Westin ja Lennox-Gastautin syndroomien vaikeahoitoisuutta ennustavia tekijöitä

Kyseessä on kokoomaväitöskirja, jossa on yhteenveto ja neljä eri kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä julkaistua osajulkaisua. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi lapsuusiän vaikeata epileptistä oireyhtymää, Westin (WS) ja Lennox-Gastautin (LGS) syndroomat, joiden katsotaan olevan lapsuusiän epileptisten enkefalopatioiden (aivosairauksien) lapsen iästä riippuvaisia esiintymismuotoja. Tutkimus käsittelee ilmaantuvuutta ja tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotuloksiin ja ennusteeseen näissä oireyhtymissä.

Hannu Heiskala

Periytyvä alttius ruoansulatuskanavan syöpään

Arvioidaan, että 5-10 % kaikista syövistä johtuu periytyvistä oireyhtymistä. Periytymistapa on tyypillisesti vallitseva eli puolet potilaiden lapsista perii syöpäalttiuden aiheuttavan geenivirheen. Yleensä geenivirhe johtaa siihen, että syöpään sairastutaan muuta väestöä nuorempana, esim. 40-50 vuoden iässä, ja kasvaimia saattaa tulla useita. Ruoansulatuskanavan syövät ovat toiseksi yleisin syöpäryhmä länsimaissa ja ne aiheuttavat noin joka viidennen syöpätapauksen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kahta oireyhtymää, jotka altistavat ruoansulatuskanavan mutta myös suoliston ulkopuolisille syöville: Peutz-Jeghersin syndroomaa ja periytyvää ei-polypoottista paksunsuolensyöpää.

Akseli Hemminki

Kanan lymfosyyttien varhaiskehitys

Alkionkehityksen aikainen verenmuodostus luo pohjan yksilön kaikelle myöhemmälle verisolujen tuotolle. Varhaisimpien vertamuodostavien solujen, kantasolujen ja eriasteisten esiasteiden, tunteminen ja tarkempi kuvaaminen auttavat paremmin ymmärtämään vertamuodostavan järjestelmän toimintaa ja kehitystä. Luuydinsiirroissa kantasolut turvaavat uusien verisolujen tuotannon voimakkaan säde- tai sytostaattihoidon jälkeen. Vertamuodostavat kantasolut ja lymfosyyttien esiasteet vaikuttavat lupaavilta myös erilaisten immuunipuutostilojen ja infektioiden hoidossa. Tulevaisuudessa kantasoluja tullaan mahdollisesti käyttämään geeniterapiassa, jolloin viallisen geenin korjauksella tai korvaamisella voidaan vaikuttaa tehokkaasti ja laajalti verenmuodostukseen. Edellä mainittujen hoitomuotojen kehittämiseksi olisi erityisen tärkeätä kyetä erottelemaan todelliset vertamuodostavat kantasolut ja varhaisimmat lymfosyyttien esiasteet muista veren soluista sekä maligneista syöpäsoluista.

Miia Lampisuo

Selkäydinkanavan hermotupen kasvaimien pitkäaikaisennuste

Kasvain selkäydinkanavassa on harvinaisuudestaan huolimatta vakava sairaus aiheuttaessaan hitaasti etenevän parapareesin. Kirurgisen hoidon tulokset ovat yleensä olleet suotuisia, mutta taudin pitkäaikaisennustetta ei ole aiemmin selvitetty.

Matti Seppälä

Helikobakteerin häädöstä ei hyötyä NSAID-ulkuksen hoidossa

Helicobacter pylori ja steroidittomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) aiheuttavat käytännössä kaikki maha- ja pohjukaissuolihaavat ja niiden vakavat komplikaatiot. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksia selvittelevät tutkimukset ovat antaneet erittäin ristiriitaisia tuloksia. Eräissä tutkimuksissa helikobakteeri-infektion on todettu suurentavan NSAID-ulkuksen riskiä, toisissa taas bakteerilla on ollut jopa haavalta suojaava vaikutus.

Matti Viljanen

Fluori lääkkeenä osteoporoosiin

Fluori stimuloi osteoblastitoimintaa ja kykenee lisäämään luuston mineraalitiheyttä, ainakin hohkaluun. Siksi fluoria on tutkittu runsaasti osteoporoosilääkkeenä yli 30 vuoden ajan. Tulokset ovat vaihdelleet varsin paljon, mikä johtuu siitä, että käytetty fluorisuola, sen imeytyvyys, annos, hoidon pituus ja hoidettu populaatio ovat vaihdelleet. Liiallinen fluorinsaanti kyllä lisää luuston mineraalitiheyttä, mutta luun traumankestävyys heikkenee. On arveltu, että fluori ei pysty korjaamaan hajonnutta luun mikroarkkitehtuuria, ja siksi fluori sopisi parhaiten sellaisille potilaille, joilla on osteoporoosi, muttei vielä merkkejä luustovaurioista. Tällaisia potilaita on nyt tutkittu.

