Kaposin sarkoomaan liittyvä virus löytyi verenkierrosta

Kaposin sarkoomaa esiintyy paitsi AIDS-potilailla, myös immunosuppressoiduilla elinsiirtopotilailla ja joskus ilman todettavaa immunosuppressiotakin, yleensä iäkkäillä henkilöillä. Vastikään on löydetty uusi herpesvirus, Kaposin sarkoomaan assosioituva herpesvirus (KSHV), joka voidaan löytää lähes kaikista Kaposin sarkoomista, olipa kyseessä sitten HIV-infektioon liittyvä Kaposin sarkooma tai ei.

Interferoni maksasyövän synnyn estäjänä

Hepatosellulaarisen karsinooman etiologisina tekijöinä pidetään hepatiitti B- ja hepatiitti C -virusinfektioita, altistumista aflatoksiinille ja kirroosia. Latenssiaika hepatiitti C -virusinfektion saamisesta (usein verensiirto) kirroosin ja lopulta karsinooman kehittymiseen on noin kaksikymmentä vuotta. Alfa-interferonilla on saatu suotuisia vasteita hepatiitti C -viruksen aiheuttaman kroonisen hepatiitin hoidossa. Niinpä japanilaiset tutkijat päättivät satunnaistaa 90 C-hepatiittiviruksen aiheuttamaa kroonista aktiivista hepatiittia ja siihen liittyvää kirroosia sairastavaa potilasta saamaan joko alfa-interferonia 6 MU kolmesti viikossa 12-24 viikon ajan tai oireenmukaiseen hoitoon.

Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijät vanhuksilla

Verenpaineen lievä kohoaminen on hyvin yleistä vanhuksilla. Systolinen verenpaine on korkeimmillaan 70-75-vuotiailla ja diastolinen verenpaine 65-70-vuotiailla. Seerumin kolesterolipitoisuus on suurempi iäkkäillä naisilla kuin miehillä: 25- 58 %:lla vanhoista naisista kolesterolipitoisuus oli yli 7 mmol/l. Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijöiden esiintyvyyttä tutkittiin eteläsuomalaisilta 65-, 70-, 75-, 80- ja 85-vuotiailta.

Aapo Lehtonen, Reijo Tilvis, Jaakko Valvanne, Leena Niinistö, Sirpa Sairanen

Nuoren ruumiin ja mielen välinen yhteys

Nuoruusiän psyykkisessä kehityksessä mieli ja ruumis nivoutuvat läheisesti yhteen. Varsin monet psykiatrista apua tarvitsevista nuorista oireilevat ruumiillaan, mm. erilaiset psykosomaattiset oireet, syömishäiriöt ja itsetuhoisuuden eri muodot lisääntyvät lapsuudesta nuoruuteen. Nuoren mielen ja ruumiin välisen yhteyden ymmärtäminen auttaa yleislääkäriä havaitsemaan nuoren kasvun ja kehityksen ongelmia ja tarvittaessa puuttumaan niihin.

Eila Laukkanen

Psykoosipotilaiden sekä heidän omaistensa ja hoitajiensa näkemys tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta

Tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa on julkisessa keskustelussa tarkasteltu etupäässä teoreettisista lähtökohdista, ja äärimmillään näkemykset potilaan oikeudesta hoitoon ja toisaalta itsemääräämisoikeuteen ovat siinä olleet yhteen sovittamattomat. Tässä tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan psykiatristen potilaiden, heidän omaistensa ja hoitajiensa mielipiteitä asiasta. Kuten muissakin vastaavissa tutkimuksissa henkilöt, joita asia lähinnä käytännössä koskettaa, varsin yleisesti hyväksyvät tahdosta riippumattoman hoidon, kun perusteena on potilaan ja hänen ympäristönsä turvallisuus sekä potilaan hoidon tarve. Kirjoittaja kysyy, missä määrin tähän vaikuttavat alistuminen sekä sosiaalistuminen vallitsevaan paternalistiseen ideologiaan.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kun rintaan koskee, vaikka sepelvaltimot ovat avoimet

Rintakivut ovat potilaalle huolestuttava ja hälyttävä oire. Sepelvaltimotaudin lisäksi niitä voivat aiheuttaa monet erilaiset sairaudet. Vaikeita rintakipuja sairastaville tehdyt varjoainekuvaukset ovat osoittaneet sepelvaltimot avoimiksi jopa kolmasosalla tutkituista. Vaikka potilaan ennuste näissä tapauksissa on yleensä hyvä, tulos ei useinkaan lievitä hänen oireitaan. Monissa tapauksissa oireisiin onkin löydettävissä muu syy ja niitä helpottava hoito.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen, Esko Janatuinen, Karl-August Lindgren, Heimo Viinamäki

Olkaluun varren murtumien konservatiivinen hoito

Olkaluun varren murtumat ovat melko harvinaisia vammoja. Suurin osa niistä voidaan menestyksellisesti hoitaa yksinkertaisin keinoin, eikä sairaalahoitoa yleensä tarvita. Hoidon onnistuminen vaatii kuitenkin lääkäriltä näiden murtumien erityispiirteiden riittävää tuntemusta.

