Klozapin vid schizofreni En systematisk Cochrane-översikt

Cochranesamarbetet utvärderar medicinska vårdmetoder genom systematiska översikter av kvalitetsbeprövade studier. Den första finländska Cochrane-översikten rör effektiviteten av klozapin, ett atypiskt neuroleptikum med en hög frekvens av agranulocytos. Tillräcklig dokumentation som visar en klinisk överlägsenhet hos klozapin föreligger. Däremot är det oklart om en långvarig klozapinbehandling i öppenvård förbättrar patientens funktionsförmåga och prognos.

Kristian Wahlbeck, Maxim Cheine

Vanhusten lonkkamurtumat kolminkertaistuneet

Tämä tutkimus osoittaa, että lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut maassamme viimeisen 25 vuoden aikana siten, että vuonna 1993 murtumia sattui yli 50-vuotiaille kaikkiaan 6 330. Murtumien määrän lisääntyminen ei selity pelkästään väestön vanhenemisella, sillä tänä päivänä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä on noin kolminkertainen riski saada trokantteerinen lonkkamurtuma kuin ikätovereillansa vuonna 1970. Yksilötasolla suomalaisen naisen elinikäinen riski saada lonkkamurtuma on keskimäärin 16-18 prosenttia ja miehen 5-6 prosenttia. Iän myötä riski kasvaa siten, että 80. ikävuoteen mennessä joka viides ja 90. ikävuoteen mennessä lähes joka toinen nainen on saanut lonkkamurtuman. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Suomessa on ennusteemme mukaan noin 18 000 lonkkamurtumaa vuonna 2030.

Jari Parkkari

Idiopaattinen skolioosi

Idiopaattinen skolioosi on tavallisin skolioosityyppi, joka useimmiten ilmenee murrosiässä ja on tytöillä yleisempi kuin pojilla. Hoitoa tai sen tarpeen arviointia vaativaa skolioosia esiintyy noin puolella prosentilla väestöstä. Idiopaattiseen skolioosiin liittyy selkärangan sivullepäin käyristymisen lisäksi nikamien kiertymää ja usein rintarangan kyfoosin suoristumista. Skolioosin vaikeusaste ja mahdollinen progressio määritetään radiologisesti.

Mauno Ylikoski

Ilman epäpuhtaudet ja lasten hengitysteiden terveys

Viime vuosikymmeninä on suurten kiinteiden päästölähteiden (teollisuus, voimalaitokset) päästöt saatu vähenemään. Näin merkittäväksi kaupunki-ilman epäpuhtauksien lähteeksi on noussut liikenne, erityisesti liikenteen typenoksidien (NOx) päästöt ja pölyhaitat. Suomen suuret pölypitoisuudet keväisin ovat merkittävin ilmanlaadun ohjearvot ylittävä ulkoilman epäpuhtaus. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ovat korostaneet juuri pienijakoisen hengitettävän pölyn (PM10; ISO-standardi, hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 myym) merkitystä hengityselinoireiden ja -infektioiden aiheuttajana lapsilla.

Kirsi Timonen

Parannusta pre-eklampsian hoitoon

Pre-eklampsiaan liittyy endoteelisoluvaurio, joka aktivoi trombosyyttejä. Verisuonia laajentavien prostaglandiinien tuotanto vähenee, ja verisuonten kontraktio lisääntyy, jota edelleen pahentaa tromboksaani A2:n ja serotoniinin lisääntynyt tuotanto. Asetyylisalisyylihapolla voidaan vähentää tromboksaani A2:n tuotantoa, mutta silti ASA:lla ei voida täysin ehkäistä raskausmyrkytystä. Ketanseriini on verenpainetta laskeva serotoniinireseptorin ja alfa1-reseptorin salpaaja. Etelä-Afrikassa selvitettiin, parantaako ketanseriinin liittäminen hoitoon raskausajan diastolista hypertoniaa sairastavien (pre-ekplampsiariskissä olevien) naisten ja heidän vastasyntyneittensä ennustetta pelkkää asetyylisalisyylihappoa saavien ennusteeseen verrattuna.

Robert Paul

Lääkelahjoitukset sota-alueelle - jäteongelman ratkaisu?

