Uusien sienilääkkeiden teho ja turvallisuus - ihon ja kynsien sienitautien sisäinen hoito

Uudet suun kautta otettavat sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin griseofulviini ja ketokonatsoli. Vaikeimmin hoidettavan pinnallisen sienitaudin, kynsisienen, paranemistulosten raportointi antaa kuitenkin usein liian hyvän kuvan hoidon tehosta. Kynsisieni jää edelleen usein paranematta. Uusillakin sienilääkkeillä on haittoja, joiden profiilista laajojen seurantatutkimusten lisäksi lääkehaittarekisteri voi antaa viitteitä. Atsolilääkkeiden ja useiden muiden lääkkeiden yhteisvaikutus rajoittaa niiden käyttökelpoisuutta etenkin monia lääkkeitä käyttävällä vanhemmalla ikäluokalla.

Raimo Suhonen, Pertti J. Neuvonen, Erkki Palva

Masennuslääkkeet ja neuroleptit unettomuuden hoidossa

Tavallisimmat unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet, bentsodiatsepiinit, tsopikloni ja tsolpideemi, eivät ole aina paras vaihtoehto. Psykoottisille ja masennuspotilaille tai näihin tiloihin taipuvaisille sekä herkästi päihteiden käyttöön ajautuvien unilääkkeiksi tulee harkita muita vaihtoehtoja. Sekä masennuslääkkeissä että neurolepteissä on aineita, jotka rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta soveltuvat tähän käyttöön. Toisaalta niiden sivuvaikutukset voivat häiritä unta.

Hannu Lauerma

DNA:n kahdentuessa syntyvien virheiden korjaaminen puutteellista periytyvässä paksusuolisyövässä

Periytyvässä ei-polypoottisessa paksusuolisyövässä on DNA:n kahdentumisvirheiden korjausmekanismi häiriintynyt. Erilaisia korjaukseen osallistuvia geenejä on löydetty useita, ja niistä neljän geenin rakennevirheiden on osoitettu altistavan tälle paksusuolisyövälle. Rakennevirheet estävät DNA:ssa tapahtuvien emäsvirheiden tehokkaan korjaamisen ja tekevät DNA:n epävakaaksi, jolloin siihen alkaa keräytyä runsaasti virheitä. Nämä virheet laukaisevat vielä selvittämättömällä tavalla syövän kehittymisen.

Minna Nyström-Lahti

Oikaisu

Numerossa 15/97 julkaistun artikkelin "Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994" taulukossa 2 (s. 1820) oli virheellisiä lukuja. Seuraavassa korjattu taulukko.

Tyky-tietämys ei ole saavuttanut pientyöpaikkoja

Työkyvyn ylläpitämiseen suhtaudutaan työpaikoilla periaatteessa myönteisesti, mutta sen sisällöstä ei pienyrityksissä ole vielä kovin laajasti tietoa. Työterveyslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että liikuntamahdollisuuksien lisäämistä ja keskusteluja työyhteisössä pidettiin yrityksissä tärkeimpinä tyky-toiminnan kehittämismuotoina. Työterveyshuolto saa haasteellisen tehtävän suunnitella ja toteuttaa maamme vanhenevan työikäisten joukon työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Kyse on miljardeista markoista, jotka vuosittain meneteteään työkyvyn ennenaikaisen heikkenemisen seurauksena.

Olli Huuskonen, Monica Bergström, Kari Koskinen, Kari Reijula, Matti S. Huuskonen

Uskomuslääkintä - sairaanhoidon uusi suunta? Esimerkkitapaus: Terapeuttinen kosketus

Terveydenhoidossa virallinen lääkintä tukeutuu lääketieteeseen ja sen antamaan näyttöön hoitojen tehosta ja turvallisuudesta. Uskomuslääkintä, jonka piiriin kuuluu laaja joukko erilaisia oppeja vanhojen kansanomaisten hoitojen muunnelmista uusiin New Age -terapioihin, toimii muilla perusteilla. Raja virallisen lääkinnän ja uskomuslääkinnän välillä ei aina ole selvä. Esimerkkinä epäselvyydestä on meilläkin julkisuuteen tullut Terapeuttinen kosketus, joka on Yhdysvalloista kotoisin oleva, monia uskomuslääkinnän piirteitä sisältävä ilmiö. Sen kuitenkin väitetään perustuvan tieteeseen, ennen kaikkea hoitotieteeseen.

