Mastektomia miltei historiaan?

Säästävä rintasyöpäleikkaus ei vähennä tai lisää syövän uusiutumisvaaraa mastektomiaan verrattuna, mutta se voi parantaa elämän laatua. Rinnan kokoon nähden suuret tai yli 4 cm:n läpimittaiset syövät on tavattu hoitaa mastektomialla. Mutta kannattaisiko leikkauksen jälkeen annettava adjuvanttihoito antaa jo ennen leikkausta, niin että syöpäkasvain pienenisi lääkehoidon vaikutuksesta ja säästävä leikkaus olisi mahdollinen alun perin kookkaissakin syövissä?

Kolesterolimittauksissa käynti Suomessa 1972-1992

Suomesta on kerätty suurista otoksista tietoja väestön terveyskäyttäytymisestä ja kolesterolimittauksista vuodesta 1972 lähtien, ensin Pohjois-Karjala-projektissa, myöhemmin FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimuksissa. Vuonna 1992 kyselytutkimukseen vastanneista 70 %:lta oli joskus mitattu kolesteroli. Vuosina 1987-92 kolesterolimittaukset ovat yleistyneet huomattavasti verrattuna edeltäneeseen kymmenen vuoden jaksoon. Myös selvästi aiempaa suurempi osuus vastanneista ilmoitti kolesteroliarvonsa suureksi tai suurentuneeksi, joskin ilmeisesti lääkärit nykyisin diagnosoivat hyperkolesterolemian aiempaa pienempien kolesteroliarvojen perusteella. Ruokavalio-ohjeita sai vuonna 1992 noin kolmasosa kolesterolimittauksissa käyneistä. Kolesterolilääkityksen käyttö oli hyvin vähäistä.

Markku Myllykangas, Mika Taskinen, Patrik Weckman, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen

Työikäisten miesten kuolleisuuden alueelliset erot Suomessa vuosina 1961-1990

Miesten kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sepelvaltimotauteihin on Keski-Lapissa ja osassa Oulun lääniä aivan samaa luokkaa ja paikoin suurempikin ongelma kuin Itä-Suomessa, jota on jo vuosikymmeniä pidetty maan korkeimpien kuolleisuuslukujen alueena. Näkemys on perustunut tutkimuksiin, joissa kuolleisuuslukuja on tutkittu lääneittäin. Kun kuolleisuuslukuja analysoidaan kunnittain, asiasta saadaan hyvin erilainen kuva: kokonaiskuolleisuus on 30 viime vuoden aikana ollut suurin Outokummussa Pohjois-Karjalassa mutta yhtä suuri myös Lapin Kittilässä.

Simo Näyhä, Juhani Hassi

Työikäisten terveyden edistäminen Työterveyshuollon toteamat terveydenedistämistarpeet Neste Oy:ssä 1988-91

Työikäisen väestön terveysneuvonnan tarvetta arvioitiin Neste Oy:n työterveyshuollossa toteutetussa hankkeessa. Lomakekyselyyn ja laboratoriotutkimustuloksiin perustuvan seulan mukaan tavallisimmat neuvontatarpeet koskivat liikuntaa, seerumin lipidejä ja ruokatottumuksia, verenpainetta, tupakointia ja liikapainoa. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ikäryhmäpohjaisista terveystarkastuksista toimintamalli työikäisten terveyden edistämiseksi. Tarkastus- ja neuvontatoiminnan vaikuttavuutta selvittävä kolmen vuoden seuranta päättyi kesällä 1994.

Airi Talvi, Jorma Järvisalo, Lars-Runar Knuts, Pertti Kaitaniemi, Raija Kalimo

Alumiini ja siedätyshoito

Pieneltä siedätyshoitoa saavien potilaiden joukolta testattiin plasman alumiinipitoisuutta, ja alumiiniuutteista saatu lisä havaittiin erittäin vähäiseksi verrattuna aineen normaaliin saantiin ravinnosta. Alumiinikertymälle ovat alttiita lähinnä munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat.

Ritva Sorva, Tuula Metso, Tari Haahtela

Dilatoiva kardiomyopatia

Sydämen laajenemiseen ja pumppauskyvyn heikentymiseen johtavat sydänlihasviat ovat melko harvinaisia. Nuorilla niistä tavallisin on idiopaattinen sydänlihaksen rappeuma. Lisäksi dilatoivaa kardiomyopatiaa aiheuttavat mm. runsas alkoholin käyttö, läppätaudit, nopeat rytmihäiriöt, sydänlihastulehdukset ja sarkoidoosi. Tunnettu on myös raskauteen liittyvä taudinmuoto. Tauti alkaa piilevänä, ja varsinkin nuorilla kompensaatiomekanismit peittävät oireita. Siksi se voi tulla esille äkillisesti tilan huonontuessa. Dilatoivan kardiomyopatian mahdollisuus on siksi muistettava, kun potilas valittaa hengästymistä, rytmihäiriöitä ja poikkeuksellista väsymystä sekä kun raskaana olevalla äidillä on huomattavasti painonnousua ja nestekertymää.

