Voidaanko erittäin niukkaenerginen ruokavalio-ohjelma toteuttaa avohoidossa?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko erittäin niukkaenerginen ruokavalio-ohjelma toteuttaa polikliinisesti ryhmähoitona erikoissairaalan ja terveyskeskuksen poliklinikoissa. Aineiston muodostivat kaksi tutkimusryhmää, joissa oli yhteensä viisitoista huomattavan lihavaa potilasta. 10 viikon very low calorie -ruokavalion aikana paino laski keskimäärin 10,5 kiloa. Laihdutustuloksen pysyvyyttä kontrolloitiin puolen vuoden ja vuoden kuluttua laihdutuksen aloituksesta. Seurannan aikana paino nousi merkittävästi osalla tutkituista, mutta valtaosalla (73 %) pitkäaikaistulos oli hyvä. Tutkimus osoitti, että VLC-ruokavalio-ohjelman toteuttaminen onnistuu myös polikliinisesti, jos laihduttaja on motivoitunut.

Minna Heikkilä, Ulla-Kaisa Koivisto, Heleena Majander, Jussi Helin Eija Peltonen, Matti Uusitupa

Skistosomiaasin ehkäisymahdollisuudet kehitysmaissa

Kehitysmaissa esiintyy yleisesti loistauteja, joiden ehkäisy olisi kansanterveyden kannalta merkittävä voitto. Skistosomiaasia sairastaa arviolta 200 miljoonaa ja siihen kuolee vuosittain 200 000 ihmistä maailmassa. Taudin lääkehoito on kehitysmaille liian kallis ratkaisu, ja lisäksi endeemisillä alueilla uusi tartunta seuraisi melko pian. Pysyvään ratkaisuun on mahdollista päästä ehkäisyllä, joka perustuu taudinaiheuttajan, Schistosoma-madon, kiertokulun katkaisemiseen. Schistosoman väli-isäntänä toimivan, hitaasti virtaavissa matalissa vesissä elävän etanan torjuntaan on löydetty lupaava, saippuamarjakasvista saatava luonnonyhdiste. Sen etuna on, että sitä voidaan viljellä ja valmistaa yksinkertaisesti kehitysmaissakin - mikä skistosomiaasin kaltaisen, laajalti levinneen matoinfektion ehkäisyssä on taloudellisesti ainoa todellinen mahdollisuus. Tällaisten suurten terveysongelmien poistaminen on tärkeimpiä avaimia kehitysmaiden taloudelliseen omavaraisuuteen, koska ne parantavat ihmisten toimintakykyä. Sairauksia ehkäiseviin ohjelmiin tarvitaan kehittyneiltä mailta tukea tiedon ja taidon saamiseksi kehitysmaihin, ja tällainen tuki voi tuottaa kestävämpiä tuloksia kuin suora materiaalinen apu.

Eino Hietanen

Kannattaako verisuonikirurgiaa käyttää kriittisen alaraajaiskemian hoitoon?

Kannattavuusajattelu on tunkeutumassa suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Asioita pitää nyt arvioida paitsi kliiniseltä, myös taloudelliselta kannalta. Verisuonikirurgiassa asia kärjistyy monessa suhteessa. Toisaalta kyseessä on usein raajan elinkelpoisuutta ja siis potilaan liikkuvuutta uhkaava tilanne. Toisaalta kyseessä on usein iäkäs potilas, jonka leikkausriski on kohonnut ja jäljellä oleva elinaika suhteellisen lyhyt. Onko tässä tilanteessa perusteltua tehdä kallista, resursseja ja pitkiä sairaalahoitoja vaativaa verisuonikirurgiaa vai pitäisikö tyytyä halvempaan amputaatioon? Mikä on kliininen, sosiaalinen ja taloudellinen lopputulos?

Michael Luther

Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestelyt

Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 4.3.1992 kolmen vuoden toimikaudeksi suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon työryhmän, jonka toiminta jatkuu nyt STAKESin alaisuudessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset toiminnan muutoksista sekä selvittää erikoissairaanhoidon porrastus suun terveydenhuollossa. Työn tuloksena sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille on lähetetty 7.5.1993 suositus suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestämisestä, hoidosta perittävistä maksuista ja hoidon porrastuksesta.

Anne Nordblad

Ostoslista auttaa erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen ennustamisessa

Monet kunnat suunnittelevat erikoissairaanhoidon palvelujen hankkimista ostosopimuksin ja käyvät asiasta neuvotteluja. Usein tehtävä lankeaa perusterveydenhuollon yksiköille. Tässä työssä suunnittelijoita ja neuvottelijoita auttaa ostoslista, jonka avulla voidaan ennustaa vuodeosastopalvelujen käyttöä. Ostoslista on jo käytössä noin 1,5 miljoonan asukkaan alueella, mm. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Pekka Paunio, Ilkka Sahi

Kokemukset Etelä-Pohjanmaan lääkärikoulutuksesta innostavia

Kaikki Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijat saavat osan koulutuksestaan - kolme kahden viikon tiivistä jaksoa - Seinäjoella. Lääkärien peruskoulutuksen osien siirtäminen yliopistokaupungin ulkopuolelle on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vakaana tavoitteena on parantaa lääkärin peruskoulutusta, ja ensimmäiset kokemukset yhteistyöstä eteläpohjalaisten kanssa ovat innostavia.