Veijo Saano, Raimo Puustinen

Tietosuojavaltuutetun toimisto - lääkärin ystävä vai vihollinen? Henkilörekisterilain merkitys terveydenhuollossa

Tietosuojavaltuutetun toimisto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa kansalaisten yksityisyyden suojan ja oikeusturvan toteutumista henkilörekisterilaissa asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Tietosuojavaltuutettu valvoo myös erityislainsäädäntöön sisältyvien henkilötietojen keräämistä, tallettamista, luovuttamista ym. koskevien säännösten noudattamista. Varsinaista päätösvaltaa henkilörekisterilain soveltamista koskevissa asioissa käyttää tietosuojalautakunta. Tietosuojavaltuutetulle vireillesaatetuista asioista terveydenhuollon rekisterinpitoa koskevien asioiden osuus on ollut suurin. Asioita ei ole ollut lukumääräisesti paljon eikä tietosuojan toteutumisen taso poikenne muista sektoreista. Tietosuojan merkitys terveydenhuollossa on kuitenkin monessa suhteessa tärkeä, koska käsiteltävät tiedot ovat salassapidettäväksi säädettyjä ja arkaluonteisia ja eri potilasrekistereihin on talletettu tietoja käytännössä kaikista suomalaisista.

Maija Kleemola

Lapset juovat - rajoituksia on mutta valvonta puuttuu

Alkoholisäädösten vapautuessa voi valvonnan puuttuminen johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus. Yhä nuoremmat ovat alkaneet harrastaa aikamme aikuistumisen riittiä, juomista. Lapsijuopot ovat 90-luvun ilmiö. Ensisijainen vastuu lapsista ja nuorista ja yhteisesti sovittujen sääntöjen valvomisesta on vanhemmilla.

Maira Palosuo

Lääketiede tieteenä

Mies tuli pellolle reppu selässä ja kuoli. Mitä repussa oli? Jos tällaiseen kysymykseen odotetaan vastausta, on vastaaja puolestaan oikeutettu olettamaan, että repun sisällön, pellolle tulemisen ja kuoleman välillä on luontevasti selittyvä yhteys. Tällaista vastausta on kuitenkin suhteellisen vaikea keksiä. Kun meille kerrotaan, että repussa oli laskuvarjo, voimme havahtua huomaamaan, että olimme tiedottomasti ottaneet huomioon vain sellaisia mahdollisuuksien pelitiloja, joissa pellolle tullaan maata pitkin. Eräiden vaihtoehtojen poissulkeminen esti annetun ratkaisun löytämistä.

Pentti Alanen

Psykoanalyyttinen psykoterapia nykypäivän lääketieteessä

Psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa on viime vuosina painottunut biologinen suuntaus sitä edeltäneen psykodynaamisen korostuksen sijasta. Missä määrin tämä on yhteydessä psykiatrian viitekehyksen kaksijakoisuuteen ja sekä yleisön että psykiatrien omiin epärealistisiin odotuksiin? Ollaanko psyykkisen kokemusmaailman empiirinen ensisijaisuus kieltämässä? Ollaanko selvillä eroista mielen sisältöjä kuvaavan ymmärtävän tiedon ja todellisuuden aineellisina tavoitettavia aspekteja koskevan selittävän tiedon välillä? Ymmärretäänkö perustavanlaatuiset eroavuudet analyyttisen psykoterapian ja somaattisen hoidon päämäärissä ja tuloksellisuuden kriteereissä? Mikä merkitys psykiatrialle ja koko lääketieteelle olisi psykoanalyyttisen psykoterapian menettämisestä ainoana spesifisenä siltana potilaan kokemusmaailman ymmärtämiseen ja hoitamiseen? Mitä seurauksia kokemusmaailman sivuuttamisesta olisi lääketieteen ihmiskuvan tieteelliselle uskottavuudelle ja lääkärin ammatin tarkoituksenmukaiselle harjoittamiselle?

Veikko Tähkä

Aivotutkimus vaikuttaa lääketieteeseen 2000-luvulla geeniteknologiaakin voimakkaammin

Elämme geeniteknologian lumoissa. Tämä uusi maailma muuttaa lääketieteen konseptia perusteellisesti, ei vain tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Esimerkiksi kroonisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa on edetty geenien tasolle. Tunnetaan mm. Alzheimerin tautiin liittyviä geenimutaatioita. Tämä tutkimuslinja on - myös suomalaisten tulosten ansiosta - tuonut monista rappeuttavista sairauksista käyttöön täysin uusia konsepteja. Mitä ilmeisimmin tällä linjalla edelleen tuotetaan uusia sairauksien malleja, joiden avulla taudinkulkua hidastavia terapioita ja geeniterapiaa voidaan testata.