Vuosina 1992-96 Bosnian ja Hertsegovinan alueelle lahjoitettiin 27 800-34 800 tonnia lääkkeitä ja muuta terveydenhoitomateriaalia. Tästä määrästä 38-47 % täytti lahjoituksille WHO:ssa asetetut vaatimukset, joihin kuuluvat mm. riittävä jäljellä oleva käyttöaika (vähintään 1 vuosi), selvät merkinnät, ehjät pakkaukset ja asianmukainen säilytys. 33-40 % lahjoituksista oli peräisin yksityisiltä lahjoittajilta (esim. pieniltä organisaatioilta, jotka keräsivät lääkkeitä mm. lääkäreiltä ja laitoksista), mutta näistä lääkkeistä vain 10 % täytti WHO:n vaatimukset. Lisäksi erät olivat niin pieniä, että niiden lajitteluun ei riittänyt kapasiteettia muutenkin voimiensa äärirajoilla toimivalla sota-alueen terveydenhuollolla.

Robert Paul

EHEC kotoisin Etelä-Amerikasta?

Brittein saarille tuodaan paljon lihaa Argentiinasta ja Chilestä. Siellä EHEC on ollut huiman yleinen patogeeni jo pitkään, ainakin vuodesta 1973 lähtien. Näissä maissa syödään lisäksi runsaasti lihaa, mikä voi olla taudin yleisyyttä edistävä tekijä.

Pentti Huovinen

Kemokiinimutaatio hidastaa immuunikadon etenemistä

HIV-1 käyttää soluun tunkeutuessaan hyväkseen kemokiinireseptoreita. Virus hakeutuu infektion alkuvaiheessa pääasiassa makrofageihin ns. CC-reseptoreihin tarttumalla. Myöhemmin virus vaihtaa mieltymyksensä kohteeksi Th-solujen pinnalla olevat CX-reseptorit. Infektion immunologiset vaikutukset alkavat tämän jälkeen tulla esiin ja T-solujen tuhon myötä tauti etenee AIDS-vaiheeseen.

Matti Viljanen

Lääkärien kynät infektiolähteenä

Lontoolaisen St. Thomasin sairaalan mikrobiologit tutkivat lääkärien kyniä osastoilla, joilla metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) esiintyivät epideemisinä. He viljelivät lääkärien kyniä juoksevassa elatusaineessa, ja viljelivät tästä MRSA- ja VRE-kannat esiin käyt-täen selektiivisiä elatusaineita.

Pentti Huovinen

Päihdepotilaan masennus

Joka toinen A-klinikoiden asiakkaista potee masennusta. Työttömyys, päihteiden sekakäyttö ja ongelmakäytön pitkittyminen lisäävät masennuksen todennäköisyyttä. Joka neljännellä asiakkaalla on takanaan itsemurhayritys. Päihdepotilaankin masennusta hoidetaan sekä lääkkeillä että psykoterapialla; kuitenkin kolmasosa masentuneista jää ilman näitä hoitomuotoja. Palvelujärjestelmää tulisi kehittää niin, että sekä päihdeongelma että masentuneisuus voitaisiin todeta ja hoitaa samanaikaisesti ja riittävän monipuolisesti ilman turhia ohjaamisia hoitopaikasta toiseen.

Rauno Mäkelä, Yrjö Nuorvala, Martti Kuokkanen

Millainen on hoitoon hakeutuva masennuspotilas?

Masennus on Suomessa yleinen kliininen oireyhtymä ja suurin yksittäinen työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä, mutta sen havaitseminen on edelleen ongelmallista. KYS:n psykiatrian klinikassa selvitettiin hoitoon hakeutuneiden masennuspotilaiden psykososiaalista ja kliinistä tilannetta. Potilaiden psykososiaalinen toimintakyky oli tyydyttävä. Noin kolme neljästä osoittautui kuitenkin tyytymättömiksi elämäänsä ja joka kolmas ilmaisi merkkejä tunne-elämän latteudesta. Yli puolet oli joutunut jo hoitoon tullessaan sairauslomalle ja valtaosa koki taloudellisia vaikeuksia. Noin puolella oli ollut jo aiemmin hoitojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja itsemurhayrityksiä oli kymmenesosalla. Lääkäri arvioi potilaan masennustilan yleensä lievemmäksi kuin potilas itse. Potilaiden kuvaamaa masentuneisuutta selittävät itsenäisesti vähäinen tyytyväisyys elämään, aleksitymiataipumus, vähäinen sosiaalinen tuki ja käänteisesti hyvä koulutus.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Risto Antikainen, Juha Haatainen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Juha Jääskeläinen, Heli Koivumaa-Honkanen, Vuokko Virtanen, Teijamari Laasonen-Balk, Johannes Lehtonen

