Hienommat tutkimukset in English?

Tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen informatiikan hanke on varmaankin Cochrane-yhteistyö. Kyseessä on jättihanke, jossa kerätään tiedot kaikista satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista. Vain osa näistä tutkimuksista on yleisissä tietokannoista, sillä kuten tunnettua, nollatulosta ei kustantaja aina siedä eikä aina kirjoittajan rahkeetkaan. Tällaiset tulokset, joissa ei todettu merkitsevää eroa saattavat sen takia jäädä julkaisematta kokonaan tai ne julkaistaan paikallisissa lääkärilehdissä.

Hysteroskooppinen myooman poisto

Noin 15 % kohdun lihaskasvaimista sijaitsee kohtuontelossa tai sen limakalvon alla. Tällainen myooma aiheuttaa tavallisesti runsaita kuukautisvuotoja. Kohtuontelon tähystyksessä tapahtuva myooman poisto on käypä hoito naisille, jotka haluavat säilyttää raskausmahdollisuuden. TAYS:ssa hoidettiin tällä menetelmällä 25 potilaan lihaskasvain. Toimenpide yleensä onnistui hyvin, mikäli myoomasta yli puolet oli kohtuontelon puolella, mutta vain kolmasosalla niistä, joilla lihaskasvain oli pääosin kohdun seinämässä. Kuukautisvuoto väheni valtaosalla potilaista toimenpiteen jälkeen. Hedelmällisyyttä toimenpide ei parantanut. Kohdun poistoleikkaus tehtiin myöhemmin kahdelle potilaalle, toisella heistä oli lihaskasvaimen pahanlaatuinen leiomyosarkooma. Kokemukset korostavat huolellista potilasvalintaa ja tarkkaa myooman koon ja sijainnin määrittämistä ennen toimenpidettä.

Kari Nieminen, Pentti K. Heinonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1997 Kommentteja

Hedelmällisyys hoidetun sisäsynnytintulehduksen jälkeen

Sisäsynnytintulehduksen jälkeistä hedelmällisyyttä tutkittiin 39 naisella, joiden akuutti tulehdus oli aikanaan todettu vatsaontelon tähystyksen, kohdun limakalvonäytteen ja kattavien mikrobinäytteiden avulla. Chlamydia trachomatis ja gonokokki olivat aiheuttaneet lähes puolet tulehduksista. Kaikki potilaat olivat saaneet kahden viikon mittaisen doksisykliini-metronidatsolilääkityksen. Seuranta-aikana, joka oli keskimäärin 6,5 vuotta, naisista 25 tuli raskaaksi. Lopuista kahdelletoista raskaus ei ollut enää ajankohtainen tai he käyttivät ehkäisyä. Kaksi potilasta oli ollut lapsettomuustutkimuksissa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsettomuuden syynä ei ollut munanjohtimen vaurio. Potilaiden yhteensä 42 raskaudesta 57 % päättyi synnytykseen. Vain yksi raskaus oli kohdunulkoinen. Sisäsynnytintulehdus ei siis aina heikennä hedelmällisyyttä, jos se hoidetaan tehokkaasti. Doksisykliinin ja metronidatsolin yhdistelmä on edelleen käypä mikrobilääkitys sisäsynnytintulehduksen hoidossa.

Maarit Leinonen, Ari Miettinen, Pentti K. Heinonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1997 Kommentteja

Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1997 Kommentteja

Paraneeko lapsen astma?

Astman perussyy on hengitysteiden inflammaatio. Milloin virusinfektioiden yhteydessä koetut hengitysvaikeudet muuttuvat astmaksi, on vielä selvittämättä. Keskosilla on todettu noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Jos lapsella on atopiaperimä, vaikuttaa varhaislapsuuden allergeenialtistus astman puhkeamiseen. Ennaltaehkäisytoimet eivät ole vähentäneet allergioiden esiintymistä, mutta ovat lieventäneet niiden oireita. Mikäli lapsi ei ole atoopikko, katoavat astmaoireet useimmiten murrosiässä.

Kaisu Juntunen-Backman

Miksi kasvua seurataan?

