Krooninen hyperglykemia, verisuonten toiminta ja insuliiniherkkyys nuoruustyypin diabeetikoilla

Nuoruustyypin diabeetikoilla on lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin terveisiin verrattuna, vaikka perinteiset riskitekijät voivat puuttua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, onko huono sokeritasapaino, sen aiheuttama insuliiniresistenssi ja autonominen neuropatia yhteydessä verisuonten toimintahäiriöihin näillä potilailla. Lisäksi selvitettiin, vaikeuttaako heikentynyt verenkierto insuliinin ja glukoosin käyttöä lihaksessa. Tutkimuksiin osallistui nuoruustyypin diabeetikoita ja terveitä verrokkeja.

Sari Mäkimattila

Matriksin metalloproteinaasi-2 (MMP-2) munasarjan normaaleissa ja pahanlaatuisissa soluissa sekä MMP-2:n osuus munasarjasyövässä

Väitöskirjatyössäni olen tutkinut tyvikalvoa hajoittavan entsyymin MMP-2:n (matriksin metalloproteinaasi-2) osuutta syövän metastasoinnin eri vaiheissa, sekä sen mahdollista arvoa ennusteellisena tekijänä munasarjasyövässä. MMP-2 on tyvikalvon pääkomponenttia tyypin IV kollageenia hajoittava entsyymi, jonka esiintyminen on jo pitkään yhdistetty invasiivisiin ja aggressiivisiin syöpäsolutyyppeihin.

Anna Westerlund

Lyhyesti: Sildenafiili ja sydäninfarkti

Hollannista raportoidaan 65-vuotiaan miehen tapaus, jossa sildenafiili näyttää olleen syysuhteessa infarktiin. Miehellä ei ollut mitään tunnettua sepelvaltimotaudin riskitekijää, mutta silti hänelle kehittyi infarkti puolen tunnin kuluttua sen jälkeen, kun hän oli ottanut 50 mg sildenafiilia. Angiografiatietoja ei esitetä. Kirjoittajat arvelevat lääkkeen laajentavan verisuonia muuallakin kuin paisuvaiskudoksessa, ja tämä saattaa aiheuttaa perfuusion uudelleenjakautumisen. Siinä yhteydessä myokardium saattaa kärsiä perfuusiovajauksesta. Vaikka kyseessä on vain yksi tapaus, sildenafiilin käyttäjiä tulee lähiaikoina olemaan runsaasti, joten infarktin mahdollisuus on syytä pitää mielessä.

Robert Paul

Lyhyesti: Murhan molekyyliepidemiologiaa

Yhdysvalloissa Louisianassa tehtiin oikeushistoriaa, kun todistusaineistoksi hyväksyttiin HI-viruksen tyypitystuloksia. Syytettynä on kollega, jota epäiltiin entisen rakastajattarensa murhayrityksestä. Kun nainen oli uhannut lopettaa suhteen, oli lääkäri kostoksi ruiskuttanut häneen hoidossaan olevan HIV-potilaan verta. Suhteeseen oli ennestään kuulunut muun askareen lisäksi vitamiini-injektioiden pistely, mutta tällä kertaa injektio annettiin terästettynä. DNA-tyypitys osoitti potilaan ja uhrin virukset varsin samankaltaisiksi. Jury totesi lääkärin syylliseksi, tosin ehkä pääosin muilla kuin virologisilla perusteilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: ACE:n estäjä sopii sittenkin aortta-stenoosipotilaille?

Verisuonten laajenemisen arvellaan saattavan romahduttaa aorttastenoosipotilaiden sydämen pumppuvoiman, koska minuuttivolyymin lisäystarve ei pysty kompensoimaan vasodilaatiota. Kliiniset raportit tai koe-eläintutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä, vaan päinvastoin minuuttivolyymi kasvaa 20-40 %, kun aorttastenoosipotilaille annetaan varovasti ACE:n estäjää. Nämä tiedot pohjautuvat kuitenkin vaivaiseen 30 julkaistun potilaan sarjaan. On mahdollista, että ACE:n estäjä itse asiassa hyödyttää konservatiivisesti hoidettavia aorttastenoosipotilaita. Asia on kliinisen lääketutkimuksen väärti.