Paavo Riekkinen, Aarne Ylinen

Geeniteknologia tulevaisuuden lääketieteessä

DNA (deoksiribonukleiinihappo) on molekyyli, jonka rakenteeseen tallentuu sukupolvelta toiselle siirtyvä geneettinen informaatio. DNA rakentuu neljästä emäksestä (adeniini, guaniini, tymiini, sytosiini), joiden emäsjärjestys sisältää tiedon kaikista olemassa olevista proteiineista (kuvio 1). DNA-nauhan sisältämät geenit luetaan lähetti-RNA:ksi, joka ohjaa ribosomeissa proteiinien rakentumista. Proteiinit välittävät geneettisen informaation yksilön toiminnalliseksi kokonaisuudeksi (1).

Seppo Ylä-Herttuala

Syöpätautien hoidon visiot

Syöpäpotilaiden ennustetta parantanevat tulevaisuudessa nykyisten hoitomuotojen tehostuminen, yhdistelmähoitojen yleistyminen ja lääketieteellisen teknologian eteneminen. Kehitteillä on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppisiä syöpälääkkeitä ja uusia syövän hoitomuotoja, kuten antiangiogeeninen hoito, geeniterapia ja oligonukleotidihoito, monoklonaalisiin vasta-aineisiin perustuvat immunotoksiinihoito ja immunosädehoito sekä lisäksi uudenlaisia syöpärokotteita. On todennäköistä, että monia uusista syövän hoitotavoista tullaan käyttämään erilaisina yhdistelminä jo nykyisin käytössä olevien hoitojen kanssa, ei niinkään syövän ainoina hoitoina.

Heikki Joensuu

Siirteet ihmisen varaosina

Elinsiirroissa on päästy nykyiselle tasolle elimistön immunologian tuntemuksen lisääntymisen ja immunosuppressiivisen lääkityksen kehityksen ansiosta. Kolmoislääkityksen käyttöönotto 1980-luvun alussa vähensi ratkaisevasti ensimmäisen vuoden hylkimisreaktioita ja lisäsi samalla mahdollisuuksia yhä useampiin siirtoleikkauksiin. Nykyisin on munuaisten, sarveiskalvon, maksan ja varsinkin sydämensiirtoleikkausten tarve moninkertainen luovutettuihin elimiin verrattuna. Lähitulevaisuudessa esim. sydämensiirtoa minisialta ihmiselle pidetään täysin mahdollisena ja tekninen valmius lajien välisiin siirtoihin alkaa olla olemassa. Elinsiirtoihin liittyy kuitenkin vielä paljon ennakkoluuloja ja eettisiä ongelmia, jotka vahingoittavat alan toimintaa.

Pekka Häyry

Visioita sydänsairauksien invasiivisiin hoitoihin

Sydänsairauksien invasiivisia hoitoja kehitettäessä ovat erilaiset mini- ja tähystysleikkaukset alkaneet saada jalansijaa myös Suomessa. Tähystysmenetelmä on teknisesti vaativampi kuin perinteinen avosydänleikkaus, mutta sen etuna on selvästi pienempi rasitus potilaalle. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja useimmat potilaat on voitu kotiuttaa jo 3-5 päivää leikkauksen jälkeen. Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon yhteyteen on vakiintunut suonen uudelleen ahtautumisen estävä stenttihoito ja väsynyttä sydänlihasta voidaan tukea sen ympärille kiedottavalla luurankolihaksella. Uusimpana sepelvaltimotaudin hoitomuotona on tullut revaskularisaatio laserin avulla.

