Tapausselostus kahden koulun kosteus- ja homevaurio-ongelman tutkimisesta

Kahden vantaalaisen koulun kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja tutkittiin terveysvalvonnan, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Koulut olivat 1960-luvulla rakennettuja, väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja puurakenteisia elementtikouluja. Kosteusvaurioihin liittyvää homealtistusta tutkittiin ottamalla mikrobiologisia näytteitä sisäilmasta, rakennusten pinnoilta ja rakennusmateriaaleista. Rakennuksissa työskentelevien oireita kartoitettiin kyselyllä ja kliinisillä kokeilla. Kymmenellä opettajalla neljästätoista todettiin homepölyaltistukseen sopiva oireyhtymä, jonka oireet hävisivät valtaosalta altistumisen loputtua. Terveyshaittojen esille tulon jälkeen koulujen käytöstä luovuttiin ja myöhemmin rakennukset purettiin. Selvityksen aikana tuli esiin vaikeus osoittaa kosteusvaurioihin liittyvä homealtistus ja sen aiheuttamat terveyshaitat. Näiden selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä ja yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kesken.

Päivi Loikkanen, Kaisa Hemminki, Kari Reijula

Etälääketiede kliinisessä neurofysiologiassa

Tietotekniikan ja televiestinnän kehittyminen mahdollistavat aiempaa laajemmat etälääketieteen sovellukset. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, on täällä tarve selvittää etälääketieteen käytön mahdollisuuksia eri lääketieteen aloilla. Kliininen neurofysiologia on pieni erikoisala ja useimmissa keskussairaaloissa on vain yksi alan erikoislääkäri. Koska suurin osa tutkimuksista tehdään jo nykyään digitaalitekniikalla, sopivat etälääketieteen sovellukset alalle hyvin. Tässä katsauksessa tarkastellaan etälääketieteen käytön mahdollisuuksia kliinisessä neurofysiologiassa ja kerrotaan ensimmäisistä kokemuksista digitaalisen EEG-signaalin siirrosta eri paikkakuntien välillä.

Matti Erkinjuntti, Esa Rauhala, Pekka Loula Esko Räty, Hannu Mikola, Veikko Häkkinen

Ajokyvyn arvioinnin ongelmatapaukset

Valtaosa maantieliikenteen kuljettajien ajokyvyn lääketieteellisistä arvioinneista on rutiiniomaisen pulmattomia. Ongelmatapauksien määrä on kuitenkin lisääntymässä, mm. ikääntyneiden kuljettajien määrän kasvaessa. Ongelmat liittyvät usein juridisiin tai vuorovaikutuksellisiin seikkoihin, kun taas lääketieteellinen problematiikka on yleensä häiriöiden mittaamisen vaikeutta. Keskitetty ongelmatapausten arviointijärjestelmä kohentaisi tasa-arvoisuutta ja parantaisi toiminnan laatua.

Mikael Ojala

Kliinisen päätöksenteon ja diagnostiikan oppimista tukeva tietokoneohjelma

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitoksessa on puolentoista vuoden ajan käytetty kliinisten perusopintojen sekä yleislääketieteen erikoiskoulutuksen tukiaineistona monipuolista tietokoneohjelmaa. Utahin yliopistossa suunniteltu Iliad soveltuu hyvin diagnostiikan ja kliinisen ongelmanratkaisun harjoitteluun sekä sairauksia koskevan tiedon kartuttamiseen.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

STM panostaa tietotekniikan hyödyntämiseen

Viime keväänä valmistunut työryhmämuistio tietoteknologian hyödyntämisstrategiaksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on nyt poikimassa käytännön toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tammikuun lopulla strategiaan liittyvät pilottihankkeet. Kaikkiaan ministeriö kohdentaa tietoteknologiaprojektiin rahaa tänä vuonna noin 17 miljoonaa markkaa.

