Potilaan ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon seuraa aina joukko lääketieteellisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Lääkärin on osattava perustella, miksi hoito vaatii potilaan vapauden riistämistä. Yleensä pakkohoitoon ottamisen kriteerinä on potilaan tilasta johtuva hoidontarve tai vaarallisuus itselle tai muille. Pakkohoitoa vastustavien mielestä pakkohoito on yksinomaan vallankäytön ja alistamisen muoto ja potilaan tahdon ohittaminen on vaarallinen ja haitallinen teko. Yleisemmin kuitenkin ajatellaan pakkohoito keinoksi auttaa potilasta, joka itse ei kykene apua hakemaan. Päättäessään potilaan pakkohoidosta lääkärin kannattaa käyttää hetki eettisten ongelmien pohtimiseen, sillä se saattaa auttaa ratkaisujen teossa, niiden perustelemisessa ja vaihtoehtojen etsimisessä.