Tele-endoskopia - tulevaisuuden konsultaatioväyläkö?

Videoendoskoopit mahdollistavat uudenlaisen konsultaation jo nyt endoskopiayksikköjen välillä, kunhan linjakapasiteetti on riittävä liikkuvan kuvan siirtoon. Kokemuksia tele-endoskopiasta on vasta vähän, mutta kokeiluja on tehty jo Suomessakin. Teknisesti järjestelmä on toimiva ja tarvittava videosignaalin koodauslaitteisto ja viestintälinjat ovat saatavilla.

Juhani Lehtola, Jarmo Reponen

Telelääketieteen mahdollisuudet perusterveydenhuollossa

Syrjäisimpien terveyskeskusten potilaat joutuvat matkustamaan pahimmillaan jopa satoja kilometrejä saadakseen erikoissairaanhoidon palveluja. Kela maksoi esimerkiksi Lapissa sairaalamatkojen matkakustannusten korvauksia yli 28 miljoonaa markkaa vuonna 1994. Matkakustannuksia, työajan menetyksiä ja inhimillistä vaivannäköä voidaan vähentää kehittämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Aino Snellman

Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?

Jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiiriin. Tämä on perusteltua mm. siksi, että erikoislääkäritasoinen sairaanhoito olisi jokaisen suomalaisen saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiiriin kuuluminen ei pakota hankkimaan erikoispalveluja määrätyistä sairaaloista, vaan kunta voi järjestää erikoissairaanhoidon harkintansa mukaan. Viime vuosina kunnat ovat tätä harkintaa myös käyttäneet. Uusi tilanne on herättänyt keskustelua niin kuntien uskollisuudesta omille sairaanhoitopiirille kuin sairaanhoitopiirien haluista ja keinoista vastata kuntien säästövaatimuksiin.

Niilo Keränen

Itsemurhayritysten epidemiologia Helsingissä 1989-95

Helsinkiläisten miesten ja naisten itsemurhayritykset vähenivät hieman vuosina 1989-95. Jos lukuja verrataan muiden maiden vastaaviin lukuihin, helsinkiläismiehet tekivät tuona aikana kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti itsemurhayrityksiä. Naisten itsemurhariski on suurempi kuin miesten riski vain alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä. Itsemurhayritykset ovat molemmilla sukupuolilla yleisimpiä 30-39 vuoden iässä. Suomessa ei aikaisemmin ole ollut luotettavaa tietoa itsemurhayrityksistä, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei diagnosoi eikä rekisteröi niitä luotettavasti.

Aini Ostamo, Sari Valjakka, Jouko Lönnqvist

Asiakastutkimus työterveyshuollon laadun kehittämisessä

Asiakas- ja palvelututkimukset ovat yleistyneet monilla aloilla organisaatioiden oman toiminnan arvioinnissa. Työterveyshuollossa tällaiset arvioinnit ovat vielä melko harvinaisia, mutta yleistynevät laadun kehittämistyön edistyessä. Hyvin tehdyt asiakastutkimukset voivat olla tehokkaita välineitä myös työterveyshuollon toiminnan laatua kehitettäessä.

Pertti Frilander, Jukka Uitti

Insuliiniresistenssi aikuistyypin diabeteksen synnyssä

Insuliiniresistenssi, lihaskudoksen alentunut kyky metaboloida glukoosia, liittyy keskeisesti sekä aikuistyypin diabetekseen, verenpainetautiin että lihavuuteen. Terveillä henkilöillä insuliiniresistenssi liittyy myös ikääntymiseen. Aikuistyypin diabeteksen prevalenssi länsimaissa on korkea. Geneettinen tausta on ilmeinen.