Hermoston toimintahäiriöt ja puhe

Puhe on ihmisen tärkeimpiä taitoja ja puheen kehittyminen on vastaavasti lapsen kehityksen keskeisimpiä kohtia. Jos kielellinen kehitys viivästyy tai tapahtuu poikkeavasti, on luonnollista etsiä tämän syytä hermostosta ja sen toiminnasta. Vaikka häiriöt hermoston toiminnassa heijastuvat usein puheeseen, poikkeavuuksien tarkka mekanismi jää nykymenetelmillä usein epäselväksi. Kielellisten häiriöiden luokittelu on tästäkin syystä vaikea, eikä tässä kirjoituksessa oteta kantaa siihen muuten kuin hermoston poikkeavuuksista käsin. Äännevirheitä ei käsitellä, vaan puhehäiriöillä tarkoitetaan tässä ensisijaisesti kielellisiä ongelmia.

Matti Koivikko, Marja Marttinen

Kenelle päiväkirurgia soveltuu

Päiväkirurgiaa on lisätty Suomessa voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien lähinnä kustannussyistä. Potilas hyötyy päiväkirurgiasta selvästi, sillä se rikkoo mahdollisimman vähän, erityisesti lasten, normaalia elämää. Leikkausten jälkeiset komplikaatiot ovat olleet vähäisiä. Anestesiamenetelmien ja kirurgisten tekniikoiden kehittyminen on tuonut entistä vaativampia leikkauksia päiväkirurgiaan. Huolellinen arviointi päiväkirurgian soveltuvuudesta potilaalle on mahdollistanut myös entistä huonokuntoisempien päiväkirurgisen hoidon. Tässä kirjoituksessa valotetaan potilaiden valintaan ja leikkausriskiin liittyviä kysymyksiä operatiiviselta ja anestesiologiselta kannalta.

Juhani Lahtinen, Jukka Valanne

Suusyöpäpotilaiden kuntoutus - haasteellinen tiimityö

Syöpäsairaus voidaan nykyään melko usein parantaa ja syöpäpotilaiden kuntoutukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suusyövän hoidossa kuntoutuksella on tärkeä tehtävä. Nykyaikaisista hoito- ja rekonstruktiomenetelmistä huolimatta potilaille kehittyy syömis-, nielemis- ja puheongelmia. Näistä aiheutuu huomattavaa toiminnallista ja sosiaalista haittaa. Kuntoutuksen sisällyttäminen hoitoon jo sen suunnitteluvaiheessa ja asiallisen tiedon välittäminen sairaudesta ja sen hoidosta takaavat potilaille enemmän oireettomia päiviä, paremman toimintakyvyn ja elämänlaadun. Nopea kuntoutus auttaa potilasta saavuttamaan mahdollisimman täysipainoisen elämän. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suusyöpäpotilaan hoito toteutetaan sitä pienempi ja lyhytaikaisempi on kuntoutuksen tarve ja tulokset usein erinomaiset.

Anna-Lisa Söderholm, Ville Husa

Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi I

Muistitutkimus on tehnyt selväksi sen, että muistikuvat eivät tallennu aivoihimme videonauhan kaltaisena kopiona alkuperäisistä tapahtumainkulusta, vaan ne rakennetaan muistelemisen aikana heränneistä mielikuvista. Muistikuvien rakentamisessa taas käytetään hyväksi monenlaisia vihjeitä ja olettamuksia. Missä määrin voimme luottaa siihen, että muistikuvat heijastavat aikaisempia tapahtumia totuudenmukaisesti? Yhdysvalloissa tämä kysymys on noussut viime vuosina hyvin polttavaksi, koska yhä kasvava joukko ihmisiä kertoo mieleensä äkisti nousseen traumaattisia muistikuvia, useimmiten lapsuudessa tapahtuneeseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai ufojen suorittamiin sieppauksiin liittyviä. On kyseenalaista, voidaanko ylipäätään jokin äärimmäisen merkittävä tapahtuma ensin täysin unohtaa ja sitten palauttaa yksityiskohtaisesti mieleen vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua. Entä voidaanko muistikuvia manipuloida tai jopa synnyttää tyhjästä: onko osa elävän tuntuisistakin muistikuvistamme ehkä sittenkin vain valemuistoja tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunutkaan? - Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Antti Revonsuo, Hannu Lauerma, Sakari Kallio

Murrosvaiheen nuoret lääkärit: syntyikö ajopuusukupolvi?

