseen.

Tapio Utriainen

Sairaalapalvelujen tasa-arvo Suomessa

Terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena Suomessa on viime vuosikymmenien aikana ollut terveyden ja terveydenhuollon tasa-arvo. Terveydenhuollossa tasa-arvolla on tarkoitettu väestön mahdollisuutta käyttää tarvitsemiaan palveluita taloudellisista edellytyksistä tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tavoitteella on perusteltu 1960-luvulta lähtien terveydenhuoltojärjestelmän merkittävimpiä uudistuksia, kuten sairausvakuutusjärjestelmää ja kansanterveyslakia. Yleensä suomalaisen terveydenhuollon on katsottu onnistuneen toteuttamaan hyvin tasa-arvotavoitetta. Tätä käsitystä on perusteltu mm. terveyspalvelujen käyttöä koskevien väestöhaastattelujen tuloksilla. Näissä tutkimuksissa, esim. KELAn ja lääkintöhallituksen toteuttamissa Terveysturvan väestötutkimuksissa, ei kuitenkaan ole pienten väestöotoksien takia ollut mahdollista arvioida pätevästi sairaalapalvelujen sosiaaliryhmäeroja.

Ilmo Keskimäki

Pitkäkestoisen estradioliannostelun tehokkuus vaihdevuosien hormonihoidossa

Vaihdevuosien hormonihoito on lisääntynyt viime vuosina, mutta hormonien käyttö on usein sangen lyhytkestoista. Hormonihoidon hyötyjen säilyttäminen luuston ja verenkiertoelimistön kannalta puoltaisi mahdollisimman pitkäkestoista hoitoa. Annostelua harventamalla voidaan käyttömyöntyvyyttä parantaa. Tämä on mahdollista käyttämällä parenteraalisia annostelutapoja (esim. lääkelaastarit ja ihon alle asetettavat lääkekapselit). Niillä vältetään ensikierron vaiheet, jotka ovat tyypilliset oraaliselle annostelulle. Parenteraalisella hoidolla on lisäksi saavutettavissa tasaisemmat hormonin veripitoisuudet kuin tablettihoidolla.

Satu Suhonen

Kokeellisen patologisen kivun mekanismeista

Kipujärjestelmän tehtävänä on varoittaa mahdollisesta kudostuhosta tai kudosvaurion jo tapahduttua taata optimaaliset olosuhteet vaurion paranemiselle. Erilaisten hermovammojen tai hermoja vaurioittavien sairauksien seurauksena elimistön kivunsäätelyjärjestelmän toiminta saattaa muuttua. Kipu muuttuu krooniseksi, tarpeettomaksi kärsimykseksi. Lyhytkestoisen, akuutin kivun hoidossa yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet ja opiaatit menettävät tehoaan kivun kroonistuessa. Tämän vuoksi tarvitaan lisää tutkimustietoa kroonisen kivun perusmekanismeista, jotta voitaisiin kehittää parempia hoitomuotoja tällaisista kiputiloista kärsiville ihmisille.

Heikki Mansikka