Robert Paul

Melanooman liitännäishoito

Melanooman hoito on ollut yksinkertaisesti muutoksen poisto, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään, sen parempi. Kuitenkin tiedetään hyvin, että etenkin syvälle kasvavista melanoomista osa uusii tilastojen mukaan melkoisella varmuudella. Melanoomista, jotka ovat paksuudeltaan 1,5-4 mm, uusiutuu viiden vuoden kuluessa leikkauksesta 55 %, ja yli 4 mm:n paksuisista peräti 75 %. Ja mikä ikävintä, useimmat uusiutumat ovat systeemisiä, eikä hyvin tehoavaa liitännäishoitoa uusiutumien estämiseksi ole ollut.

Heikki Joensuu

EHEC lyötävissä heinällä?

Uusien infektioiden ilmestyessä riesaksemme etsitään syitä usein mikrobien muuntelusta ja niiden lisääntyneestä virulenssista. Ajatellaanpa vaikka O157 kolibakteeria eli EHEC-bakteeria, johon olemme viime vuosina tutustuneet hemolyyttisen ureemisen oireyhtymän aiheuttajana. Elämä on kuitenkin monimutkaista ja ihmisten aiheuttamat muutokset sen yhdellä laidalla voivat heijastua yllättävästi toisella laidalla. Esimerkistä käy tutkimus karjan rehun vaikutuksesta kolibakteerien määrään ja laatuun.

Heikki Arvilommi

Kuolleisuuden lisäys Venäjällä ei johdu vain taloudesta

Venäläisten keskimääräinen elinaika on tällä vuosikymmenellä lyhentynyt kymmenisen vuotta. Julkisuudessa on helposti esitetty, että tämä johtuisi Venäjän taloudellisesta kriisistä eli väestön köyhtymisestä. Lääketieteen ylioppilas Peder Walberg Uppsalasta on vetänyt tutkimusryhmää, johon kuuluu asiantuntijoita Lontoon arvostetuista tutkimuslaitoksista sekä Moskovasta. Ryhmä on selvittänyt mitä yhteyksiä eliniän lyhenemisen ja venäläisen yhteiskuntamuutoksen välillä on havaittavissa ja onko alueellisia vaihteluja.

Robert Paul

Mielialan ja toimintakyvyn vaihtelu nuoruusiässä Uusi arviointimenetelmä

Nuoruusiän kehityksessä muotoutuu lopullisesti aikuisiän psykososiaalisen hyvinvoinnin perusta. Yksi nuoruusiän erityispiirteistä on mielialan ja toimintakyvyn ajoittainen vaihtelu. Mielialan arviointiin käytetään yleisesti depressiomittareita. Toimintakyvyn ja mielialan vaihtelun arviointiin ei ole ollut menetelmiä. TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikassa on kehitetty itsearviointiasteikko, jota on käytetty koululaisten ja nuorisopsykiatrian potilaiden vertailututkimuksessa. Tulosten perusteella potilaitten vastaukset poikkeavat erittäin selvästi koululaisten vastauksista. Potilaat arvioivat mielialansa vaihtelut kielteisiksi, koululaisilla painottuvat myönteiset vaihtelut ja toimintakykyisyyden kokemukset. Osa koululaisista vastasi kuitenkin potilaille ominaisella tavalla, ja tämän oletetun riskiryhmän jatkotutkimukset ovat tarpeen. Arviointimenetelmä soveltuu sekä kliiniseen työhön että seulontatyyppiseen käyttöön.

Marjatta Kiuttu, Pekka Laippala, Päivi Rantanen

Nuorten seksuaalikäyttäytyminen Suomessa 1996-1997

Nuorten seksuaalikäyttäytymistä kartoittava tutkimus perustuu Kouluterveyskyselyyn, jonka aineisto kerättiin vuosina 1996 ja 1997. Mukana oli lähes 70 000 peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista sekä noin 18 000 lukion toisen vuoden opiskelijaa eri puolilta maata. Nuorten seksuaalikäyttäytyminen ei ole merkittävästi muuttunut 1990-luvun aikana. Alueelliset erot sukupuoliyhdynnät aloittaneiden osuuksissa olivat verraten pieniä, sen sijaan ehkäisymenetelmien käytössä oli suurempaa vaihtelua. Tytöt olivat käyttäneet yleisimmin jotain ehkäisymenetelmää viime yhdynnässään alueilla, joilla raskauden keskeytyksiäkin tehdään vähiten.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Arja Liinamo, Jukka Jokela, Andres Vikat, Arja Rimpelä