Tämän vuosikymmenen alkupuolella lääkäriksi opiskelleet kävivät läpi taloudellisen laman ja työttömyyden eri vaiheet. Heidän lähtiessään opiskelemaan otsikoissa oli lääkäripula, joka sitten äkisti kääntyi työttömyydeksi. Työttömyyden ennustettiin jyrkästi kasvavan, eikä kuva silloisen opiskelijan työnsaantimahdollisuuksista ollut ruusuinen. Ennusteet eivät toteutuneet, mutta yhä nuoren lääkärin on sovitettava omaan ammatilliseen uraansa ja identiteettiinsä tulevaisuuden epävarmuus. Tutkimuksessani analysoin 1990-luvun alussa opiskelleiden lääkäreiden kertomuksia elämästään ja urastaan. Tässä artikkelissa tarkastelen lamavuosien kokemuksia ja epätietoisuuden merkityksiä. Näyttää siltä, että sattuman ja ennustamattomuuden hyväksyminen elämään kuuluviksi on se logiikka, jolla vaikeudet voi kääntää voitoksi.

Varpu Löyttyniemi

Työyhteisön kehittäminen, työtyytyväisyys ja motivaatio Toimintatutkimus sairaalan henkilöstövoimavarojen kehittämisen pohjana

Terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen on ollut koko 1990-luvun ajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Vuosikymmenen alussa painopiste oli organisaatioiden rakenteen tarkentamisessa ja liiketaloudellisen tehokkuuden kehittämisessä, mutta viime vuosina on korostettu työyhteisöjen sisäisen toimivuuden merkitystä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja TAYS:ssa on hyödynnetty toimintatutkimuksen lähtökohtia ja perusolettamuksia kehitettäessä sosiaali-indikaattoreita, jotka mittaavat työyhteisössä vallitsevia arvoja ja henkilökunnan tavoitteita.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Kaija Nojonen

Asiantuntijaryhmä selvitti psykososiaalista tukea Onnettomuuksien uhreille on palveluja mutta niiden sisältö on kirjava

Onnettomuuksien ja traumaattisten tilanteiden uhreille on Suomessa saatavilla psykososiaalisia palveluja jo melko kattavasti. Sisällöltään nämä palvelut ovat kuitenkin kirjavia, eikä niiden järjestämisestä ole viranomaisohjeita. Tämän vuoksi kunnissa on perin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä psykososiaalisen kriisiryhmän työhön kuuluu. Suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa harvoin, joten psykososiaalista apua tarvitsevat useimmiten arkielämän onnettomuuksien uhrit. Kriisiryhmät auttavat esimerkiksi itsemurhien, tulipalojen, liikenneonnettomuuksien ja väkivaltatilanteiden jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriön kokoon kutsuma asiantuntijaryhmä on vastikään antanut suosituksensa kriisiryhmien työn yhtenäistämiseksi.

Suvi Sariola

Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Synnynnäisen kloridiripulin perintötekijä

Synnynnäinen kloridin imeytymishäiriö (kloridiripuli, CLD) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä suoliston sairaus. Pysyvä häiriö suolen limakalvon anionikuljetuksessa aiheuttaa jo sikiökaudella alkavan ja läpi elämän kestävän ripulin, joka hoitamattomana johtaa usein kuolemaan. Eloonjääneet, mutta hoidon ulkopuolelle jäävät potilaat kasvavat ja kehittyvät ikätovereitaan hitaammin, ja ovat alttiita taudin komplikaatioille, erityisesti munuaisten vajaatoiminnan kehittymiselle. Hoito on oireenmukaista ja perustuu menettyjen elektrolyyttien ja nesteen korvaukseen.

Pia Höglund