Keftriaksonille resistentin pneumokokkimeningiitin hoito

Rhode Islandilla sijaitsevan Brown-yliopiston arvostetut infektiolääkärit raportoivat meningiitin empiirisen hoidon muuttamisesta resistenttien pneumokokkien takia.

Lääkärien muistokirjoitukset BMJ:n ongelmana

Britanniassa kuolee nykyään tuhatkunta lääkäriä vuodessa, ja heistä noin neljästäsadasta julkaistaan British Medical Journalin palstoilla muistokirjoitus. Määrä on enemmän kuin tuplaantunut vuodesta 1950 - ja muistokirjoituksia alkaa olla liikaa. Asiaa käsitellään lehden pääkirjoituksessa.

Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen

Neurogeeninen rakkovaiva

Rakon neurogeenisellä toimintahäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä virtsarakon että virtsaputken hermotus on vaurioitunut. Vaikeimmissa vaurioissa rakon toiminta lakkaa kokonaan, lievissä vammoissa potilas ei havaitse mitään poikkeavaa. Vamman tason perusteella ei voi aina luotettavasti määritellä virtsarakon toimintahäiriön luonnetta, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan urodynaamisia tutkimuksia. Neurogeenisten rakkovaivojen hoidossa on viime vuosina edistytty kovasti, ja kaikkia potilaita voidaan auttaa tavalla tai toisella. Toistokatetrointi on nykyään tärkein hoitomuoto.

Pekka Hellström

Suomalainen suositus endokardiittiprofylaksista

Mikrobilääkitys endokardiitin ehkäisemiseksi toimenpiteiden yhteydessä kuuluu riskiryhmien potilaiden hoitokäytäntöön. Suositukset endokardiittiprofylaksista ovat kuitenkin olleet eri maissa hyvinkin erilaisia, ja Suomessakin on julkaistu ainakin neljä erilaista suositusta 1980-luvulla. Kirjava käytäntö aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta potilaissa. Kansainvälisten suositusten yhdenmukaistuminen viime vuosina on ollut pohjana valtakunnallisen suosituksen laatimiselle Suomessa. Tämä työryhmän laatima suositus on arvioitu ja hyväksytty 17 ammatillisessa yhdistyksessä.

Jukka Lumio, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Erkki Pesonen, Ville Valtonen

Potilasasiamies rohkaisee puhumaan potilaalle Ei vain mitä, vaan myös miten

Jos lääkäri selittäisi ja potilas ymmärtäisi, Jorvin sairaalan potilasasiamiehen Marja Niemisen työt olisivat vähissä. Lähes kaikkien yhteydenottojen takana on nimittäin katkos tässä kommunikaatiosuhteessa. Potilasasiamies neuvookin kiinnittämään huomiota paitsi puheen sisältöön, myös puhumisen tapaan.

Jonotusajat elektiivisiin toimenpiteisiin vuosina 1992-1993

Vuoden 1992 sairaalastapoistoilmoituksissa sairaaloiden tuli ensimmäistä kertaa ilmoittaa päivämäärä, jona päätös elektiivisestä toimenpiteestä tehtiin ja potilas asetettiin jonoon. Päivämäärä antaa mahdollisuuden seurata jonottamisaikojen vaihtelua helposti, systemaattisesti ja suhteellisen objektiivisesti. Jo ensimmäisenä vuonna tiedon kerääminen sujui hyvin ja toisena sitäkin paremmin. Pitkien jonojen ongelma näyttää rajoittuvan muutamiin toimenpiteisiin eikä näissäkään ilmene kaikissa piireissä samanlaisena. Jonottamisaikojen alueelliset erot tasaantuisivat nopeimmin, jos sairaaloiden jälkilaskutusoikeus poistettaisiin. Jonot purkautuisivat silloin luonnollisella tavalla niihin yksiköihin, joissa on kapasiteettia.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Jouni Rasilainen, Arto Alanko