Markku S. Nieminen, Juhani Partanen

Lasten rasitusvammojen leikkaushoito

Urheilusta johtuvat rasitusvammat ovat lapsilla harvinaisempia kuin aikuisilla. Kasvuikäisten urheilijoiden rasituskivut johtuvat useimmiten osteokondrooseista, jotka aiheuttavat myös eniten leikkausten tarvetta. Rasituksesta johtuvat murtumat ovat sen sijaan lapsilla paljon harvinaisempia kuin aikuisilla urheilijoilla. Kasvuikäisiltä tulisi korjata leikkauksella vain sellaiset rasitusvammat, joista kokemuksen perusteella tiedetään, etteivät ne muuten korjaannu.

Sakari Orava, Jouko Alanen

Itujen aiheuttama salmonellaepidemia

Suomessa todettiin vuonna 1994 Salmonella Bovismorbificansin aiheuttama suolistoinfektioepidemia, jossa diagnosoitiin 210 tapausta. Välittäjänä olivat teollisesti idätetyt sinimailasen idut. Australiasta peräisin olleet idut oli tuotu maahan Ruotsin kautta, ja myös siellä todettiin laaja epidemia. Kyseessä oli jo kolmas itujen aiheuttama salmonellaepidemia Suomessa 1990-luvulla, mikä antaa aihetta tuotantotapojen ja tuotteiden muutoksiin. Kansainvälistyminen lisää vastaavien epidemioiden mahdollisuutta, ja se on otettava huomioon myös elintarvikevalvonnassa.

Antti Pönkä, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Olli Haikala, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala

Potilaskohtaisten lääkitystietojen sisällyttäminen sairaalan tietojärjestelmään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty automaattinen järjestelmä potilaiden lääkehoitotietojen tallennukseen. Lääkitystietokannasta rakennetaan yhteydet sairaalan laboratoriotietojärjestelmään sekä lääkkeiden sivuvaikutus- ym. tietoja sisältäviin rekistereihin. Tällöin voidaan luoda hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa potilaan käyttämän lääkkeen vaikutuksista laboratoriotuloksiin sekä sivuvaikutus- ja interaktioriskeistä. Järjestelmästä on hyötyä paitsi potilashoidossa myös monin tavoin hoidon kehittämisessä ja tutkimuksessa.

Paula Grönroos, Kerttu Irjala, Jukka Heiskanen, Jari Forsström

Hyvinvointiklusteria tarjotaan teollisuuspolitiikan kärkeen

Tuore tutkimus nimeää terveydenhuoltoalaan liittyvän teollisuuden yhdeksi lupaavimmista tulevaisuuden teollisuudenaloista Suomessa. Lääketeollisuudella sekä erityisesti terveydenhuollon laitteita ja tietojärjestelmiä valmistavilla yrityksillä nähdään olevan lupaavat tulevaisuuden näkymät. Ns. Porterin timanttimalliin perustuva tutkimus nostaa nämä hyvinvointiklusteriin kuuluvat teollisuudenalat avainasemaan etsittäessä kestävää kasvu-uraa ja laajempaa pohjaa Suomen vientiteollisuudelle. Tutkimuksen arvioilla ja niiden pohjalta asetetuilla tavoitteilla on vankka painoarvo, sillä tutkimuksen päärahoittajina olivat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA). Sen tekijä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

Erkki Alanko

Terveydenhuolto ja kansallinen kilpailukyky

Hyvinvointiklusterin tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektia. Se on pitkän valmistelun tuloksena kuluvan vuoden keväällä valmistunut suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaava tutkimus. Se tulee olemaan pohjana lähivuosina suunniteltaessa maamme teollista tulevaisuutta.

Erkki Alanko

Myös STAKES selvitti klusterin mahdollisuuksia Klusterikokeilulla kohennetaan vanhusten avohoitoa Oulun seudulla

Hyvinvointiklusterin käsitettä tuodaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon nyt tosissaan. Myös STAKES:ssa on laadittu oma klusterianalyysi. Siinä hahmoteltu malli poikkeaa hiukan näkökulmaltaan ETLA:n teollisuuspainotteisesta mallista: STAKES:n raportissa hyvinvointiklusteri nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, teollisuuden ja tutkimuksen verkkona, jossa selvästi painottuu julkisen vallan osallisuus. Klusterimallia kokeillaan kolmen vuoden ajan käytännössä Oulun seudulla. Sen avulla suunnitellaan mm. parannettavan vanhusten avohoitoa.