Kari Eskola, Kari Mattila, Amos Pasternack Matti Rekiaro, Saara Sippola, Veikko Viljanen

Sepelvaltimo-ohite pysyy hyvin auki pelkällä ASA:llakin

Ohitusleikkauksen tärkein tavoite on taata kunnon verenkierto sydänlihakselle, ja siksi ohitteen tukkeutumista tulee kaikin tavoin ehkäistä. Ohite tukkeutuu 15- 30 %:lla potilaista vuoden kuluessa leikkauksesta. Tukkeutumista pyritään vähentämään antitromboottisilla aineilla (asetyylisalisyylihapolla ja dipyridamolilla) ja antikoagulanteilla. Mikä on näiden aineiden teho verrattuna toisiinsa?

Antioksidantit ja rintasyöpä

Antioksidanttien merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa on aikamme tärkeitä tutkimusaloja, ja aiheestakin, sillä onhan antioksidanttien keuhkosyövältä suojaavasta vaikutuksesta viitteitä. Syöpätaudit ovat kuitenkin erilaisia, ja antioksidanttien ja rintasyövän välistä yhteyttä ei ole juurikaan vielä tutkittu.

Gravesin oftalmopatian hoito

Eutyreoosin saavuttamisen jälkeen Gravesin oftalmopatiaa hoidetaan usein immunosuppressiivisella hoidolla. Aktiivisen tulehduksen rauhoituttua monet potilaat myöhemmin vielä leikataan. Immunosupressiivisena hoitona on yleensä käytetty usean kuukauden kestävää kortisonikuuria, ja retrobulbaaritilan sädetystä on pidetty kortisonihoidon vaihtoehtona. Satunnaistettuun tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, kumpi immunosupressiivinen hoito olisi parempi, ei ole ollut käytettävissä. Niinpä 56 melko vaikeaa Gravesin oftalmopatiaa sairastavaa potilasta hoidettiin kaksoissokkokokeessa joko kolmen kuukauden ajan kortisonilla (alkuun 60 mg/vrk, sitten vähenevin annoksin) ja valesädehoidolla tai sitten kahden viikon sädehoidolla (kokonaisannos 20 Gy) ja lumelääkkeellä.

Uusi tappava virustauti Yhdysvalloissa

Keväällä, toukokuun puolen välin tienoilla valpas intiaanien terveyspalvelun lääkäri Uudessa Meksikossa, Yhdysvaltain lounaiskolkassa otti yhteyttä osavaltionsa terveysviranomaisiin. Hän oli hoitanut ennennäkemätöntä tautia sairastavaa potilasta. Potilas oli aikaisemmin täysin terve, nuori aikuinen. Hänellä oli kuumetta, lihaskipuja sekä interstitiaalinen keuhkoödeema.

Rift Valley fever - uusi tuleminen Egyptissä

Rift Valley fever on arboviruksen aiheuttama tauti, joka leviää joko hyttysten piston välityksellä tai kotieläimiä käsiteltäessä. Näistä jälkimmäinen lienee tärkeämpi tartuntareitti.

Kolografian aiheuttaman kivun ennustaminen

Paksunsuolen kuvaus voi olla joskus hyvinkin kivulias tutkimus, toisinaan ei. Kipua ennustavia tekijöitä haettiin Oslon yliopistosairaalan järjestämässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin 2 270 potilaan kokemukset kaksoiskontrastikolografiasta.

Sepelvaltimotautikuolleisuus ja sydäninfarktin ilmaantuvuus Suomessa vuosina 1983-1988

FINMONICA-projekti päättyi vuosi sitten. Tutkimusta varten perustetun sydäninfarktirekisterin ensimmäiset analyysit osoittavat kesksi-ikäisen väestön sepelvaltimotautitilanteen edelleen parantuneen 80-luvulla. Miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni tässä artikkelissa tarkasteltuna kuuden vuoden jaksona 5 % vuodessa. Muutos oli sama sekä Itä- että Lounais-Suomessa. Naisten luvuissa oli samansuuntaista kehitystä, joskin vähäisempää ja tapahtumien pienten määrien vuoksi se oli vaikeammin arvioitavissa. Kun sydän- ja verisuonitautien väheneminen näytti 1970-luvulla olevan lähinnä elintapamuutosten ansiota, on nyt todettuihin entistä parempiin tuloksiin vaikuttanut myös sydäninfarktipotilaiden hoidon kehitys viime vuosikymmenellä.

