Sairaaloiden hallinto ja organisaatio mukautuvat tulosvastuuseen

Tämän vuoden alusta voimaan astuneet rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön uudistukset ovat käynnistäneet muutoksia sairaanhoitopiireissä. On syytä uskoa, että niin kunnat kuin kansanterveystyön tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymätkin selviävät tästä tilanteesta niin, että potilaat voidaan hoitaa tulevaisuudessakin ainakin yhtä hyvin kuin ennen. Se on tosin pakko tehdä vähemmin kustannuksin, niin että rakenteita joudutaan muuttamaan. Nyt on kuitenkin otettu ensimmäiset askeleet niin organisaatioiden kuin toimintojenkin muuttamiseen uuden rahoitusjärjestelmän ja taloudellisen niukkuuden asettamien haasteiden voittamiseksi.

Jorma Back

Prionit - alati kiinnostavia

Pakinoitsija Olli sanoo osuvasti, että ihmettelen kaikkea mitä en oikein ymmärrä; siksi maailmassa ei ole oikeastaan mitään mitä en ihmettelisi. Prionit (proteinaceous infectious particles) ovat tätä määritelmää seurataksemme ihmeteltävistä ihmeellisimpiä. Sekä Lancet että British Medical Journal käsittelevät aihetta alkuvuoden numeroissaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

HPV-tulehduksen vallitsevuus

Ihmisen syylävirus (papilloomavirus, HPV) on väestössä hyvin yleinen. Eri tyyppejä tunnetaan jo 68, joista 30 on eristetty naisen sukuelinten alueelta. Erityisesti kohdunkaulan HPV-tulehdukset ovat olleet laajenevan tutkimuksen kohteena 1970-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ensimmäisen kerran esitettiin epäily HPV:n ja kohdunkaulan pahanlaatuisten muutosten välisestä yhteydestä. Samaan aikaan todettiin, että eksofyyttiset klassiset "visvasyylät" olivatkin vain pieni osa HPV:n aiheuttamaa tautikirjoa. Huomattavan paljon yleisempi on ns. litteä kondylooma, joka saadaan näkyviin vasta kohdunkaulan kolposkopiatutkimuksessa. Viime vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että tulehdus saattaa esiintyä myös latenttina (piilevänä). Tässä tapauksessa kolposkopiassa ja solu/kudosnäytteessä normaaliksi tulkittava kohdunkaulan limakalvosolukko sisältää HPV:n DNA:ta, joka voidaan todeta nykyaikaisilla DNA-hybridisaatiotekniikoilla ja/tai polymeraasiketjureaktiolla (PCR).

Tarkkavaisuutta voidaan parantaa

Nykyisen käsityksen mukaan tiedonkäsittely aivoissa tapahtuu peräkkäisissä ja rinnakkaisissa hermostoverkostoissa, jotka rakentuvat paikallisista tiedonkäsittely-yksiköistä ja näiden yksiköiden välisistä yhteyksistä (välittäjäaineina glutamaatti ja GABA). Aivokuoren alta nousevien välittäjäainejärjestelmien (mm. noradrenerginen, kolinerginen ja serotonerginen järjestelmä) on ehdotettu säätelevän näiden hermoverkostojen tiedonkäsittelyn tehokkuutta. Tässä kokeellisessa neuropsykofarmakologisessa tutkimuksessa selvitettiin aivojen noradrenergisten, serotonergisten ja kolinergisten hermoratojen merkitystä otsalohkon ja limbisen järjestelmän toimintaa vaativien käyttäytymismuotojen, kuten tarkkaavaisuuden ja lyhytaikaisen työmuistin, säätelyssä.

Alkoholi ja luu

Osteoporoosi on yleistynyt viime vuosikymmeninä kaikissa teollisuusmaissa. Se todetaan tavalli-sesti mittaamalla luun mineraalitiheys. Vain n. 60 % tästä lisääntymisestä voidaan selittää väestön vanhenemisella. Syyksi onkin epäilty myös elintapojen, kuten alkoholinkäytön osuutta. Aikaisempien tutkimusten mukaan alkoholinkäyttö voi olla jopa merkittävä osteoporoosin riskitekijä. Tosin aiempia tutkimuksia on usein häirinnyt sekoittavien tekijöiden osuus.