Suvi Sariola

Lamavuosien muutossuuntia arvioitu STAKESissa: Toiminta tehostunut, työntekijät kovilla

STAKESin arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ei toistaiseksi ole heikentynyt ratkaisevasti laman puristuksessa. Lama on nopeuttanut palvelurakenteen uudistamista, mutta muutos ei välttämättä kaikilta osin ole ollut hallittu. Julkisen terveydenhuollon menoja on supistettu pääasiassa supistamalla henkilöstömenoja. STAKES julkisti kesäkuun lopulla kaksi raporttia sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksista lamavuosina.

Aikuistyypin diabetes vahvistaa luustoa

Insuliinihoitoista diabetesta sairastavilla potilailla on yleensä hauraammat luut kuin terveillä verrokeilla. Tyypin II diabeteksessä tilanne on epäselvempi, ja tutkimustulokset käyvät ristiin sen suhteen, miten luiden tiheys muuttuu vai muuttuuko ollenkaan.

Sädekirurgia tulee

Sädekirurgiassa annetaan tavallisesti lineaarikiihdyttimeen asennetulla erikoislaitteistolla kerralla suuria sädehoitoannoksia tarkasti rajattuun kohteeseen. Kollegat Harvardissa ovat hoitaneet sädekirurgialla 248 potilasta, joilla oli yksi tai useampia aivometastaaseja. Metastaasin läpimitta oli korkeintaan 4 cm.

Vapaa estrogeeni ja rintasyöpä

Endogeenisten estrogeenien katsotaan lisäävän vaaraa sairastua rintasyöpään, vaikka epidemiologista näyttöä asiasta on ollut vähän. Asian tutkimiseksi 14 291 naiselta, iältään 35-65-vuotiailta, otettiin seeruminäyte estrogeenien määritystä varten heidän tullessaan mammografiaseulontaan. Runsaan viiden vuoden seurannan aikana 7 063:lla menopaussin ohittaneella naisella todettiin rintasyöpä, ja kullekin syöpätapaukselle valittiin kohortista kaksi verrokkia. Mitatut estradiolin, estronin ja vapaan estradiolin määrät suhteutettiin painoindeksiin.

Rintasyövän liitännäishoidon 20-vuotistulokset

Italialaiset ovat olleet uranuurtajia rintasyövän liitännäishoitojen kehittämisessä. He aloittivat vuonna 1973 tutkimuksen, jossa satunnaistettiin 386 mastektomialla hoidettua naista joko saamaan CMF-hoitoa (syklofosfamidi, metotreksaatti ja 5-fluorourasiili) vuoden ajan leikkauksen jälkeen tai sitten verrokkiryhmään. Kaikilla potilailla oli kainalon imusolmukkeisiin metastasoinut syöpä. Tulokset tästä hoitokokeesta ovat vanhastaan tiedossa: CMF-hoitoa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän rintasyövän uusiutumia. Mutta paraneeko osa potilaista solunsalpaajahoidolla pysyvästi vai lykkääntyykö vain lopulta väistämätön residiivi? Entä solunsalpaajien mahdollisesti aiheuttamat sekundaarisyövät?

Punkkienkefaliitti lisääntynyt rajusti Latviassa

Punkkienkefaliitti on difaasinen viruksen aiheuttama sairaus. Sen aiheuttaa yksi runsaasta kahdestakymmenestä lääketieteellisesti tärkeästä flavidiviruksesta. Muiden muassa keltakuume- ja denguevirukset kuuluvat tähän virusryhmään.

HIV ja Ruandan katastrofi

WHO:n AIDSia käsittelevässä lehdessä pohditaan HI-viruksen merkitystä mm. taloudelliselta kannalta. Kaikkea ei kuitenkaan voida arvioida vain taloudellisesti. HIV on rikkonut perheitä kaikkialla maailmassa, ja se on vaikuttanut myös lukemattomien paikkakuntien elämään syventämällä sosiaalista eriarvoisuutta.

Työhönpaluu sepelvaltimoahtauman pallolaajennuksen jälkeen

TAYS:ssa selvitettiin keväällä 1993 kirjekyselyllä 529 pallolaajennuksella hoidetun potilaan työhönpaluuta, työkykyisyyttä seurannan jälkeen sekä muita pitkäaikaistuloksia. Kyselyyn vastasi potilaista 94 %. Pallolaajennuksen jälkeen työkykyisiksi kuntoutui 77 % potilaista. Työhönpaluun kannalta tärkeimmät ennustetekijät olivat työssäolo ennen toimenpidettä, alle 50 vuoden ikä ja pallolaajennuksen onnistuminen.

Markku Eskola, Kari Niemelä, Heini Huhtala