Veikko Salomaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Heikki Miettinen Harri Mustaniemi, Matti Ketonen, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa Esko Kaarsalo, Matti Niemelä, Jorma Torppa, Kalevi Pyörälä Jaakko Tuomilehto

Äkillinen maksan toiminnan pettäminen: maksansiirto hoitona

Aiemmin terveen ihmisen maksan toiminnan äkillisesti pettäessä ovat nopeat toimenpiteet tarpeen taudin syyn ja potilaan kliinisen tilan selvittämiseksi. Maksansiirron tulokset näiden potilaiden hoidossa ovat nykyisin varsin hyvät. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei niitä potilaita, jotka voivat hyötyä maksansiirrosta, tunnisteta ajoissa. Jotta maksansiirron mahdollisuudet voitaisiin optimoida, on tunnistettava varhain potilaat, joilla konservatiivisen hoidon ennuste on huono. Potilaan ennustetta voidaan arvioida taudin etiologian ja kliinisen kuvan kehityksen perusteella.

Helena Isoniemi, Kaija Salmela, Krister Höckerstedt

Pre-eklampsian varhaisen toteamisen ja ehkäisyn mahdollisuudet

Vaikka pre-eklampsian patofysiologiaa on opittu viime vuosina syvällisesti tuntemaan, taudin etiologia on edelleen epäselvä. Osa pre-eklampsiatapauksista voidaan ennakoida anamneesin ja kohtuvaltimoiden verenvirtausmittausten avulla raskauden puolivälissä. Muuttamalla näissä tilanteissa pieniannoksisella asetyylisalisyylihappohoidolla äidin prostaglandiiniaineenvaihduntaa raskaudelle suosiolliseen suuntaan on mahdollista parantaa tilanteen ennustetta ja osassa tapauksia kokonaan ehkäistä pre-eklampsian syntyminen. Ennen tarkempien selvitysten valmistumista asetyylisalisyylihappoprofylaksia on syytä antaa hyvin valikoidulle potilasryhmälle.

Pertti Kirkinen

In vitro -testit allergisen kosketusihottuman diagnostiikassa

Lapputesti on ollut kosketusallergian diagnostiikan peruskivi kohta 100 vuotta. Korvaavia tai täydentäviä in vitro -testejä on etsitty pitkään. Käytetyin in vitro -testeistä on ollut lymfosyyttien transformaatiotesti ja eniten tutkittu allergeeni nikkeli. Esittelemme potilaan, jolla oli lapputestein todettu kulta-allergia, jota osoitettiin myös lymfosyyttien transformaatiotestillä. Vaikka in vitro -testeistä ei ole tullut viivästyneen yliherkkyyden rutiinidiagnostiikan käytännön työkaluja, kulta kuuluu niihin aineisiin, jotka näyttävät soveltuvan in vitro -diagnostiikkaan.

Håkan Granlund, Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Timo Aro, Lasse Kanerva

Tinnituspotilaan hoito ja kuntoutus

Korvan ja kuulojärjestelmän vaurioon liittyy usein korvan soiminen, suhina tai humina, jota kutsutaan tinnitukseksi. Sillä tarkoitetaan ääntä, joka ei aiheudu ulkopuolisesta äänilähteestä. Ulkomaisten tilastojen pohjalta arvioiden maassamme voi olla noin 100 000 henkeä, joilla tinnitus on jatkuvaa ja häiritsevää. Vaivan hoito on pulmallista, koska tarkoitukseen sopivaa lääkettä ei ole, ja monet lääkärit eivät paneudukaan tinnitusvaivoihin riittävän perusteellisesti. Potilaat kokevat usein, ettei tätä näkymätöntä ja vaikeasti mitattavaa oiretta oteta vakavasti.

Tapani Jauhiainen, Sari Levänen, Päivi Yli-Pohja

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti

Kaikista äitiysneuvoloissa asioivista äideistä otetaan 8.-12. raskausviikolla verinäyte veriryhmävasta-ainetutkimuksia varten. Vuonna 1992 seulonnassa löytyi 243 äidin näytteestä raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine; näistä äideistä 160 oli Rh-positiivisia ja 83 Rh-negatiivisia. Lisäksi 267 äidiltä todettiin raskauden kannalta merkityksetön vasta-aine. Seulonta on perustana immunisoituneiden äitien hoidosta ja seurannasta päätettäessä. Tärkeimpiä syntyvän lapsen kannalta ovat sellaiset veriryhmäimmunisaatiot, jotka voivat aiheuttaa sikiössä hemolyyttisen anemian ja erytroblastoositaudin. Sikiön vaikea-asteista erytroblastoositautia voidaan joutua hoitamaan kohdunsisäisillä verensiirroilla.

Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund Jarl Eklund

Vaikuttaako lääkärin oma tupakointi annettavaan terveysneuvontaan?

Sydän- ja verisuonisairauksia tai vakavaaa hengitysteiden sairautta poteva saa lähes aina lääkäriltä savuttomuuskehotuksen. Näin tapahtuu riippumatta siitä, tupakoiko lääkäri itse.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas, Klas Winell Aulikki Nissinen

Lääkärityöttömyys lokakuun lopussa

Työttömiä lääkäreitä oli lokakuun lopussa työministeriön mukaan 579; määrä oli pienentynyt kuudella kuukauden takaisesta huippuluvusta. Jakautuminen työvoimapiireittäin on esitetty oheisessa kuvassa. Avoimia työpaikkoja lääkäreille oli työvoimatoimistoissa samaan aikaan 24.