Selektiinit houkuttelevat Th-1-imusoluja tulehtuneeseen kudokseen

Aktivoituneet avustaja-T-imusolut jaetaan toiminnallisesti interferoni gammaa tuottaviin Th1-soluihin ja interleukiiini-4:ää tuottaviin Th2-soluihin. Th1-solut avustavat soluvälitteistä immuunipuolustusta ja tuottavat monia tulehdusta aiheuttavia välittäjäaineita, joilla ajatellaan olevan merkitystä autoimmuunitaudeissa. Th2-solut avustavat vasta-aineiden tuotantoa ja tuottavat tulehdusta ehkäiseviä välittäjäaineita. Toistaiseksi ei ole löydetty mitään solun pinnan merkkimolekyyliä, joilla Th1- ja Th2-solut voitaisiin erottaa toisistaan.

Matti Viljanen

Latentilla aivoherpeksellä yhteys Alzheimerin tautiin

Apolipoproteiini E:n alleeli e4 (APOE-e4) on todettu Alzheimerin taudin riskitekijäksi, joka ei kuitenkaan yksinään ole riittävä taudin kehittymiselle. Tarvittavia lisätekijöitä on etsitty sekä perimästä että ympäristöstä. Tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan temporaalisella tai frontaalisella aivokuorella pesivä herpesinfektio voisi olla yksi ja hyvin tärkeäkin tällainen lisätekijä.

Matti Viljanen

Immunoterapia ei auta moniallergeeniastmassa

Näytöt useamman allergeenin seoksella suoritetun immunoterapian eli hyposensibilisaation hyödyllisyydestä astman hoidossa ovat melko hataria. John Hopkins -yliopiston tutkijat päättivät selvittää asian tutkimuksella, joka on viimeisen päälle satunnaistettu ja kaksoissokotettu.

Matti Viljanen

Primaarisen biliaarikirroosin luonnollinen alku

Yleinen näkemys on, että oireeton henkilö, jolla on kolestaasi, positiivinen antimitokondriovasta-aine (AMA) -titteri ja primaariseen biliaarikirroosiin histologinen kuva, sairastuu PBC:n kliinisiin oireisiin ennen pitkää. Tämä aika vaihtelee, mutta 40 % henkilöistä, joilla on em. asetelma, alkaa oireilla viiden vuoden kuluessa konstellaation toteamisesta. Mutta entä jos henkilöllä on vain AMA-titteri positiivinen?

Robert Paul

Eri ASA-valmisteiden vatsaturvallisuus

Yleinen näkemys on, että puskuroidut ja suolistoliukoiset asetyylisalisyylivalmisteet ovat vuodon suhteen turvallisempia vatsalle kuin tavallinen ASA.

Robert Paul

SLE-potilaiden sydänläpät

Systeemisen lupuksen tärkein sydämeen kohdistuva muutos on läppävika. Läppien paksuntuma ja vegetaatiot voivat muodostaa otollisen endokardiittimaaperän ja vegetaatiot voivat embolisoitua ja toimia myös tromboosien ankkuripaikkoina. Näiden muutosten esiintyvyydestä ei ole varmuutta eikä liioin lupusläpän luonnollisesta taudinkulusta. Asiaa valottaa New Mexicon yliopistosairaalassa tehty seurantatutkimus, johon osallistui 69 SLE-potilasta ja 56 ikävakioitua verrokkia.

Robert Paul

Suomalaisen aikuisväestön koettu terveys vuosina 1979-95

Suomalaisen aikuisväestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (1,2). Lisäksi esimerkiksi keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt (3) ja yleinen elinikä pidentynyt. Etenkin naisten (4) ja molemmissa sukupuoliryhmissä yli 55-vuotiaiden (5,6) koettu yleinen terveydentila on parantunut selvästi.