Camilla Schalin-Jäntti

Viitearvojen tuottaminen potilastiedoista

Viitearvot ovat perusedellytys kliinisten laboratoriotutkimusten tulkinnalle. Tavallisesti viitearvot perustuvat terveelle henkilölle tehtyyn tutkimukseen, mutta laboratoriotutkimuksen tulkitsemiseksi tieto eri sairauksiin liittyvistä viitearvoista on myös välttämätöntä. Analytiikka on nykyisin teknisesti huipputasoista. Valitettavasti tähän verrattuna viitearvojen tuottamiseen on kiinnitetty melko vähän huomiota. Oman ongelmansa tulosten tulkinnassa muodostaa se, että itse sairauden lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat tutkimukseen. Mm. kasvuun ja ikääntymiseen liittyvät muutokset ja esim. potilaan lääkitys voivat peittää sairauden aiheuttaman muutoksen näkymistä laboratoriotuloksessa tai toisaalta aiheuttaa poikkeavan tuloksen terveelläkin henkilöllä. Optimitapauksessa viitehenkilöt muistuttavat kaikkien näiden ns. preanalyyttisten tekijöiden suhteen mahdollisimman paljon potilaita.

Veli Kairisto

Vanhusten kaatumistapaturmat

Kaatumistapaturmien ehkäisy on yksi vanhustenhuollon vaikeimmista haasteista. Erityisesti toistuviin kaatumisiin liittyy ennenaikaisia kuolemia, murtumia, pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen tarvetta ja toimintakyvyn heikentymistä. Toistuvien kaatumisten vaaratekijöitä ei kuitenkaan ole analysoitu valikoitumattomiin iäkkäisiin väestöihin kohdistuneissa prospektiivisissa tutkimuksissa.

Heikki Luukinen

Solunsisäiset bakteeritulehdukset immuunipuutteisilla potilailla

Immuunipuutteiset potilaat ovat kasvava potilasryhmä länsimaissa. Elinsiirrot ja syöpäsairaudet ovat yleistymässä, ja immunosuppressiivisen hoidon kehittyessä myös syöpää ja autoimmuunisairauksia sairastavien sekä elinsiirtopotilaiden pitkäaikaisennuste on merkittävästi parantunut. Infektiot ovat yksi suurimpia ongelmia näissä potilasryhmissä.

Kirsi Skogberg

Psykiatrisen hoitojärjestelmän muutosten arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää psykiatrisen hoitojärjestelmän arviointimalli ja sitä käyttämällä kuvata ja arvioida Äänekosken-Suolahden seudulla 1980 ja 1982 toteutettujen psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän muutosten seuraukset. Ensi vaiheessa alueella lisättiin huomattavasti avohoidon voimavaroja ja toisessa vaiheessa käynnistettiin aluepsykiatrinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena oli vähentää sairaalan käyttöä kohdistamalla huomio psykoosisairauksien hyvään avohoitoon. Aluepsykiatria oli valittu aikuispsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämisstrategiaksi Suomessa 1970-luvun lopussa. Tavoitteena oli huomattavan laitosvaltaisen hoidon painopisteen siirtäminen avohoitoon ja väestön hoitomahdollisuuksien saatavuuden parantaminen. Mielenterveystoimistojen määrän myötä kehitettiin toimintojen sisältöä psykoterapian suuntaan.

Olli Piirtola

Takakireys ja sepelvaltimotaudin ennuste

Stressi, masennus ja muut tunnetekijät vaikuttavat sepelvaltimotautikuoleman insidenssiin ja sydäninfarktista toipumiseen. Toistaiseksi tiedot persoonallisuuden merkityksestä sepelvaltimotautipotilaiden pitkäaikaisennusteen kannalta ovat olleet puutteelliset, mutta Belgiassa asiaan on paneuduttu tieteellisen tutkimuksen keinoin.

Robert Paul

Lisääkö varhainen menopaussi sydän- ja verisuonitautikuolemia?

Estrogeenit tunnetusti suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta, ja siksi olisi johdonmukaista, että varhainen menopaussi olisi näiden sairauksien lisäriski. Asiaa ei ole voitu varmuudella osoittaa tähänastisissa suurissa epidemiologisissa tutkimuksissa, Framinghamin tutkimuksessa ja Nurses' Health Studyssa, osin ehkä siksi, että näiden tutkimusten seuranta-ajat ovat olleet lyhyenpuoleiset.