Terveen lapsen mittaaminen ja punnitseminen määrävälein, kasvukäyrän piirtäminen ja sen tulkinta ovat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon arkipäivää. Lapsen kasvu ja kehitys toteuttavat perittyä mallia ympäröivien olosuhteiden vaikutuksessa. Kasvuhäiriö voi toimia puhkeavan pitkäaikaissairauden tai lapselle epäedullisten elinolosuhteiden hälytysmerkkinä. Synnynnäiset, esimerkiksi kromosomaaliset, poikkeavuudet saadaan joskus selville vasta kun tutkitaan syytä kasvussa havaittuun muutokseen. Pitkäaikaisen sairauden hoidon aikana saamme viitteitä hoitotasapainosta seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä. Myös ne lapset, jotka ovat perinnöllisistä syistä selvästi ikätovereitaan lyhyempiä tai pidempiä hyötyvät säännöllisestä kasvun seurannasta. Johdonmukaisesti etenevä kasvu tukee heidän käsitystään omasta normaaliudestaan.

Marja-Terttu Saha

Tietokoneohjelma ikteruksen erotusdiagnostiikkaan - kokemuksia Euricterus-projektista

Kliininen päätöksentekoprosessi on monisäikeinen ja vaikeasti tulkittava tapahtuma. Tietojenkäsittelyssä sitä on koetettu rakentaa jatkuvasti monimutkaisempiin ohjelmiin ainakin neljän vuosikymmenen ajan rinnan tietokoneen laskentakapasiteetin kasvun kanssa (1). Parin viime vuosikymmenen aikana kliinistä päätöksentekoa tukevat tietokoneohjelmat ovat kehittyneet prototyyppiasteelta kaupallisiksi sovelluksiksi (2).

Elisa Ylinen, Jorma Lahtela, Anna-Liisa Karvonen, Juhani Sand

Syövän periytyvyysneuvonnan kokeilu Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä

Syöpään liittyvien geenilöydösten uutisointi tiedotusvälineissä on saanut ihmiset huolestumaan periytyvästä syöpävaarastaan niin, että syöpäjärjestöissä on ryhdytty järjestämään asiasta neuvontaa. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen Tampereella vuosina 1995-96 toteuttamassa neuvontakokeilussa asiakas sai ensin ajan sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa hänen syöpäalttiutensa luokiteltiin sukuanamneesin perusteella ja sen mukaan hänet ohjattiin tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Valtaosa neuvonnan 175 asiakkaasta oli naisia ja eniten kysyttiin rinta- tai suolistosyövän vaaraa. Sukutietoihin perustuva riski arvioitiin suurentuneeksi 15 %:lla kävijöistä. Periytyvän syövän vaaran määrittely asiakkaan suvustaan antamien tietojen perusteella on tosin monestakin syystä epävarmaa, mutta asiallisen tiedon jakajana, asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon ohjaajana ja huolten lievittäjänä neuvontaa pidetään tärkeänä.

Kaija Holli, Helena Kääriäinen, Jukka-Pekka Mecklin, Tiina Oivanen, Risto Sankila, Outi Simolinna, Tarja Mononen, Harri Vertio

Hätäkeskus - osa terveydenhuoltojärjestelmää

Parhaillaan on käynnissä kaksi suurta valtakunnallista hätäkeskuksia koskevaa hanketta, joiden vaikutukset ovat kauaskantoiset. Sisäasiainministeriön hätäkeskushankkeessa kokeillaan poliisin, pelastustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hälytyskeskusten toimintojen yhdistämistä. Lisäksi viranomaisradioverkon, maanlaajuisen suojatun radioverkon, rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Terveydenhuollon ja ensihoidon asiantuntijoiden ääni olisi saatava riittävästi kuulumaan molemmissa hankkeissa.

Pia Pajunen, Markku Murtomaa

Sytokiinit IL-10 ja IL-13 nivelreumapotilaan nivelnesteen solujen säätelijöinä

Nivelreumassa nivelonteloon ja nivelkalvolle kertyy runsaasti makrofageja ja lymfosyyttejä. Molemmilla on merkitystä tulehdusreaktion ylläpidossa ja nivelkudostuhon synnyssä. Kudostuhon välittäjinä toimivat merkittävässä määrin näiden valkosolujen erittämät liukoiset proteiinit eli sytokiinit. Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä liukoisia välittäjäaineita, jotka säätelevät tulehdusreaktioita. Osa sytokiineistä on vaikutuksiltaan tulehdusreaktioita edistäviä, osa puolestaan tulehdusta hillitseviä. Aikaisempien tulosten perusteella nivelreumapotilaiden nivelistä eristetyt makrofagit tuottavat runsaasti mm. sytokiineja tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-alfa) ja interleukiini-1 (IL-1), jotka lisäävät rustoa hajoittavien entsyymien tuotantoa ja aiheuttavat siten nivelruston tuhoutumista.

