Mitä löytyy etsittäessä potentiaalisesti parannettavissa olevia muistihäiriön syitä

-Osa muistihäiriöiden syistä on parannettavissa. Nämä syyt tulisi diagnosoida varhain. Tunnistamiseen suositeltu tutkimuspaketti onkin laaja.

Eija Lönnroos - Hannu Kautiainen - Kaisa Karhu - Pertti Karppi

Perusverenkuvan uudet suomalaiset viitearvot

Perusverenkuva on käytetyin kliininen laboratoriotutkimus. Määritystulokset vaikuttavat Suomessa päivittäin tuhansien potilaiden sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Kliinisen tulkinnan perustana olevissa viitearvoissa on ollut perusteettomia eroja laboratorioiden välillä. Tässä tutkimuksessa tuotettiin kansallisena monikeskustutkimuksena uudet perusverenkuvan viitearvot suomalaiselle aikuisväestölle.

Veli Kairisto - Paula Grönroos - Minna Loikkanen - Eeva-Riitta Savolainen Kari Punnonen - Martti Syrjälä - Allan Rajamäki

Mini-invasiivinen kuopparintaleikkaus: ensikokemukset Suomessa

Perinteisesti kuopparinta eli pectus excavatum on hoidettu ns. Ravitchin anteriorisella torakoplastialla, joka edellyttää pitkää anteriorista leikkaushaavaa, kylkiluurustojen resektiota ja rintalastan osteotomiaa. Vuonna 1987 kehitetty MIRPE-tekniikka (minimally invasive repair of pectus excavatum) on syrjäyttämässä perinteisen menetelmän myös Suomessa. Vuonna 2001 Taysissa leikattiin yhdeksän kuopparintapotilasta uutta menetelmää käyttäen.

Ritva Sihvonen - Olli Pajulo - Jarmo Välipakka - Juhani Merikanto

Huippu-urheilijoiden dopingbarometri - urheilussa kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö

- Huippu-urheilijoiden asenteista suorituskykyä parantavia aineita ja menetelmiä kohtaan on tehty varsin vähän tieteellisiä selvityksiä.

Antti Alaranta - Ilkka Helenius - Kirsi Pietilä - Hannu Alaranta

Kuvaileva tutkimus suomalaisen miehen erektiohäiriöiden syistä ja hoidosta

-FinnImpo -ryhmä apunaan 120 yleis- ja työterveyslääkäriä selvitti syksyllä 2002 erektiohäiriön takia lääkärin vastaanotolle hakeutuvan suomalaisen miehen taustaa ja tilannetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 445 potilasta eri puolilta Suomea.

Olavi Lukkarinen - Pekka Kunelius

Rintasyöpäpotilaan ja puolison odotukset sairauteen liittyvästä tiedonsaannista

- Rintasyöpään sairastuminen vaikuttaa potilaan ja puolison arkipäivään. Erityisesti sairauden alussa siitä annettu tieto vaikuttaa potilaan sopeutumiseen ja puolisolta saatuun tukeen sairausprosessin aikana.

Eeva Salminen - Sanna Knifsund - Jenni Vire - Tuija Poussa - Johanna Soinio

Lääkäreiden, hoitajien ja väestön asenteet eutanasiaan Suomessa

- Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia eutanasian ja avustetun itsemurhan laillistamiseksi.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Potilas vaivansa tulkkina - ymmärtääkö lääkäri yskän?

- Lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksen onnistumisella on suuri merkitys vastaanoton lopputulokselle ja potilastyytyväisyydelle.

Johanna Ruusuvuori - Liisa Raevaara - Anssi Peräkylä

Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät FINRISKI-tutkimuksessa 1982-2002

- Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu Suomessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien, aluksi Pohjois-Karjala projektin arviointiin liittyen.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen - Heli Tapanainen, Veikko Salomaa - Pekka Jousilahti - Jouko Sundvall, Mira Salminen - Satu Männistö - Liisa Valsta

Väsymys ja sen yhteys kouluruokailuun ja nukkumistottumuksiin peruskoulun kuudesluokkalaisilla

- Oppilaiden väsymys on kasvava ongelma kouluissamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskisuuren kaupungin kuudesluokkalaisten (n = 199) väsymyksen yleisyyttä ja ajankohtaa, kouluruoan syömisen tai syömättä jättämisen yhteyttä väsymykseen sekä oppilaiden nukkumistottumuksia.

Virva Pere, Elina Riihiviita, Soili Keskinen

Löytyykö traumapotilaalle oikea diagnoosi? - sadan tapaturmaisesti kuolleen potilaan ruumiinavauslöydösten ja kliinisten diagnoosien vertailu

- Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen antia voidaan hyödyntää rikosoikeudessa, vakuutus- ym. korvausten perusteista päätettäessä sekä palveltaessa omaisten tiedontarvetta. Ruumiinavauksen löydöksistä on hyötyä myös suoritettaessa hoidon laadunvalvontaa ja tutkimustoimintaa.