Robert Paul

Atsitromysiinillä eroon meningokokkikantajuudesta

Profylaktista antibioottihoitoa suositellaan invasiivista meningokokki-infektiota sairastavan kanssa samassa taloudessa eläville perheenjäsenille sekä niille, joilla on mahdollisesti ollut sylkikontakti sairastuneeseen henkilöön. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu mm. potilaan seurustelukumppani, suusta suuhun tekohengitystä antaneet henkilöt sekä samaan päiväkotiryhmään kuuluvat lapset.

Per Ashorn

Uusi kliininen löydös - sykkivät suonikohjut

Pienestä brittisairaalasta raportoidaan mielenkiintoinen ja opettavainen potilastapaus. 64-vuotias nainen hakeutui lääkäriin sykkivien suonikohjujen vuoksi. Potilaalla olikin molemmissa alaraajoissa suuret kohjut, jotka sykkivät sydämen tahtiin. Rouvan anamneesissa oli kuumereuman pohjalta mitraalivika ja mitraaliläppä oli vaihdettu 20 vuotta aikaisemmin. Tuolloin oli tehty sydänkatetrisaatio. Kirjoittajat arvelivat ensin, että potilaan suonikohjupulsaatio johtui valtimo-laskimofistelistä nivusalueella, mutta sellaisesta ei ollut kyse alueen kaikututkimuksen mukaan. Sen sijaan rouvalla oli maksa suurentunut 4 sormenleveyttä oikean kylkikaaren alle ja alaonttolaskimo ja maksalaskimot olivat laajentuneet. Ja kuinka ollakaan, kaulalaskimon syke oli korostunut ja sydämen kaikukuvauksessa nähtiin merkitsevä trikuspidaaliläpän vuoto.

Robert Paul

Rintasyövän liitännäishoidon aiheet laajenemassa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeistä solunsalpaajahoitoa on suositeltu annettavaksi lähinnä vain sellaisille premenopausaalisille naisille, joilla syövän uusiutumisen vaara on ennustetekijöiden perusteella arvioituna suuri. Nyt tuore meta-analyysi kuitenkin kyseenalaistaa erityisesti ikäryhmää koskevan rajauksen. Meta-analyysi perustuu 69 satunnaistettuun tutkimukseen ja noin 30 000 potilaaseen, jotka rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko saivat tai eivät saaneet solunsalpaajahoitoa.

Heikki Joensuu

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus

Suomessa on noin 7 000 henkilöä, joiden älykkyysosamäärä on alle 35. Tutkimuksessa kuvataan Pääjärven kuntayhtymän vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten ihmisten vammojen taustaa ja luonnetta sekä heidän elämänkaartaan. Lapsuusiän vaikeaan ja syvään kehitysvammaan liittyy usein monivammaisuus tai autismi. Aikuisiän vaikealle ja syvälle kehitysvammalle on tyypillistä hoitoresistentti epilepsia, kommunikaatiokyvyttömyys ja käytöshäiriöt. Nykytekniikoin tehdyillä kantaja- ja sikiöseulonnoilla olisi raskauden aikana voitu tunnistaa vain muutama prosentti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisista lapsista. Aikuisaineistosta olisi voitu vastaavin tekniikoin tunnistaa peräti 30 %. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä oli Downin oireyhtymä ja lapsuudessaan he olivat olleet lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia ja vasta keski-iässä he olivat taantuneet vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi.

Maria Arvio

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1998 Kommentteja

Munuaisten vajaatoiminnan lääke- ja ruokavaliohoito

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa on olennaista, perussairaudesta riippumatta, tilan pahenemista hidastavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Ensiarvoista on kohonneen verenpaineen hoito. Runsasta proteinuriaa on myös pyrittävä vähentämään. Proteiininsaannin rajoituksesta ruokavaliossa tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta maltillinen rajoitus lienee hyödyksi ainakin diabeetikoille. Ruokavaliomuutoksia suunniteltaessa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että energiantarve tulee tyydytetyksi.

Markku Asola

Alzheimerin taudin täsmähoito - haaste terveydenhuollolle

Kahden viime vuoden aikana on Suomessa saanut myyntiluvan kolme lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettua kolinergistä täsmälääkettä ja lähitulevaisuudessa tämän ryhmän lääkkeitä on tulossa lisää. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä laskelmissa on arvioitu, että näiden lääkkeiden asianmukainen käyttö johtaa selviin säästöihin taudin hoitokustannuksissa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että oireenmukaisen hoidon lisäksi taudin kehittymistä voidaan tulevaisuudessa siirtää ja hidastaa esimerkiksi postmenopausaalisella estrogeenihoidolla, tulehduksen estoon tarkoitetuilla lääkkeillä tai antioksidanttivalmisteilla. Hoitomahdollisuuksien kehittyminen on haaste terveydenhuollolle. Varhaisdiagnostiikan ja asianmukaisesti kohdentuvan hoidon merkitys lisääntyy. Perusterveydenhuollossa tämä merkitsee sitä, että jo lievistä oireista kärsivät potilaat tunnistetaan ja ohjataan hoitoon riittävän varhain.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Lonkkamurtumat - vanhusväestön suuri ongelma