Sami Heistaro, Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

Uusi menetelmä syöpäkirurgiaan: kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi gammailmaisimella leikkauksen aikana

Kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi leikkauksen aikana perustuu leikattavan alueen tarkasteluun ja käsin tunnusteluun sekä leikkauksen aikana tehtävään maksan ultraäänitutkimukseen. Taudin todellinen levinneisyys voi kuitenkin jäädä aliarvioiduksi toteamatta jääneen mikrometastasoinnin vuoksi, mikä johtaa taudin uusiutumiseen. Käyttämällä gammasäteilijällä leimattua, laskimoon injektiona annettavaa tuumorispesifistä merkkiainetta ja pientä kannettavaa gammailmaisinta voidaan kolorektaalisyövän todellinen levinneisyys arvioida leikkauksen aikana mahdollisesti perinteisiä menetelmiä paremmin. Alustavien kokemusten perusteella menetelmä on lupaava ja saattaa vaikuttaa merkittävästi leikkauksen aikana tehtäviin hoitoratkaisuihin. Gammailmaisinta voidaan käyttää leikkauksen aikana myös muiden kasvainten hoitoon.

Esko Vanninen, Mirja Tenhunen-Eskelinen, Matti Eskelinen, Mikko Tenhunen, Esko Alhava

HIV-infektioon liittyvät kasvaimet

Kaposin sarkooma ja non-Hodgkin-lymfooma ovat tavallisimmat HIV-potilailla todettavat kasvaimet. Nämä kasvaimet ovat HIV-potilailla huomattavan yleisiä; Auroran sairaalassa saatujen kokemusten perusteella noin kolmasosa potilaista saa joko Kaposin sarkooman tai lymfooman. Kasvaimet voivat olla joskus HIV-infektion toteamiseen johtava löydös. Ihmisen kasvainviruksista Epstein-Barrin virus liittyy usein HIV-potilaiden lymfoomiin. Kaposin sarkoomaan ja osaan HIV-potilaiden lymfoomista on osoitettu liittyvän aikaisemmin tuntematon ihmisen herpesviruslaji.

Matti Ristola

Raskauteen liittyvä lantiorenkaan kiputila

Lähes puolet raskaana olevista naisista kärsii erilaisista selkäkivuista, joiden syynä pidetään lantion alueen nivelten löystymistä. Raskauden loppuvaiheessa lantion nivelrako kasvaa ja heti synnytyksen jälkeen se voi olla jopa 35 mm. Tämä voi aiheuttaa virheasentoja selkään ja alaraajoihin. Usein levosta ja tukivyöstä on apua. Kiputila paranee yleensä itsestään viimeistään puolen vuoden kuluttua synnytyksestä, mutta se voi myös kroonistua ja vaivata entistä pahempana seuraavissa raskauksissa.

Harri Hämäläinen

Koulutuksellinen perhetyö osana masennuspotilaiden ja heidän omaistensa hoitoa

Perheen tunneilmapiirillä voi olla huomattava vaikutus perheenjäsenen psyykkisen sairauden kulkuun. Etenkin skitsofreniassa epäsuotuisan tunneilmapiirin on todettu lisäävän uudelleensairastumisriskiä. Koulutuksellinen perhetyö pyrkii antamaan tietoa sairaudesta, tukemaan potilasta ja perhettä ja edistämään heidän sopeutumistaan sairauteen. Tätä kautta tällä perhetyön muodolla voidaan vaikuttaa suotuisasti perheen tunneilmapiiriin. Kirjoituksessa kuvataan Keski-Karjalan mielenterveyskeskuksessa masennuspotilaille ja heidän omaisilleen järjestettyä koulutuksellista perhetyötä ja siitä saatuja kokemuksia.

Oiva Smolander, Marketta Holma, Hannu Levaniemi, Esa Nevanen, Matti Isohanni

Viranomaisrekisterit terveyden ja terveyspalvelujen käytön tutkimusaineistona

Viranomaiset ylläpitävät lakisääteisesti useita väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä koskevia rekistereitä. Rekisterien pääasiallinen käyttötarkoitus on tilastotuotanto ja terveydenhuollon toiminnan seuranta, mutta myös väestön terveyttä ja terveysturvaa koskevassa tutkimuksessa niillä on tärkeä ja viime vuosina lisääntynyt merkitys. Rekisterit soveltuvatkin hyvin terveystutkimusten aineistoiksi tietojen luotettavuuden ja kattavuuden vuoksi. Tietokoneet ja ohjelmistot mahdollistavat suurten aineistojen käsittelyn, ja ne ovat poistaneet tekniset esteet rekisterien tutkimuskäytöltä. Nykyinen Suomen viranomaisrekisterejä koskeva tietosuojakäytäntö tarjoaa mahdollisuudet suhteellisen joustavaan rekisterien tutkimuskäyttöön rekisteriyhdistelyt mukaanlukien. Euroopan Unioniin liittymisen myötä valmisteluun tulleessa tietosuojalainsäädännön uudistuksessa olisi syytä ottaa huomioon myös tutkimuksen tarpeet.