Potilasvahinkoilmoitukset anestesiatoiminnasta

Potilasvahinkolaki tuli voimaan vuoden 1987 toukokuussa. Lain kolmena ensimmäisenä voimassaolovuonna anestesiatoimintaan liittyviä vahinkoilmoituksia tehtiin vain 119. Määrä on erittäin pieni, sillä Suomessa tehdään vuosittain arviolta 360 000 sellaista leikkausta, joissa tarvitaan anestesialääkärin toimenpiteitä. Potilasvahinkoilmoituksen tekeminen on yksinkertaista, joten vahingoista tulee kuitenkin todennäköisesti tietoon huomattavasti suurempi ja edustavampi osa kuin ennen lain voimaantuloa. Lain vakiinnuttua ilmoitetaan luultavasti kaikki vähänkin merkitykselliset vahingot. Tämä mahdollistaa vahinkojen analysoinnin, niiden syiden selvittelyn ja helpottaa vahinkojen ehkäisyä.

Ulla Aromaa Matti Lahdensuu

Kuntoliikunnan taloudellinen tuotto

Yhdysvaltalainen työryhmä on laajassa väestötutkimuksessaan laskenut konkreettisen hinnan liikunnanpuutteelle. Elinajan saldo liikuntaa harrastavalle ja toisaalta istuvaa elämää viettävälle saatiin vähentämällä kunkin henkilön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset hänen maksamastaan verosummasta. Tulosten mukaan terve henkilö, joka ei harrastanut mitään liikuntaa, aiheutti Yhdysvaltain sosiaali- ja terveydenhuollolle 11 000 dollaria suuremmat nettokulut kuin vastaavanlainen liikunnanharrastaja. Kun summa diskontataan viiden prosentin mukaan, liikkumattomuuden hinnaksi tuli 1 900 dollaria. Laskelmat eivät tietenkään ole numerotarkkoja, mutta tutkimus on huolellisesti tehty, ja tulokset antavat käsityksen liikunnan taloudellisesta merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Ilkka Vuori

Eettinen toimikunta ja sen työn kehittäminen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo yli kymmenen vuoden kokemus eettisen toimikunnan työstä. Tuona aikana toimikunta on käsitellyt yli 250 tutkimussuunnitelmaa. Suurin osa niistä on arvioitu varsin tasokkaiksi. Lääketutkimukset ovat viime vuosina olleet hyvin suunniteltuja monikeskustutkimuksia, muiden tutkimusten suunnitelmiin sen sijaan on puututtu melko useinkin, joskaan esitetyt korjaukset eivät ole olleet suuria. Lähiaikoina eettisten toimikuntien työssä joudutaan entistä painokkaammin ottamaan huomioon myös taloudelliset seikat.

Rainer Fogelholm Tapio Tervo

Uusia amalgaamipaikkoja tehdään vähän

Sosiaali- ja terveyshallituksen keväällä 1992 tekemä tutkimus hammaspaikkamateriaalien käytöstä osoitti, että lasten hammashoidossa lasi-ionomeeri oli eniten käytetty täyteaine: siitä tehdään noin 80 % kaikista uusista paikoista. Amalgaamin käyttö oli vähäistä ja rajoittui lähinnä poskihammasalueiden laajoihin täytteisiin. Aikuisilla amalgaamia käytettiin enemmän kuin lapsilla, mutta myös taka-alueen täytteissä käytettiin runsaasti hampaanvärisiä täytemateriaaleja. Terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärien materiaalivalinnat olivat samansuuntaisia.

Eeva Widström Helena Forss

Lanneselkäpotilaan hoidon vaikuttavuus: onko kasvavaan kuntoutusongelmaan ratkaisua?

Selkäsairauksista aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset ovat kasvaneet mammuttimaisiksi. Terveydenhuollon tulee käyttää vaikuttavimmiksi osoittautuneita hoitomenetelmiä, mutta samalla yhteiskunnan on vastattava ammatillisen kuntoutuksen haasteeseen: selkävaivaisille on järjestettävä sopivaa työtä. Ruotsissa on saatu erinomaisia tuloksia yhdistämällä aktiivinen kuntoutus ja työpaikkatoimenpiteet.

Hannu Alaranta Antti Malmivaara Timo Pohjolainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030