Ylipainehappihoidon asema nykylääketieteessä - onko Suomessa jääty jälkijunaan?

Ylipainehappihoito (HBO) on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa ympäristön painetta kohottamalla saadaan ylimääräistä happea liukenemaan plasmaan ja siirtymään kudoksiin. Hoidolla voidaan hapenpuutteen korjaamisen lisäksi muun muassa tappaa anaerobimikrobeja, tehostaa kudosvaurioiden korjausmekanismeja ja leukosyyttien bakteerintappokykyä sekä pienentää sukeltajantaudin typpikuplia.

Jari Suvilehto

Tehohoitopotilaan ylipainehappihoidon toteutus

Kiireellistä ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat ovat usein välittömässä hengenvaarassa ja vaativat tehohoidon tasoista hoitoa. Näiden potilaiden hoito on keskitetty Suomessa TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osaston yhteydessä toimiva ylipainehappihoitokeskus. Hoitotulokset yli 30 vuodelta ovat osoittaneet, että tehohoitopotilaan ylipainehappihoito voidaan toteuttaa turvallisesti tehohoidon tasosta tinkimättä.

Juha Perttilä

Nekrotisoivat infektiot ja ylipainehappihoito

Nekrotisoivat akuutit infektiot, erityisesti kaasukuolio ja nekrotisoivat faskiitit, ovat usein hengenvaarallisia infektioita, joiden hoitoon kuuluvat kirurginen hoito, laajakirjoiset antibiootit ja ylipainehappihoito. Potilaat tulisi hoitaa teho-osastolla. Tällaisten infektioitten ylipainehappihoito on keskittynyt TYKS:aan, jonka aikuisten teho-osaston yhteydessä toimii kaikkina vuorokauden aikoina päivystävä ylipainehappihoitoyksikkö.

Juha Niinikoski

Nuorten dissosiaatiohäiriöt

Dissosiaatio on monimutkainen psykopatologinen prosessi, jonka aste vaihtelee normaalista vaikeaan psykiatriseen häiriöön. Dissosiaatio voidaan ymmärtää puolustusmekanismina, joka auttaa selviytymään akuutissa traumaattisessa tilanteessa ja koetun trauman jälkeen. Patologinen dissosiaatio on identiteettiä, muistia ja tietoisuutta yhdistävien toimintojen häiriö. Dissosiaatiohäiriöitä esiintyy enemmän tytöillä, seksuaalisesti tai muutoin kaltoin kohdelluilla sekä nuorilla, joiden vanhemmalla on dissosiaatiohäiriö. Hoitomuodoista tärkeitä ovat yksilö- ja perheterapia, hypnoterapia sekä erilaiset luovat terapiat. Tärkeintä on hyvän hoitosuhteen luominen ja nuoren turvallisuudentunteen takaaminen.

Pauliina Koskela, Simo Saarijärvi, Ritva Erkolahti

Verenpaineen hyvä hoito on arkipäivän suuri haaste

Suomen Verenpaineyhdistyksen ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin kokoama Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus julkistettiin tammikuussa 2002. Jo ennen sitä verenpainepotilaiden hyvä hoito on mietityttänyt monia terveydenhuollon eri toimipisteissä. Kuinka saada mahdollisimman suuri hyöty lääkkeettömästä hoidosta eli tukea potilasta muuttamaan elämäntapojaan, kuinka löytää potilaalle oikea lääkitys tai ylipäänsä saada potilas nauttimaan hänelle määrätty lääkitys säännöllisesti?

Tuula Vainikainen

Terveysturva ja sen rahoitus: Kuntien ja Kelan maksamat sairaalahoidon ja työstä poissaolon kustannukset

Työikäisen väestön terveysturvan kustannukset muodostuvat pääasiassa terveyspalvelujen käytöstä ja työstä poissaolosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kunnan maksaman sairaalahoidon kustannuksia, Kelan maksamia työkyvyttömyysjaksoja ja näiden rahoitusta vuosina 1997-99. Suomalaisten terveyspalvelujen rahoituksen monikanavaisuudesta johtuu, että eri sektorien omasta näkökulmasta mahdollisimman edullinen rahoitus ei ole kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Kokonaiskustannusten hallitsemiseksi olisi pyrittävä pienentämään työkyvyttömyydestä johtuvia Kelan kustannuksia ennen hoitoa ja sen jälkeen.