Ole Böstman

Lapsen akuutti hengenahdistus

Lapsi, jolla on äkillinen hengenahdistuskohtaus, on tavallinen potilas päivystysvastaanotolla. Lapsen tilan vakavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomio hengitystiheyteen, uloshengityksen vaikeuteen sekä lapsen yleiseen vireyteen. Ensisijainen hoito on b-sympatomimeetti. Paras teho saadaan antamalla lääke nebulisaattorilla. Antibioottien käyttöön tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Hoidon teho on arvioitava ennen kotiutusta, ja vanhemmille annetaan selkeät ohjeet jatkohoidosta.

Minna Kaila

Masennuslääkkeet kroonisen kivun hoidossa

Pitkittynyt kipu on ongelma sekä potilaalle että hoitavalle lääkärille. Vaikka kroonisten kipupotilaiden oireet ovat usein samankaltaisia, taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä. Tavanomaiset kipulääkkeet eivät välttämättä auta, eikä siirtyminen opioidijohdoksiinkaan yleensä ratkaise ongelmaa. Kipupotilaat eivät mielellään kokeile psyykeen vaikuttavia lääkkeitä, vaikka masennuslääkkeet auttavatkin useimpien oireita. Lääkkeiden kiusalliset sivuvaikutukset alkavat nopeasti mutta oireet lievenevät hitaasti. Lääkärin on helpompi motivoida potilastaan, jos hän tuntee hyvin masennuslääkkeiden käytön kivun hoidossa. Koska krooniseen kipuun on erittäin vaikea vaikuttaa hoidolla, on antidepressanttien antama vaatimatonkin kivunlievitys potilaiden kannalta merkittävää.

Eeva Hallikainen

Uuden vuoden ilotulitusräjähteiden aiheuttamat silmätapaturmat

Uuden vuoden vastaanottoon liittyvä iloinen rakettien pauke voi merkitä joillekin myös suurta murhetta. Vuosittain sattuu valitettavan paljon ilotulitusräjähteiden aiheuttamia tapaturmia. Viime vuodenvaihteessa kiinnitettiin mm. television ja lehtien välityksellä varsin tarmokkaasti suuren yleisön huomiota näiden räjähteiden aiheuttamiin silmätapaturmiin. Ottaen huomioon tämän tiedotuksen halusimme tarkistaa, miten paljon viime vuodenvaihteessa sattui ilotulitusräjähteiden aiheuttamia silmätapaturmia.

Sirkka-Liisa Rudanko, Klas Winell

Filosofisia näkökulmia julkiseen sairaanhoitoon

Julkisen sairaanhoidon järjestelmä on länsimaisen yhteiskunnan olennainen osa. Järjestelmä on usein monimutkainen. Monet siinä toimivat ja siitä vastaavat henkilöt katsovat että järjestelmä toimii erinomaisesti. Tämä pitää usein paikkansa sekä ammatillisesti, erityisesti biolääketieteen näkökulmasta ja hallinnon kannalta.

Pekka Vuoria

Munasarjasyövän hoito ja ennuste

Munasarjasyöpä on edelleen yksi suurimmista gynekologian haasteista. Levinneen munasarjasyövän 5-vuotisennuste on ainoastaan 8- 23 %, ja kaikki asteetkin huomioiden potilaista on viiden vuoden kuluttua elossa vain 35-40 %. Väitöskirjatyössä selvitettiin tämän sairauden hoitoon ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä vuosina 1977-90 HYKS:n Naistenklinikalla hoidettujen 560:n munasarjasyöpää sairastaneen potilaan sairauskertomustietojen perusteella.

Pekka Venesmaa

Lasertermia - tutkimuksia solu- ja kudostasolla

Väitöskirja tehtiin Patologian laitoksen ja II Kirurgian klinikan yhteistyönä. Työ sisälsi viljellyistä soluista tehdyn perustutkimusosuuden sekä soveltavat työt kudosmallilla ja klinikassa

Maaret Castrén-Persons

Raskaudenaikainen tupakointi altistaa varhaiselle kuolemalle

Oululaiset yleislääketieteilijät ja kansanterveystieteilijät selvittivät raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteyttä äitien mortaliteettiin. Asiaa tutkittiin yli 12 000 vuonna 1966 synnyttäneen naisen aineistosta, joka käsitti 96 % Oulun ja Lapin läänin senvuotisesta synnyttäjäkohortista. Kaikista naisista tiedettiin tupakointianamneesi neuvolakäyntitietojen perusteella ja 99,5 %:sta saatiin myös kuolinsyytiedot. Seuranta-aika oli 28 vuotta.