Gynekologisten infektioiden hoito

Gynekologiset infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa. Yleisimpiä tulehduksia ovat hiivasienen aiheuttama vulvovaginiitti ja bakteeriflooran häiriöön liittyvä bakteerivaginoosi. Kumpikin voidaan hoitaa tehokkaasti lyhyellä lääkityksellä, mutta tulehdusten uusiutuminen on tavallista ja tällöin saattaa pitempiaikainen hoito olla tarpeen. Gonokokin aiheuttama mukopurulentti kohdunkaulan tulehdus on harvinainen. Sen sijaan klamydia on nykyisin tärkein servisiitin aiheuttaja. Klamydiatulehdus on usein vähäoireinen, ja hoitamattomana se leviää kohtuun ja munanjohtimiin. Sisäsynnytintulehduksen voivat aiheuttaa klamydian ja gonokokin lisäksi monet muutkin mikrobit, ja usein kyseessä on aerobisten ja anaerobisten bakteerien sekainfektio. Erityisesti vähäoireisen sisäsynnytintulehduksen asianmukaiseen hoitoon pitää avohoidossa kiinnittää enemmän huomiota. Tällä vältetään krooniseen hoitamattomaan tulehdukseen liittyvä munanjohtimien vaurioituminen ja tästä johtuvat myöhäiskomplikaatiot.

Pentti K. Heinonen

Eturauhassyöpä - onko aika adjuvanttihoidon?

Eturauhassyöpä on noussut miesten yleisimmäksi syöväksi Suomessa ja potilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti johtuen syövän yleisyydestä, tarkemmasta varhaisdiagnostiikasta ja vanhempien ikäpolvien suhteellisesti kasvavasta osuudesta väestössä. Eturauhassyövän sädehoitoon liitetty hormonihoito on vakiintumassa käytännöksi useissa maissa. Hoidon kehittämisessä tärkeä tavoite on liitännäishoidon merkityksen selvittäminen ja käytännön hoitosuositusten selkiyttäminen rintasyövän liitännäishoitoa vastaavalle tasolle. Suosituksia hoidon pituudesta ja ajoituksesta toivotaan pikaisesti, koska tutkimustulokset ovat selkeästi osoittaneet liitännäishoidon hyödyn. Lisäksi tullaan tarvitsemaan kokonaan uusia lääkkeitä ja uutta vaikutustapaa, jotka tehoaisivat hormonihoidon vaikutuksen menettämisen jälkeenkin.

Eeva Salminen

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeutuma

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeutuma on yleisin yli 50-vuotiaiden näkövammaisuuden syy läntisissä teollisuusmaissa. Se johtaa keskeisen näön heikentymiseen. Ikärappeutuman kolmesta muodosta yleisimpään, kuivaan rappeutumaan, ei ole toistaiseksi hoitoa. Sen sijaan nesteisen rappeutuman tai pigmenttiepiteelin irtauman hoidossa voidaan tuhota uudissuonet laserilla, sädehoidolla tai kirurgisesti. Hoito soveltuu kuitenkin vain noin 30 %:lle potilaista. Niin kauan kuin hyvää ehkäisevää tai parantavaa hoitoa ei ole, sopivien näön apuvälineiden löytäminen on tärkeää niille ikärappeutumapotilaille, joilla vielä on jonkin verran näkökykyä jäljellä.

Anna-Maija Paakkala

Diabeteksen psykososiaaliset tekijät -sosiaaliepidemiologisen tutkimuksen haaste

Diabetes on huomattava terveysongelma maailmassa nyt ja tulevaisuudessa. Se on monitekijäinen, vaikeasti selvitettävä sairaus. Tietoa tarvitaan paitsi geneettisestä alttiudesta myös ympäristöstä ja sen aiheuttamasta psykososiaalisesta käyttäytymisestä. Diabeetikon oma persoonallisuus, hänen psykososiaalinen ympäristönsä, sosiaalinen selviytyminen, elämänhallinta ja elämänlaatu muokkaavat yksilön elämäntapaa. Sosiaaliepidemiologinen tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, että yksilön luhistuminen tai sairaus voivat olla seurausta yksilön, hänen fyysisen ja sosiaalisen ympäristönsä välisestä häiriöstä. Sosiaaliepidemiologinen tutkimus kohdistuu yksilön elämänhistoriaan sekä lähiympäristöön, etenkin psykososiaalisen ympäristön ominaisuuksiin ja muutoksiin, ja se tähdentää sosiaalisia näkökohtia samoin kuin sosiaalisen ja psykososiaalisen ympäristön merkitystä eri sairauksien synnyn ja esiintyvyyden tulkinnalle ja selittämiselle.