Ilkka Vohlonen, Arto Vehviläinen, Juha Kinnunen, Risto Ihalainen, Juha Palmunen, Kari Lindroos, Martti Virtanen

Onnistunut röntgenmeeting

Röntgenmeetingit ovat keskeinen osa sairaalaradiologin työtä. Potilaan kliinistä ja radiologista esittelyä seuraava vuorovaikutuskeskustelu antaa arvokasta lisätietoa niin radiologille kuin potilaan hoidosta vastaavalle kliinikolle. Kirjoittaja tarkkaili Tampereella 50 röntgenmeetingiä ja arvioi niiden onnistumista soveltamalla tutorarvioinnin keinoja. Yhtään täysin meetingin pilannutta tapahtumaa ei ilmennyt, mutta 1 tai 2 puutetta tai häiriötä, jotka selvästi heikensivät meetingin onnistumista, oli 28 %:ssa meetingeistä. Parhaimmillaan meetingissä saavutettiin aivan tarkalleen se mihin pyrittiinkin: potilaan ongelmaan saatiin hieno ratkaisu. Kirjoittaja kuvaa tällaista tilannetta melkein esteettiseksi nautinnoksi.

Erkki M. Laasonen

Lyhyesti: Astmaneuvonnan taso Internetissä kehno

Amerikkalaisia kiinnosti, millaista on väestön netistä saaman astmainformaation taso. Haku suoritettiin Yahoon, HON:n, Alta Vistan ja Healthfinderin kautta sanoilla 'asthma, patient information'. Maksimissaan 50 osoitetta hakukonetta kohden tutkittiin. Vain 90/145 saaduista nettiosoitteista itse asiassa sisälsi astmaa koskevaa opetusmateriaalia. 28 800 bittiä sekunnissa siirtävällä modeemilla keskimääräinen sivuston avaaminen tapahtui 34 sekunnissa. Vain 9 kohdetta sisälsi opastusta useammalla kielellä. Puutteita oli materiaalin sisällössä ja laadussa, eikä innovatiivista teknologiaa juurikaan sovellettu. Tässä pohdittavaa niille, jotka suunnittelevat nettiin kotimaista potilasinformaatiota.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hallusinointi ei aina merkitse psykoosia

Hallusinaatioita pidetään yleisesti vaikean psykoosin tyyppioireina, mutta harha-aistimukset eivät ehkä sittenkään ole kovin harvinaisia eivätkä aina merkitse vakavaa psyykkistä häiriötä. Englantilaistutkimuksessa haastateltiin etniseen vähemmistöön kuuluvia ja valkoihoisia tutkittavia ja heiltä kysyttiin myös harhojen esiintymistä. Valkoihoisista 4 % raportoi hallusinaatioista, Karibian saarilta kotoisin olevista lähes 10 % mutta Etelä-Aasiasta tulleista vain runsaat 2 %. Hallusinaatioista raportoineista vain 25 %:lla täyttyivät jonkin psykoosin diagnostiset kriteerit. Hallusinaatioiden kokeminen ei siis läheskään aina merkitse psykoosia, joskin sitä voidaan pitää merkkinä alttiudesta psykoottiseen reagointiin. Toisaalta kulttuurierot näyttävät selittävän merkittävän osan harha-aistimusten kokemisesta.

Raimo Kr Salokangas

Geelimäisten käsihuuhteiden antiseptinen teho huono

Hyvä käsihygienia on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi tekijäksi torjuttaessa sairaalainfektioita. Jotta bakteerien siirtyminen potilaasta toiseen voitaisiin minimoida, hoitohenkilökunnan tulisi huuhdella kätensä antiseptisellä aineella kaikkien potilaskontaktein välillä. Kymmenet päivittäiset huuhtelut rasittavat käsien ihoa, eikä käyttömyöntyvyyden kannalta ole lainkaan samantekevää, millaisilla aineilla kädet huuhdellaan. Nykyisin huuhteluun käytetään propanolia tai etanolia sisältäviä nesteitä, joihin on lisätty jotain käsien kuivumista ehkäisevää ainetta.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030