Telemaattinen tiedonvälitys diabeteksen hoidon seurannassa

Diabeettikojen hoitotasapainon seurantaan on etsitty uusia keinoja modernista tietotekniikasta. Kuusankosken aluesairaalassa kokeiltiin telemaattiseen viestintään perustuvaa seurantaa, jossa potilas lähetti verensokerin kotimittaustensa tulokset tietokoneen välityksellä diabetespoliklinikalle. Poliklinikasta voitiin antaa samaa tietä palaute tuloksista. Potilaiden hoitotasapainossa ei tapahtunut muutoksia, vaikka tutkimusvuoden viimeisten poliklinikkakäyntien väli oli 5-6 kuukautta. Telemaattisista palveluista voitaisiin saada helpotusta diabetespoliklinikoiden kasvavaan työmäärään.

Esa Kilkki, Liisa Riihelä, Krister Nyholm, Jyrki Pajunen, Veikko Koivisto

Laadukkaan terveyskeskuksen indikaattoreita kehitellään

STAKESissa pyritään yhdessä terveyskeskusten kanssa kehittämään terveyskeskusten toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ensimmäinen kokeilu osoitti, ettei kehittely ole helppoa. Muutamia toimivia mittareita kuitenkin löydettiin. Näitä olivat mm. diabeetikoiden HbA1c-arvon ja verenpainepotilaiden diastolisen verenpaineen seuranta. Selväksi kävi myös, että asiakastyytyväisyyden mittaamista varten tarvittaisiin yhtenäinen kyselykaavake.

Pertti Soveri, Sirpa Sairanen, Päivi Voutilainen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Oikea potilas oikeassa poliklinikassa oikeaan aikaan

Sairaalaan jo tulleet potilaat ovat jääneet vähemmälle huomiolle tutkittaessa potilasvirtoja ja niiden ohjausta. Yksinkertainen keino analysoida ajanvarauspoliklinikoiden toimintatapoja on laskea, montako uusinta- ja muuta käyntiä kertyy potilaan ensikäyntiä kohden. Vertailemalla sairaaloiden ajanvarauspoliklinikoiden uusinta- ja ensikäyntien suhdetta saadaan kuva, kuinka nopeasti potilaat virtaavat läpi eri sairaaloiden ja erikoisalojen. Ajanvarauspoliklinikka, jossa on runsaasti edullisia käyntejä, voi olla tehoton ja epäedullinen verrattuna poliklinikkaan, jossa on vähemmän käyntejä mutta parempi läpivirtaus.

Gustav Wägar

Aortankaaren kalkkeutuma ja aivohalvaus

Pitkään on yleinen käsitys ollut, että aortan kalkkeutuminen ei lisäisi aivoemboliariskiä. Ranskalaistyöryhmä on tutkinut asiaa ja tuo lisätietoja, jotka antavat ymmärtää, että aortankaaren ateroskleroosi ei sittenkään ehkä ole niin viaton asia kuin usein luullaan.

Eläinmalli helikobakteeri-infektiolle

Ihmisen infektioiden tutkimus on monesti ongelmallista siksi, ettei sopivia eläinmalleja ole noin vain löydettävissä. Infektioita aiheuttavat mikrobit ovat nimittäin varsin isäntäspesifisiä. Tämä on koskenut myös helikobakteeri-infektiota. Nyt kuitenkin italialainen tutkijaryhmä raportoi saaneensa aikaan helikobakteerigastriitin hiirillä.

Monivammapotilaan tromboosiriski

Vanhastaan tiedetään, että monivammaisuuteen liittyy tehohoitoaikaisen tromboosin ja embolian riski. Obduktiotutkimusten mukaan 65 % näistä potilaista saa syvän laskimotukoksen ja 20 %:lla kuolleista oli merkittävä keuhkoembolia. Kunnollisista prospektiivisista tutkimuksista on pulaa, ja tätä puutetta pyrkii kanadalaistutkimus nyt korjaamaan.