Luuston haurastuminen ja siitä johtuva murtumien lisääntyminen on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma. Länsimaissa vanhusten lonkkamurtumien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen väestön ikääntymisen myötä. Lonkkamurtumapotilailla on usein monia muita sairauksia, ja koska jo murtuman hoito vaatii pitkän hoito- ja kuntoutusajan, nämä potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa entistä enemmän. Hoidon tavoitteena on, että potilas toipuisi mahdollisimman lähelle tapaturmaa edeltävää kuntoaan ja pääsisi omatoimisena takaisin kotiinsa. Koska vanhusten reisiluun yläosan murtuma on usein seurausta luun haurastumisesta, sekä murtumien ehkäisyllä että osteoporoosin ehkäisyllä ja hoidolla on tärkeä merkitys.

Hannu Miettinen, Heikki Kröger

Syöpäpotilaan ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja muut yleiset fyysiset oireet

Fyysisiä vaivoja syöpäpotilaalle aiheuttavat syöpätauti itse, syövän hoitotoimenpiteet sekä potilaan muut sairaudet. Yleisimpiä oireita ovat kivut, sekavuus, hengenahdistus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, ummetus sekä yleinen uupumus. Näitä oireita esiintyy jopa 80 %:lla levinnyttä syöpää sairastavista, mutta niitä ilmenee usein myös syövän alkuvaiheessa ja kuratiivisen syöpähoidon aikana. Oireita voidaan lievittää ja poistaa hyvällä symptomaattisella hoidolla. Varsinaisia paraneoplastisia oireita ei tässä artikkelissa käsitellä.

Riitta Kokko

Tahdosta riippumattoman hoidon eettisistä ongelmista

Potilaan ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon seuraa aina joukko lääketieteellisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Lääkärin on osattava perustella, miksi hoito vaatii potilaan vapauden riistämistä. Yleensä pakkohoitoon ottamisen kriteerinä on potilaan tilasta johtuva hoidontarve tai vaarallisuus itselle tai muille. Pakkohoitoa vastustavien mielestä pakkohoito on yksinomaan vallankäytön ja alistamisen muoto ja potilaan tahdon ohittaminen on vaarallinen ja haitallinen teko. Yleisemmin kuitenkin ajatellaan pakkohoito keinoksi auttaa potilasta, joka itse ei kykene apua hakemaan. Päättäessään potilaan pakkohoidosta lääkärin kannattaa käyttää hetki eettisten ongelmien pohtimiseen, sillä se saattaa auttaa ratkaisujen teossa, niiden perustelemisessa ja vaihtoehtojen etsimisessä.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kouluterveydenhuolto hoitoketjussa

Puberteetin aikaistuminen, nuorten pidentynyt itsenäistymisvaihe sekä yhteiskunnan muutokset ovat viime vuosikymmeninä muokanneet voimakkaasti kouluterveydenhuoltoa. Työn painopiste on siirtynyt psykosomaattisten sairauksien ja mielenterveydellisten ongelmien hoidon suuntaan. Koululääkärin vastaanotolle tulevan oppilaan ongelmat heijastelevat usein myös hänen perheensä vaikeuksia. Viime aikojen säästötoimet monissa kunnissa ovat supistaneet sekä ehkäisevää työtä että erikoissairaanhoidon käyttöä. Siksi koululaisten hoitoketjuun on saattanut tulla aukkoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle yksilön elämään. Kuitenkin hyvällä hoitoketjulla voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.

Juhani Laakso

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistamisesta kärhämä

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistus on aiheuttanut kärhämöintiä. Lääkkeiden hintalautakunta on saanut valmiiksi päätökset järjestyksessä jo toisesta lääkeryhmästä, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä. Lääketeollisuusliiton jäsenyritykset ovat erittäin tyytymättömiä lautakunnan toimintatapaan ja syyttävät lautakunnan päätösten perusteluja mielivaltaisiksi.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030