Robert Paul

Leikkauksen aikainen hypotermia lisää haavainfektioita

Itävaltalais-amerikkalainen tutkijaryhmä on todennut, että kehon lämpötilan lasku vatsaontelon alueen suurien leikkausten aikana kolminkertaistaa haavainfektioiden määrän. Tutkimuksessa hoidettiin satunnaistetusti ja, niin paljon kuin mahdollista, myös sokkoistetusti 200 potilasta, joille suoritettiin kolorektaalialueen leikkaus. Puolella potilaista kehon lämpötila pidettiin normaalina (36,6 C) lämpimien infuusionesteiden ja sähköhuovan avulla. Verrokeilla sekä nesteet että huopa jätettiin lämmittämättä, ja heidän lämpötilansa (tärykalvolta mitattuna) laskikin tasolle 34,7 C. Vielä 4 tunnin kuluttua leikkauksesta verrokkien lämpötila oli asteen verran matalampi kuin lämmitettyjen potilaiden lämpötila. Lämmitetyillä potilailla bakteeriviljelyllä varmistettujen haavainfektioiden ilmaantuvuus oli 6 % ja verrokeilla 19 %. Hypotermia heikensi myös haavan paranemista ja viivytti tikkien poistamista yhdellä päivällä ja pidensi sairaalassaoloa 2,6 päivällä.

Matti Viljanen

On mastsoluista sentään hyötyäkin

Mast- eli syöttösolut eivät olekaan histamiinilla ladattuja kiusantekijöitä, vaan niillä näyttää olevan tärkeä rooli ainakin enterobakteerien aiheuttamien infektioiden torjunnassa. Mastsolujen toiminnan suhteen vajavainen hiirikanta ei kykene vastustamaan intraperitoneaalisen infektion leviämistä septiseksi. Hiiret kuolevat bakteeriannoksiin, joista normaalit geenitaustaltaan samanlaiset hiiret eivät ole moksiskaan. Mastsolujen merkitys voidaan vielä varmistaa palauttamalla hiirten vastustuskyky ennalleen mastsolujen siirrolla.

Matti Viljanen

Kolmoishoitoa HIV- infektioon

HI-viruksen lisääntymiskierron eri vaiheita voidaan estää tai häiritä eri lääkkeillä. Yhden lääkkeen vaikutus on osoittautunut heikoksi ja lyhytkestoiseksi. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa hoitoon käytettiin eri yhdistelminä kolmea lääkettä: sakvinaviiri (Invirase, Roche), tsidovudiini (Retrovir, Glaxo-Wellcome) ja tsalsitabiini (Hivid, Roche). Tehokkaimmaksi osoittautui kaikkien kolmen lääkkeen antaminen yhtä aikaa. Vaikka kolmoishoidonkin vaikutus oli ohimenevä, pysyivät CD4+-solutasot sen aikana pidempään parantuneina kuin kahden lääkkeen yhdistelmillä hoidettaessa. Kolmoishoito vähensi myös selvästi tehokkaimmin HI-viruksen määrää potilaiden plasmassa. Potilaat sietivät 24 kuukauden mittaista hoitoa erittäin hyvin ja keskeyttämisiä tapahtui vain aniharvoin.

Matti Viljanen

Sairaalaerikoislääkärien stressaantuminen Britanniassa

Nuorten päivystävien lääkärien viihtymisestä työssä on tehty jonkin verran tutkimuksia, mutta sairaaloiden erikoislääkäreistä tiedot ovat puutteellisia. Tällaisen tiedon tarve on ilmeinen, mm. siksi, että lääkärien itsemurhariski on noin kaksinkertainen muun väestön riskiin nähden. Asialla on merkitystä myös potilasturvallisuuden kannalta.

Robert Paul

Raskauden ja perinataalikauden tapahtumien vaikutus lapsen psykomotoriseen suorituskykyyn 6-vuotiaana

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten CP-vammaisuutta lievempiin keskushermoston toiminnan häiriöihin ja niiden mahdolliseen riippuvuuteen perinatologisista tapahtumista. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta oli käytettävissä 1 223 lapsen prospektiivisesti kerätyt tiedot äidistä raskauden ajalta ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien sekä tiedot synnytyksestä ja varhaiselta neonataalikaudelta. Lapsista 1 206:n psykomotorinen suorituskyky arvioitiin 6 vuoden iässä neuvolassa lastenneurologin laatiman tutkimuslomakkeen mukaisesti. Lasten normaalista poikkeavalle psykomotoriselle suorituskyvylle löytyi harvoin selittäviä riskitekijöitä äidin raskauden ajan häiriöistä tai perinatologisista ongelmista. Esimerkiksi kardiotokografian muutosten perusteella arvioitu synnytyksenaikainen asfyksia ei ollut yhteydessä suorituskykyyn 6-vuotiaana. Huonosti suoritustesteissä onnistuneiden joukossa oli poikia neljä kertaa niin paljon kuin tyttöjä. Yllättäen äidin raskaudenaikaiset tavallista korkeammat hematokriittiarvot osoittautuivat riskitekijäksi lapsen tulevan psykomotorisen kehityksen kannalta.

