Milloin eturauhassyövän kemiallisen residiivin hormoni­hoito pitäisi aloittaa?

Eturauhassyövän kuratiiviseksi tarkoitetun hoidon jälkeisen biokemiallisen residiivin hoito on kiistanalainen. Monelle potilaalle aloitetaan jatkuva androgeenideprivaatio jo varhain, ennen taudin etäpesäkkeiden kehittymistä. Hormonihoidolla on runsaasti haittavaikutuksia, eikä sen käyttö pohjaudu ykköstason näyttöön perustuvaan hoitosuositukseen. Amerikkalaistutkijat pyrkivät selvittämään elinajan odotetta potilailla, joille kehittyi suuren riskin biokemiallinen residiivi mutta joille ei aloitettu systemaattista hoitoa ennen etäpesäkkeiden kehittymistä eikä heille siksi voinut kehittyä kastraatioresistenssiä.

Ossi Lindell

Ei näyttöä verihiutale­kasvu­tekijä­injektion hyödystä polven nivelrikkoon

Jokunen vuosi sitten innostuttiin hoitamaan useita tuki- ja liikuntaelinten vaivoja kasvutekijäinjektioilla (platelet-rich plasma). Ajatuksena on, että steriili inflammaatio jänteessä, rustossa tai luun periostissa paranisi vauhdilla verihiutaleiden kasvutekijöitä injisoimalla ja samalla potilaan kipu häviäisi. Aiheesta on tehty useita satunnaistettuja tutkimuksia mm. tenniskyynärpään hoidossa, erilaisissa tendiniiteissä ja tendinopatioissa. Nyt kohteena oli polven nivelrikko, eikä näyttöä hyödystä saatu.

Hannu Paajanen

PSMA-PET ei tunnista pieniä eturauhassyövän etäpesäkkeitä lantion imusolmukkeissa

Syövän hoidon suunnittelun kulmakiviä ovat taudin histologisen tyypin ja levinneisyyden selvittäminen. Eturauhasen poistoleikkaus voi parantaa syövän, jos tauti on rajautunut eturauhaseen. Tietokonetomografia ja magneettikuvaus tunnistavat vain sellaiset lantion imusolmukkeiden etäpesäkkeet, jotka näkyvät imusolmukkeiden suurenemisena. PSMA-PET-tutkimus parantaa löytymisen todennäköisyyttä, mutta pieniä etäpesäkkeitä sekään ei tunnista.

Sirkku Jyrkkiö

Kliinisesti merkityksettömiä  munuaiskiven fragmentteja ei ole

Kliinisesti merkityksettömiä munuaiskiven fragmentteja ei ole

Munuaiskiven kehonulkoisen murskauksen, perkutaanisen nefrolitotomian tai ureteroskoopin avulla tehdyn poiston jäljiltä munuaiseen voi jäädä kliinisesti merkityksettömiksi tulkittuja pieniä (≤ 4 mm) kivifragmentteja. Brittitutkijoiden systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin uusintatoimenpiteiden ja fragmenttien spontaanien poistumisten määrän sekä sairauden progression perusteella, ovatko ne oikeasti merkityksettömiä.

Ossi Lindell

Nivustyrän tähystysleikkaus potilasystävällisempi kuin avoleikkaus

Suomessa aikuisen nivustyrä leikataan useimmiten avohaavasta paikallispuudutuksessa, mutta useissa Euroopan maissa tähystyskirurginen leikkaus on suosituin menetelmä. Edellinen on halpa, nopea ja sopii päiväkirurgiaan, jälkimmäinen vaatii yleisanestesian ja laparoskooppiset välineet. Useat satunnaistetut tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikaistulokset ovat samaa luokkaa, mutta entä välitön kipu ja vaikutus elämänlaatuun?

Hannu Paajanen

Uusi vanha antibiootti borrelioosiin

Tutkimusryhmä Bostonissa koki uudelleenlöytämisen ilon etsiessään spesifistä borrelia-antibioottia maaperän aktinomykeettien erittämistä yhdisteistä. Spirokeettoihin tehoavista aineista löytyi yksi, joka tehosi hyvin borreliaan (nykyiseltä nimeltään tosin Borreliella). Sen rakennetta selvitettäessä paljastui yllättäen, että yhdiste olikin jo vuonna 1953 keksitty hygromysiini A.

Heikki Arvilommi

Onko ursodeoksikoolihaposta hyötyä raskaushepatoosissa?

Onko ursodeoksikoolihaposta hyötyä raskaushepatoosissa?

Ursodeoksikoolihappoa käytetään Suomessa laajasti raskaushepatoosin hoitoon, vaikka vuonna 2019 julkaistun laajimman satunnaistetun tutkimuksen mukaan se ei laske äidin sappihappotasoa tai vaikuta sikiön ennusteeseen. Kutinaoireisiinkin siitä on apua vain osalla äideistä. Koska tutkimuksen otoskoko oli liian pieni arvioimaan lääkityksen vaikutusta kohtukuolemariskiin, asiaa selvitettiin nyt systemoidussa katsauksessa.

Kaarin Mäkikallio

Vähän näyttöä kävelykyvyn ennustetekijöistä selkäydinkanava-ahtauman leikkauksen jälkeen

Selkäydinkanavan ahtauma aiheuttaa merkittävää kipua sekä heikentää kävelykykyä ja elämänlaatua. Leikkauksia tehdään paljon, vaikka 40 % potilaista kärsii kävelyvaikeuksista myös leikkauksen jälkeen. Systemoitu katsaus selvitti leikkausta edeltäviä riskitekijöitä, jotka voisivat ennakoida heikentynyttä kävelykykyä leikkauksen jälkeen.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030