Ilmo Keskimäki, Marjo Salinto, Seppo Koskinen

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien, kuten näyttöpäätteiden ja voimajohtojen kenttien, mahdolliset terveyshaitat nousevat ajoittain tiedotusvälineissä esiin. Tutkimuksissa ei magneettikenttäaltistuksesta ole havaittu olevan vaaraa lisääntymisterveydelle eikä voimajohtojen kentistä syöpävaaraa. Pitkäaikainen altistus sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa tosin saattaa hieman lisätä leukemian ja aivokasvainten riskiä. Sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat eivät ole kansanterveyden kannalta ongelma. Kuitenkin vasta useat negatiiviset tutkimukset voivat yhdessä antaa varmuuden pientaajuisten kenttien ehdottomasta vaarattomuudesta.

Jorma Tikkanen

Metastasoineen melanooman hoito alfa-interferonia sisältävillä lääkeyhdistelmillä

Metastasoineessa melanoomassa pelkän solunsalpaajahoidon teho on melko vaatimaton. Yksittäisistä solunsalpaajista tehokkain on dakarbatsiini, jolla osittainen tai täydellinen hoitovaste on saatu noin 20 %:lle hoidetuista. Usean solunsalpaajan yhdistelmillä vaste on saatu 30-40 %:lle. Vasteet ovat kuitenkin yleensä olleet lyhytkestoisia, kuukausissa mitattavissa. Alfa-interferonilla (IFN) yksinään vasteita on saatu keskimäärin 15 %:lle potilaista ja osalla ne ovat olleet pitkiä, usean vuoden pituisia. Interleukiini (IL)-2:lla saatiin 1980-luvulla lupaavia tuloksia metastasoineen melanooman ja munuaissyövän hoidossa, mutta korkea-annoksinen hoito oli varsin toksista. Sittemmin kehitettiinkin paremmin siedettyjä hoitokaavioita.

Meri-Sisko Vuoristo

Seerumin Lp(a)-pitoisuudet varhaislapsuudessa

Lipoproteiini(a) on plasmassa esiintyvä, LDL-partikkelia muistuttava lipoproteiini, jonka proteiiniosana on apoproteiini B100, johon liittyy disulfidisilloin apoproteiini(a), [apo(a)]. Apo(a) on monimuotoinen, runsaasti glykosyloitunut apoproteiini, jonka rakenne on paljolti samankaltainen plasminogeenin kanssa. Apo(a):ta on osoitettu olevan ainakin 40 erilaista geneettisesti määräytyvää isoformia, joiden molekyylipaino riippuu molekyylin polypeptidiketjun pituudesta. Yli 90 % Lp(a):sta syntetisoidaan maksassa, mutta muuten sen metaboliasta tiedetään vasta vähän. Suurissa pitoisuuksissa se osallistuu mahdollisesti ateroskleroottisen plakin syntyyn tai fibrinolyysin estämiseen. Lipidilääkkeistä vain nikotiinihappo ja sen johdannaiset ovat alentaneet Lp(a)-arvoja. Naisilla hormonikorvaushoito menopaussissa vaikuttaa suotuisasti seerumin Lp(a)-pitoisuuksiin. Kasvuhormonihoidon aikana Lp(a)-arvot nousevat kun taas insuliininkaltaisen kasvutekijän (IGF-1) on todettu vaikuttavan päinvastoin. Ruokavaliolla ei ole juurikaan vaikutusta Lp(a)-pitoisuuksiin; vain trans-rasvahappojen runsas määrä ruokavaliossa nostaa Lp(a)-arvoja.

Taina Routi