Ari L. J. Harjula

Infektiotautien etiologisen merkityksen laajeneminen

Infektiot ovat monien eri sairauksien tärkeimpiä laukaisevia ja pahentavia tekijöitä tai komplikaatioiden aiheuttajia. Viime vuosina on saatu lisää todisteita siitä, että infektioilla on tärkeä merkitys myös kroonisten sairauksien synnyssä. Esimerkkejä tästä ovat mm. Helicobacter pylori -infektioon liittyvät ulkustauti ja mahasyöpä sekä hepatiitti B -infektioon liittyvät krooninen aktiivinen hepatiitti, glomerulonefriitti ja polyarteritis nodosa -tyyppinen vaskuliitti sekä maksasyöpä. Infektioilla näyttää olevan merkitystä myös sydän- ja verisuonisairauksien ja monen eri immuunisairauden synnyssä. On hyvin todennäköistä, että mikrobilääkkeitä tullaan lähivuosina käyttämään yhä enemmän kroonisten sairauksien hoidossa. Tämä tulee epäilemättä lisäämään entisestään mikrobilääkkeisiin liittyviä resistenssiongelmia.

Ville Valtonen

Bakteerien antibioottiresistenssi; laajeneva 2000-luvun maailmanlaajuinen uhka

Mikrobien muuttuminen vastustuskykyisiksi yhä useampia lääkeaineita kohtaan on jo pitkään huolestuttanut alan asiantuntijoita. Synkimpiä uhkakuvia ovat kaikille lääkkeille resistenttien bakteerikantojen muodostuminen ja tehokkaimpina pidettyjen mikrobilääkkeiden muuttuminen hyödyttömiksi. Tulevaisuudessa lääketeollisuudella on vaihtoehtoina joko pysyä rinnanmitan edellä bakteerimutaatioiden ja kemiallisen molekyylien muuntelun kilpajuoksussa tai kehittää vaikutusmekanismiltaan täysin uudentyyppisiä lääkkeitä. Toistaiseksi on tyydyttävä estämään moniresistenttien bakteerikantojen leviäminen ja pidättymään turhien mikrobilääkkeiden käytöltä.

Martti Vaara

Tuberkuloositaistelu - lopullinen voitto lähestyy Tilastoja ja arvioita nykytilanteesta

Maassamme on taisteltu tuberkuloosia vastaan jo hieman toista sataa vuotta. Vaikka taudin aiheuttaja saatiin selville jo 1882 pysyivät mahdollisuudet ehkäistä ja parantaa sairautta varsin rajallisina 1940-luvulle saakka. Vasta tällöin saatiin käyttöön tehokkaita lääkkeitä ja ruvettiin uskomaan että BCG-rokotuksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. 1950-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat on rokotettu ja heillä sairastuvuus tuberkuloosiin on erittäin harvinaista. Sen sijaan vanhemmissa ikäluokissa sairastuvuusluvut ovat edelleen Pohjoismaiden suurimmat, vaikka uusia tapauksia on joka vuosi yhä vähemmän.

Sakari A. Härö

Reagiineista allergeenien molekyylibiologiseen avaamiseen

Allergeenitutkimukset aloitettiin yksinkertaisina ihokokeina, joissa käytettiin puhdistamattomia raakauutteita. Nykyään on edetty jo yksittäisten allergeenimolekyylien rakenteen luonnehdintaan. Tosin ihokokeet säilyttävät jatkossakin merkittävän asemansa allergian diagnostiikassa. Yksittäisten allergeenien tunnistamisen ja puhdistuksen avulla sekä allergeenien ristireaktioiden sekä T- ja B-soluepitooppien selvittämisen myötä voidaan parantaa testi- ja hoitoaineiden herkkyyttä ja spesifisyyttä. Allergeenien tunnistaminen on avain haittareaktioiden mekanismien ymmärtämiseen.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela

Ravinto, terveytemme perusta nyt ja tulevaisuudessa

Riittävä ja monipuolinen ravinto eri ikäkausina on välttämätön hyvinvointimme kannalta. Suomessa, kuten useimmissa länsimaissa, aliravitsemus ei juurikaan enää ole terveysuhka. Sen sijaan ongelmana ovat viime vuosikymmeninä olleet ravinnon yksipuolisuus, runsasrasvaisuus ja kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Väestön jatkuva lihominen on kasvava ongelma. Virheellisen ravitsemuksen vaikutukset heijastuvat keskeisten kansantautien, sydän- ja verisuonisairauksien, tiettyjen syöpätyyppien ja aineenvaihduntasairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen ja osteoporoosin, esiintyvyyteen. Vaikka suomalaisten ruokavalio on monessa suhteessa muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina, ravintotottumuksiin tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota, koska tällä voidaan vahvasti tukea väestön terveydentilan kohentumista ja hyvinvointia.

Matti Uusitupa, Antti Aro, Hannu Mykkänen, Aila Rissanen