Guy Bäckman, Marja-Leena Keskinen

Nuoruuden masennustilat - vakavampia kuin on uskottu

Masennustilojen esiintyvyys ja ilmaantuvuus kasvavat voimakkaasti nuoruudessa. Eri epidemiologisissa tutkimuksissa 3-17 % nuorista on kärsinyt jostakin ajankohtaisesta mielialahäiriöstä. Vakavan masennustilan kesto ja oirekuva voivat olla nuorilla vaihtelevia, mutta ydinoireet ovat samat kuin aikuisilla. Nuorten vakaville masennustiloille ovat leimallisia muiden samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyminen ja uusiutumistaipumus: jopa kaksi kolmesta nuoruudessa vakavaan masennukseen sairastuneesta nuoresta sairastuu uudelleen seitsemän vuoden seuranta-aikana. Masennustila heikentää nuoren toimintakykyä ja kuormittaa hänen perhe- ja muita ihmissuhteitaan. Nuoruudessaan depressiosta kärsineen henkilön sairastumisvaara masennustilaan nuoressa aikuisuudessa on ainakin nelinkertainen. Lisäksi nuoruuden depressiot ennustavat muita psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia myöhemmin.

Mauri Marttunen, Mirjami Pelkonen

Kokemuksia teleradiologisesta yhteydestä Etelä-Karjalan keskussairaalan ja HYKS:n välillä ensimmäisen käyttövuoden ajalta

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on ollut olemassa teleradiologinen yhteys HYKS:n Töölön sairaalaan maaliskuusta 1996 lähtien. Yhteyttä on käytetty pääasiassa neurokirurgisten potilaiden konsultointiin. Tavallisin arvio koskee potilaan leikkaustarvetta ja kiireellisyyttä. Kokemukset teleradiologiasta ovat olleet hyvin myönteisiä ja kirjoittajat arvioivat, että useissa tapauksissa on konsultaation avulla voitu välttää riskialtis ja kallis potilaan siirtäminen 230 km:n päähän yliopistosairaalaan.

Arto Kulju, Jaakko Kinnunen, Matti Ikonen

Ehkäisevä mielenterveystyö terveyskeskuksessa

Ehkäisevän mielenterveystyön perusteet löytyvät kansanterveyslaista (14 pykälä) sekä mielenterveyslaista. Vähemmän tunnettu lienee kansanterveyslain 14 pykälä:n muutos seitsemän vuoden takaa: Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuksina kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden tarvitsemat sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa. Lainsäätäjän pia desideriat ovat jääneet pääosin toiveiksi: erikoissairaanhoidolle ehkäisevä toiminta on vieras ja outo käsite niin somaattisella puolella kuin erityisesti psykiatrian alalla. Muutama vuosi sitten keskustellessani pitkän päivätyön psykiatrina tehneen kollegan kanssa preventiosuunnitelmista hän totesi: Mitä se sellainen preventio voisi psykiatriassa olla?

Seppo K. Tuominen

Lääkekauppa Internetin kautta on laitonta mutta tarjonta laajaa

Lääkkeiden ostaminen Internetin välityksellä on Suomessa kiellettyä. Tarjonta kuitenkin on laajaa: Internet-sivuilla myydään melkein mitä tahansa lääkeaineita. Koska lääkkeiden markkinointi Internetin välityksellä on suhteellisen uutta ja ostaminen laitonta, ei kukaan tiedä, missä määrin suomalaiset niitä tätä kautta hankkivat. Kaikkea tilataan, arvioi kuitenkin Lääkelaitoksen ylilääkäri Markku Toivonen.

Suvi Sariola

Sairaalatalouspäivät Helsingissä: Enää ei selvitä vain resurssien käyttöä tehostamalla

Ikääntyneiden osuuden huikea kasvu, uusi teknologia ja sen kalleus sekä väestön terveydenhuoltoon kohdistamat vaatimukset vaikuttavat koko terveydenhuoltojärjestelmään lähitulevaisuudessa. Ne lisäävät kustannuksia ja vaikuttavat ratkaisevasti keskusteluun priorisoinnista, todettiin sairaalatalouspäivillä Helsingissä. Tulevaisuudessa talouden rautaiset lainalaisuudet tulevat määräämään terveydenhuollon suuntaa nykyistäkin enemmän. Ei selvitä pelkästään tehostamalla resurssien käyttöä, vaan tarvitaan perusteellinen keskustelu terveydenhuollon asemasta ja merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, todettiin päivien julkilausumassa.

Suvi Sariola