Pia Isomäki

Entakaponilla aikaansaadun COMT-entsyymin eston vaikutuksia katekoliamiinien plasmapitoisuuksiin ja katekoli-amiinien metaboliaan sekä hemodynamiikkaan

Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymi on tärkeä, lähes kaikissa elimistön kudoksissa sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä entsyymi. COMT-entsyymillä on tärkeä fysiologinen tehtävä inaktivoida elimistön omia katekoliamiineja (noradrenaliini, adrenaliini, dopamiini) sekä elimistön ulkopuolelta tulevia katekoliyhdisteitä, joita on saatu joko ravintona tai lääkeaineina. Toisaalta COMT-entsyymin toiminnan estolla voi olla suotuisia vaikutuksia eräiden tautien hoidossa, erityisesti Parkinsonin taudissa, tehostamaan levodopan bioavailabiliteettiä. COMT-inhibiittoreilla yksinään käytettynä ei ole vaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.

Ari Illi

Tupakointi kumoaa kuntoliikunnan edulliset vaikutukset muihin sepelvaltimotaudin suojatekijöihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydentilaa, terveystottumuksia ja erityisesti sepelvaltimotaudin vaara- ja suojatekijöitä sekä näiden pitkän aikavälin muutoksia suomalaisten keski-ikäisten miesten ryhmässä, joiden työhön kuuluu säännöllinen kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen (puolustusvoimien kantahenkilökunnassa). Lähtökohtana tutkimukselle pidettiin, että työhön liittyvä kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen vaikuttavat edullisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin sekä vähentävät sepelvaltimotautiin sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Toisaalta haluttiin selvittää, vähentääkö tupakointi kuntoliikunnan edullisia vaikutuksia edellä mainittuihin suureisiin.

Ari Peitso

Endoproteesioperaatioiden seuranta tärkeää

Vuosittain Suomessa tehdään noin 9 000 endoproteesileikkausta. Yli puolet leikkauksista kohdistuu lonkkaniveleen; 20 % lonkkaproteesileikkauksista on revisioita. Tärkeimmät endoproteesileikkaukseen johtavat syyt ovat primaari osteoartroosi sekä reumatoidi artriitti. Suomessakin on käytössä kymmeniä erilaisia lonkkaproteesimalleja ja näiden yhdistelmiä. Sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että käytettävät proteesimallit onnistutaan valitsemaan siten, että revisioleikkauksia tehdään mahdollisimman vähän. Sen lisäksi, että revisioleikkaus on kustannuksiltaan primaarioperaatiota kalliimpi, myös tulokset huononevat, mitä useampaan kertaan sama nivel joudutaan operoimaan.

Sirpa Savilahti

Kroonisen selkäkivun syynä hermojen kasvu välilevyyn?

Perinteisesti ajatellaan, että krooninen selkäkipu johtuu hermojuurten puristuksesta tai venytyksestä. Kuitenkin joukossamme on lukematon määrä ihmisiä, joilla on kiistaton krooninen selkäkipu mutta joilla ei kerta kaikkiaan voida osoittaa mitään hermokompressioon viittaavaa, käytettiinpä sitten kuvauksia tai EMG:tä. Silti on viitteitä, että kivun syynä on välilevy.

Robert Paul

Maailman halvin ase

Elokuun alussa ilmestynyt JAMA on kokonaan omistettu bioaseteemalle. Lehden artikkeleissa käsitellään todennäköisimpiä bioaseita, niiden käytön toteamiskeinoja ja torjuntakeinoja. Esimerkiksi Irakilla kerrotaan ennen Persianlahden sotaa olleen 200 pommia ja 25 ohjusta, jotka oli ladattu antraksilla, botulinumtoksiinilla ja aflatoksiinilla. Eli aika klassisia aineita näyttää Saddamilla olleen arsenaalissaan, jota hän ei päässyt edes käyttämään liittoutuneiden harmittavan häirinnän vuoksi.

Matti Viljanen

Alle 5-vuotiaiden lasten laktoosi-intoleranssi on harvinainen

Alle viisivuotiailla lapsilla lehmänmaidosta johtuvien vatsavaivojen syynä on useimmiten maitoallergia, joka valtaosassa tapauksista paranee leikki-iässä. Harvemmin maitoon liittyvät vaivat johtuvat muun sairauden, kuten keliakian aiheuttamasta ohutsuolen nukan vauriosta, joka vähentää ohimenevästi laktaasiaktiivisuutta. Pienillä lapsilla ei yleensä esiinny ensimmäisten ikävuosien aikana primaaria laktoosi-intoleranssia, lukuun ottamatta harvinaista synnynnäistä laktaasin puutetta.

Sirpa Räsänen, Anneli Martikainen, Timo Örmälä, Kari Launiala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 29/1997 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030