Seppo Hulkko, Matti Kataja, Seija Zimmermann

Vastasyntyneen kipulääkitys

Vastasyntyneen ja keskosen kipuradat ovat hyvin kehittyneet ja heillä voidaan todeta selvät fysiologiset, metaboliset ja hormonaaliset stressivasteet kipuärsykkeisiin. Vaikka vastasyntyneiden kivun arviointi on vaikeaa ja hoidossa on monia ongelmia ja riskejäkin, kivunhoidon hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Asianmukainen kivunlievitys on vastasyntyneilläkin aiheellinen ennen kaikkea inhimillisistä syistä, mutta se johtaa myös parempaan lääketieteelliseen tulokseen. Vastasyntyneille tulee antaa riittävä opioidianalgesia leikkauksen jälkeen ja myös erilaisten tehohoitoon liittyvien kivuliaiden tai epämiellyttävien toimenpiteiden yhteydessä. Myös parasetamolin ja puudutevoiteen käyttömahdollisuus kannattaa muistaa. Sekä respiraattorissa hoidettavan vastasyntyneen sedaatiossa että leikkauksen jälkeisenä kipulääkkeenä on eniten käytetty ja tutkittu morfiinia, joka on hyvä perusanalgeetti. Optimaalista kipulääkettä ei ole, ja niinpä kaikkia kivunlievitystä saavia vastasyntyneitä on seurattava tarkasti sivuvaikutusten varalta.

Marja-Leena Pokela

Vaikeat hampaiden kiinnityskudosinfektiot

Hampaiden kiinnityskudosinfektion varhaishoidolla ehkäistään taudin tarpeeton vaikeutuminen. On myös viitteitä, että näin pienennettäisiin joidenkin yleissairauksien ilmaantumisriskiä. Tiettyjen sairauksien yhteydessä tämän infektiopesäkkeen eliminointi vähentää hoitokomplikaatioita ja edistää sairauden paranemista. Hampaan kiinnityskudosinfektion jääminen vaille huomiota on ilmeinen ongelma, koska tulehdus on lähes aina krooninen ja oireeton eikä sitä yleensä havaita pelkin silmin tarkastamalla. Infektion diagnosointi vaatii hammaslääkärin tutkimuksen.

Matti Knuuttila

Näkövammaisuus 1990-luvulla

Maailman terveysjärjestö on julkaissut vuoden 1994 lopussa katsauksen maailmanlaajuisesta näkövammaisuustilanteesta. Sokeita tai syvästi heikkonäköisiä arvioitiin olevan 38 miljoonaa. Ensi kertaa on esitetty arvio myös lievemmin näkövammaisten eli heikkonäköisten lukumäärästä: heitä on 110 miljoonaa. Runsaat 80 % syvästi heikkonäköisistä asuu kehitysmaissa. Tärkeimmät sokeuden syyt ovat edelleen harmaakaihi, trakooma ja glaukooma, mutta diabeettinen silmäsairaus ja ikääntymiseen liittyvä keskeisen verkkokalvon rappeuma ovat lisääntyvä ongelma. Varhaislapsuuden tärkein syvän heikkonäköisyyden aiheuttaja on A-vitamiinin puutteen ja aliravitsemuksen aiheuttama kseroftalmia ja keratomalasia. Ilman huomattavia ponnisteluja näkövammaisten määrä lisääntyy lähivuosikymmeninä, koska vanhusväestön osuus sekä länsimaissa että kehitysmaissa kasvaa. Jo nyt syvästi heikkonäköisistä puolet on 60 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2020 arvioidaan 60 vuotta täyttäneitä syvästi heikkonäköisiä olevan 54 miljoonaa, ja heistä 50 miljoonaa asuu kehitysmaissa.

Paula Summanen