Katri Jalovaara - Kari Karkola - Veli Turunen - Heikki Kröger

Suunsisäisen irtokojeen käytön aiheet ja hoitovaste puhehäiriöissä

Lähtökohdat Noin viidenneksellä lapsista on äännevirheitä, joiden hoito puheterapiassa on pitkäaikaista ja kallista.

Marja-Leena Haapanen

Lukemisvaikeudet ja silmien ohjausliikkeiden häiriö Alustavia lupaavia tuloksia näkökyvyn ja lukunopeuden parantamiseksi

Lähtökohdat Lukemishäiriön syitä on tutkittu sekä visuaalisen havaintohäiriön että geneettisen perimän näkökulmasta, mutta taustatekijöiden yleiskuva on edelleen epäselvä.

Tapani Rahko

Diabeteksen aiheuttaman Charcot'n jalan hoito TAYS:ssa vuosina 1995-2000

- Charcot'n jalka on yleistyvä pitkäkestoisen diabeteksen vaikea jalkakomplikaatio.

Toni-Karri Pakarinen, Heikki-Jussi Laine, Jorma Lahtela

Dissosiatiivinen oireilu tavallista psykiatrisessa hoidossa olevilla lapsilla - traumat taustalla

- Tässä pilottitutkimuksessa selvitettiin dissosiatiivisten oireiden esiintymistä Satakunnan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikössä hoidossa tai tutkimuksissa vuonna 2000 olleilla lapsilla.

Arja Paasioksa, Ritva Erkolahti, Tuula Ilonen, Simo Saarijärvi

Masennuspotilaat kuntoutuksessa

- Masennuspotilaiden kuntoutuskurssien tuloksia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Anneli Leppänen, Antero Heikkinen, Ilpo Kinnunen, Ulla Lepola

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja 2001

Vuosina 2000 ja 2001 myrkytyskuolemien kokonaismäärä on pysynyt entisellä korkealla tasolla. Myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat edelleen harvinaisia, eikä lasten tapaturmaisia myrkytyksiä tapahtunut yhtään. Merkittäviä havaintoja ovat sekä heroiinimyrkytysten että metanolimyrkytysten määrän kasvun taittuminen vuonna 2000.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Elämän vastoinkäymiset, uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Elämänvaikeuksien, masennuksen ja uskonnollisuuden yhteyksiä selvitelleessä tutkimuksessa uskonnollisuus ei suojannut vastoinkäymisiin liittyneeltä masennukselta mutta ei myöskään altistanut sille. Uskonnon suurempi subjektiivinen merkitys liittyi naisilla omaan vaikeaan sairauteen ja perheessä esiintyneeseen alkoholiongelmaan, ja muun läheisen kuin puolison kuolemaan liittyivät runsaampi uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ja runsaampi hartausohjelmien seuraaminen. Miehillä oma vaikea sairaus oli yhteydessä runsaampaan rukoilemisen frekvenssiin. Sekä miehillä että naisilla oma sairaus ja asunnon muutto olivat yhteydessä masennukseen. Naisilla myös puolison kuolema sekä perheessä esiintynyt alkoholiongelma liittyivät masennukseen.

Timo Teinonen, Tero Vahlberg, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Peräsuolen kasvainten elektroresektio

Mikkelin keskussairaalassa on käytetty laajakantaisen adenooman ja valikoidusti myös syöpäkasvaimen palliatiivisessa hoidossa urologin suorittamaa elektroresektiota. Vuodesta 1996 yhteensä 15 potilaan adenooma ja 5 potilaan pinnallinen karsinooma on höylätty pois videoavusteisesti resektoskoopilla. Seurannassa 2 potilaan adenooma ja 1 karsinooma ovat uusineet, mutta residiivitkin on hoidettu paikallisesti. Toimenpide ei ole aiheuttanut merkittäviä komplikaatioita. Höyläys soveltuu hyvin peräsuolen ison adenooman tai pinnallisen karsinooman poistamiseen huonokuntoiseltakin potilaalta, ja näin vältetään pysyvä paksusuoliavanne.

Hannu Paajanen, Niilo Härkönen, Tapani Liukkonen

Voimaharjoitteluun perustuva vanhusten kuntoutusmalli Kokemuksia Joensuun terveyskeskuksesta

Lihasvoimien heikentymiseen liittyvät kävely- ja tasapaino-ongelmat ovat usein esteenä vanhuksen kotona selviytymiselle. Voimaharjoitteluun perustuvalla kuntoutuksella on mahdollista lisätä hyvinkin iäkkäiden, toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden lihasvoimaa ja näin parantaa toimintakykyä. Joensuun terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 alkaen ollut iäkkäille tarkoitettuja kuntosaliryhmiä. Harjoittelun on todettu kohentavan lihasvoimaa, kävelynopeutta, tasapainoa sekä mielialaa. Mikäli vanhus palaa entiseen liikkumattomaan elämäntapaansa, harjoitusvaikutukset häviävät muutamassa kuukaudessa. On tärkeää tarjota mahdollisuus kunnosta huolehtimiseen myös kuntoutusjakson jälkeen.

Leena Timonen, Taina Rantanen