Vakavat pneumokokki-infektiot lisääntyvät?

Tamperelaiset kollegat raportoivat Lancetin palstalla baktereemisten pneumokokki-infektioiden lisääntymisestä Pirkanmaalla. Näiden insidenssi vuosina 1983-92 oli 10,5/100 000 alle 16-vuotiailla ja peräti 53/100 000 alle 2-vuotiailla. Vuosina 1993-94 vastaavat insidenssiluvut olivat 20-30/100 000 ja 70-110/100 000. Vakavien pneumokokki-infektioiden määrä on siis muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.

Halpa ja tehokas

Pahoinvointi ja oksentelu ovat solunsalpaajahoidon kiusallisimpia sivuvaikutuksia. Viime vuosina käyttöön tulleet uudet tehokkaat pahoinvointilääkkeet, serotoniinireseptorin salpaajat ondansetroni, tropisetroni ja granisetroni, ovat kuitenkin suuresti helpottaneet tätä ongelmaa. Myös kortikosteroidien on osoitettu riittävinä annoksina käytettynä olevan tehokkaita ja hyvin siedettyjä pahoinvointilääkkeitä. Mutta voisiko vanha kunnon deksametasoni olla yhtä tehokas pahoinvointilääke kuin 5-HT3 reseptorin salpaaja?

Yhdysvaltalaisten tetanusvasta-aineet

Yhdysvalloissa suoritetun laajan terveystutkimuksen osana selvitettiin myös väestön tetanusvasta-ainetasoja. Tutkitut (n = 10 618) olivat kuusivuotiaita tai vanhempia.

Juoksumatolla suoritettu kliininen rasituskoe lasten rasitusastman diagnostiikassa

Rasitusastman havaitsemiseksi tehdyssä kliinisessä rasituskokeessa juoksumatolla viidellä lapsella tutkituista 35 lapsesta uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) pieneni kokeen aikana yli 10 % lähtötilanteeseen verrattuna. Kaikki viisi lasta olivat ihopistokokeen perusteella atooppisia eikä heistä kukaan harrastanut säännöllistä liikuntaa. Uloshengityksen dynamiikka oli näillä viidellä spirometriatutkimuksen mukaan poikkeava muihin lapsiin nähden. Tutkimuksen perusteella liikunta-anamneesi, spirometriatutkimus ja ihopistokoe ovat tärkeitä arvioitaessa kliinisen rasituskokeen tarvetta, suorittamista ja tulosta lapsipotilaalla, jolla on rasituksesta aiheutuvia astmaoireita.

Ilkka Helenius, Heikki Tikkanen

Idiopaattisen fibrosoivan alveoliitin diagnostiikka, hoito ja seuranta

Idiopaattisen fibrosoivan alveoliitin diagnostiikkaan ja seurantaan on nykyään entistä paremmat mahdollisuudet ohutleikekuvauksen ja bronkoalveolaarisen huuhtelun ansiosta. Tulokset taudin parantamiseksi ovat edelleen vaatimattomia, koska tauti on yleensä jo edennyt tulehduksesta fibroosiin, kun diagnoosi tehdään.

Klaus Tamminen, Peter Nyberg, Seppo Sutinen, Henrik Riska

Huimauspotilaan työkyvyn arviointi

Vain pieni osa monilukuisista huimauspotilaista tarvitsee kannanottoa pitkäaikaiseen työkykyyn. Haittahan on useimmiten ohimenevä. Pitkittyvä huimaus estää kuitenkin selviytymistä erityisesti vaaratilanteita sisältävissä ammateissa. Työkykykannanottoa varten tarvitaan tällöin kliinistä kokemusta huimauspotilaista sekä erityistason tutkimuksia. Arviointia vaikeuttavat usein sekä diagnostiikkaa että potilaan tilannetta koskevat avoimet kysymykset.

Mikael Ojala, Juha Liira, Juhani Juntunen