Depot-neuroleptien paikalliskomplikaatiot

Brittikollega oli huomannut, että depot-muotoisista neurolepteistä näyttää aiheutuvan paikalliskomplikaatioita. Siksi hän lähti seuraamaan asiaa prospektiivisesti. Otokseen tuli 224 potilasta, joita hän seurasi yli 5 000 potilasviikon ajan. Kaikkiaan 47 potilasta (19,3 %) sai tutkimusaikana jonkin ohimenevän paikallishaitan ja 18 (8,3 %) sai kroonisen haitan. Haittoja seurasi kaikkiaan 69 injektiosta: 31 injektion yhteydessä oli poikkeuksellista kipua, 19 tapauksessa lääkettä valui pistosaukosta kliinisesti merkittäviä määriä, 11 injektiosta seurasi inflammaatio ja kahdesta kehittyi ihonystermä, joka tosin hävisi seurannan aikana. Haittavaikutuksia lisäsivät suuret lääkemäärät ja injektiovolyymit, potilaan ikä yli 50 vuotta ja jotkut lääkevalmisteet.

Vanhusten antibioottiripuli ja kefotaksiimi

Vuonna 1993 brittiläinen keuhkolääkärien yhdistys suositteli kefotaksiimin, systeemisesti annosteltavan kolmannen polven kefalo-sporiinin, käyttöä sairaalahoitoa vaativissa avohoidon keuhkokuumeissa. Tämän suosituksen seurauksena kefotaksiimin käyttö 20-kertaistui lontoolaisen Hammer-smithin sairaalan geriatrisilla osastoilla.

Perusteellinen selvitys Etelä-Ruotsin Lymen taudista

Lymen borrelioosin keskimääräinen vuotuinen ilmaantuvuus oli vuosina 1992-93 Ruotsin seitsemän eteläisimmän läänin alueella 69 tapausta/100 000 asukasta. Se on suurempi kuin useimmat aiemmin Euroopasta ja Amerikastakin julkaistut ilmaantuvuusluvut. Taudin ilmaantuvuudessa oli suuria paikallisia eroja: pienimmillään ilmaantuvuus oli 26, suurimmillaan 160/100 000 asukasta. Valtaosalla potilaista (94 %) tauti ilmeni vain yhden oireen muodossa. Taudin ilmenemismuodot olivat yleisyysjärjestyksessä erythema migrans 77 %, neuroborrelioosi 16 %, artriitti 7 %, akrodermatiitti 3 %, lymfosytooma 3 %, kardiitti 0,3 %. Yleisin neuroborrelioosin ilmene-mismuoto oli kasvohermohalvaus (6,6 %). Meningiitti ilman aivohermohalvausta esiintyi vajaalla 4 %:lla potilaista. Borrelioosin ilmaantuvuudessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Alle kouluikäisillä ja 60-75-vuotiailla ilmaantuvuus oli jonkin verran suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Diagnooseja tehtiin kaikkina vuodenaikoina, vähiten kuitenkin tammi-huhtikuussa. Erythema migrans -diagnooseja tehtiin eniten elokuussa.

Matti Viljanen

Toivonpilkahdus mikrobilääkerintamalta

Marraskuun alun Science-tiedelehti käyttää useita sivuja selostaakseen uusien bakteerilääkkeiden kehittelyä. Bakteerien resistenssimekanismit ovat saaneet ihmisen huolestumaan perusteellisesti. Bakteerien resistenssi on tänään tärkein infektiotautien hoitoa uhkaava tekijä. Itse asiassa todellisuus on monin paikoin maailmassa, erityisesti kehitysmaissa, jo nyt varsin karu.

Misoprostolin mahaa suojaava vaikutus tulehduskipulääkkeitä käyttävillä nivelreumapotilailla

Tulehduskipulääkkeiden tunnettu haitta on niiden ulserogeeninen vaikutus. Äärimmäisissä tapauksissa tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa ventrikkeliperforaation, pylorusstriktuuran arpeutumien vuoksi ja tietenkin meleenan ja hematemeesin. Misoprostoli on synteettinen prostaglandiini ja sitä käytetään juuri prostaglandiinin estäjien eli tällä hetkellä käytössä olevien tulehduskipulääkkeiden mahahaitan ehkäisemiseksi.

Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström