Ahdistuneilla amygdala yliregoi, masentuneilla alireagoi

Aistien välityksellä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyneiden ärsykkeiden tunnemerkitysten arvioinnin on ajateltu tapahtuvan amygdalassa eli mantelitumakkeessa; mm. kasvojen ilmeiden tulkinta voi liittyä amygdalan toimintaan. Toisaalta amygdalan stimulaatio johtaa voimakkaisiin pelko- ja ahdistusreaktioihin, joten sillä voi olla yhteyttä myös ahdistuneisuushäiriöihin. Näitä ilmiöitä tutkittiin ahdistuneilla, masentuneilla ja terveillä lapsilla.

Raimo Kr Salokangas

Äidin HIV-lääkehoidosta vastasyntyneelle hermoston toiminnan muutoksia

HIV-positiivisen äidin tehokas lääkehoito ehkäisee infektion tarttumista lapseen perinataalikaudella ja synnytyksen aikana. Erityisen tärkeänä pidetään raskauden lopulla annettua antiretroviraalista hoitoa, jolla infektioriski vähenee alle 5 %:iin.

Pertti Kirkinen

Kuolleitten kertomukset

Olen odottanut, että joku asiantuntija tarttuisi tähän aiheeseen, mutta kuoleman eksperttejä ei taida olla. Kyse on kiinnostavasta ilmiöstä, kuoleman kokemisesta, josta manan rajoilta palanneet kertovat. Hollantilaiset tekivät oikein järjestelmällisen tutkimuksen, jossa kysyttiin yli 300 elvytetyn sydänpotilaan muistikuvia heti, kun he pystyivät kysymyksiin vastaamaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vasenpainotteinen prefrontaalinen valkean aineen aivoinfarkti johtaa depressioon

Depressio on yleinen aivoinfarktin komplikaatio. Suomalaiset tutkijat tekivät 275 potilaalle 3-4 kuukautta aivoinfarktin jälkeen standardoidun kliinisen haastattelun ja aivojen magneettikuvauksen. Potilaista 40 %:lla oli kliininen depressio. Depressiopotilailla oli useita ja laajoja infarkteja otsalohkon subkortikaalisella alueella - vasemmalle painottuen - ja erikseen tyvitumakkeista caudatuksen ja pallidumin alueella sekä capsula internan genu-osassa. Infarktien määrän ja koon suhteen ei eroja ollut. Depression kannalta aivoinfartien suuruus sinänsä ei siis ole niin ratkaiseva kuin niiden paikka. Vasemmanpuoleiset otsalohkon subkortikaalisten valkean aineen infarktit näyttävät johtavan erityisen usein depression puhkeamiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Astmapotilailla uloshengitysilma lämpimämpää

Astmaatikoilla on todettu limakalvon verisuoniston lisääntymistä, ja lämmönhukan mittaamisesta veikataankin uutta limakalvojen inflammaation asteen testiä. Englantilaiset havaitsivat 18 astmaatikon ja 16 verrokin vertailussa, että hypoteesi on tutkimisen arvoinen, sillä lämpöeroa todettiin. Mielenkiintoista on myös, että inhaloitu salbutamoli ei nostanut astmaatikkojen hengitysilman lämpötilaa, mutta verrokeilla nosti. Tämän tutkijat epäilevät johtuvan siitä, että hengitysilman lämpötilan nousu kuvastaa bronkiaalista verenkiertoa. Jäämme odottamaan ehkäpä helsinkiläisiltä hengitysfysiologeilta uutta mittausmetodia kliiniseen käyttöön.

Hannu Puolijoki

Kaihileikkaukseen tulevien potilaiden näöntarkkuuden muuttuminen kahden vuosikymmenen aikana

Kaihileikkauspotilaiden preoperatiivisen näöntarkkuuden muutosta leikkausmäärien lisääntyessä tutkittiin Vaasan keskussairaalassa ja Selkämeren sairaalassa vuosina 1982, 1985, 1990, 1995 ja 2000 leikatuista potilaista. Kyseisenä ajanjaksona kaihileikkaustekniikka muuttui intrakapsulaarisesta ekstrakapsulaariseksi ja edelleen fakotekniikaksi, ja hoitojakso muuttui runsaan viikon vuodeosastohoidosta pääosin päiväkirurgiseksi. Kaihin takia vaikeasti näkövammaisten osuus leikkaukseen tulevista väheni seuranta-aikana 16 %:sta 3 %:iin ja lievemmin näkövammaisten osuus 32%:sta 11 %:iin. Kaihileikkausinsidenssin noustua yhdellä leikkauksella/1 000 asukasta nousi leikattavan silmän näöntarkkuuden keskiarvo 1,3 log-rivillä ja paremman silmän näöntarkkuus vastaavasti 0,4 log-rivillä.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Liuotushoidon käyttö aivo- ja sydäninfarktissa sekä keuhkoemboliassa

Tromboosin liuotushoitoa on käytetty maassamme noin 15 vuotta. Aluksi liuotuslääkkeitä käytettiin vain sydäninfarktin hoitoon sairaaloissa. Kun varhaisen liuotushoidon hyöty osoitettiin kiistattomasti, alettiin hoitoa käyttää perusterveydenhuollossa ja useilla paikkakunnilla myös ensihoidossa. Nykyään liuotushoitoa käytetään myös valikoidusti aivoinfarktin ja keuhkoembolian hoitoon. Uudet käyttöalueet ovat edellyttäneet vaativaa koulutusta ja testausta, tiukan hoitoprotokollan luomista ja valvontaa sekä vastuulääkärin nimeämistä toiminnalle.

Hannu Koponen

Syöpäpotilaan sekavuus

Sekavuus on syöpäpotilaan ja hänen läheistensä hyvinvointia huonontava oire, jonka yleisyys lisääntyy sairauden edetessä. Riskitekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää sekavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Lääkkeet ovat tavallisimpia sekavuuden syitä, ja potilaalta tulee lopettaa kaikki ei-välttämättömät lääkkeet. Sekavuuden hoidosta on vähän kontrolloituja tutkimuksia. Hoidossa tarvitaan usein lääkkeitä, joista neuroleptit ja bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä. Lääkehoidon tulisi olla osa laajempaa moniammatillista hoitosuunnitelmaa.

Timo Leino

Viivästynyt puheenkehitys ja kielellisen kehityksen erityisvaikeus foniatrisena ongelmana

Lasten kehityksellisistä viiveistä puheen kehityksen viive on yleisin. Taustalta löytyvät syyt ovat moninaiset ja osa lapsista tarvitsee tutkimuksia ja seurantaa erikoissairaanhoidon tasolla. Koska kuntoutukseen kuluu merkittävä määrä rahaa, tulee jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota häiriöiden erotusdiagnostiikkaan ja kuntoutuksen suunnitteluun. Kouluiässä kielelliset häiriöt saattavat aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja sitä kautta kielelliset ongelmat voivat vaikuttaa ammatinvalintaan ja koko aikuiseen elämään.

Mari Qvarnström, Taisto Leppäsaari

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehty asiantuntijakatsaus osoittaa, että vaikuttavuudesta on vahvinta näyttöä pitkittyneissä alaselän kiputiloissa, aivohalvauspotilaiden akuutissa kuntoutuksessa ja vanhusten sairaalakuntoutuksessa sellaisissa tapauksissa, joissa vanhus on äkillisesti menettänyt toimintakykynsä sairastumisen tai tapaturman vuoksi.

Suvi Sariola

Krooninen selkäkipu hyvä esimerkki Moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa

Kroonisen alaselkäkivun intensiivinen, toiminnallisia harjoitteita sisältävä moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa, todetaan kuntoutuskatsaukseen sisältyvässä osa-arvioinnissa, joka käsitteli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen vaikuttavuutta. Lisää tutkimustietoa kaivataan varsinkin niskavaivojen kuntoutuksesta.

Seksuaalioikeudet eivät vieläkään kuulu kaikkialla ihmisoikeuksiin George Bushin Yhdysvallat nosti konservatismin kehitysyhteistyöhön

Joka päivä kuuden tuhannen tytön sukuelimet silvotaan, koska uskonnon väitetään vaativan ympärileikkausta. Joka vuosi maailmassa tehdään 45 miljoonaa aborttia, joista noin puolet aiheuttaa vaaran naisen terveydelle. 200 000 naista kuolee joka vuosi puutteellisten ehkäisypalvelujen vuoksi. Joka vuosi 60 miljoonaa naista synnyttää ilman ammattiapua. Noin 130 miljoonaa naista haluaisi raskaudenehkäisyä, mutta ei sitä saa. Tyttöjen ja naisten elämästä puuttuu vielä paljon sellaisia asioita, joiden katsotaan kuuluvan ihmisoikeuksiin.

Korjaus Lääkärilehden 9/2002 pääkirjoituksen ja artikkelin sisältöön

Laadin Lääkärilehteen 9/2002 pääkirjoituksen ja tiivistelmäartikkelin koskien Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi osaprojektin 5: Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen, hoidon saatavuuden parantaminen ja uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöön oton arviointi, 15.1.2002 julkistetuksi kirjattua raporttia. Saimme mainitun asiakirjan toimituksen haltuun STM:n nettisivuilta 16.1.

Taito Pekkarinen

Parkinson-potilaan hoitoketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Diagnoosikohtainen hoitoketju on kirjallinen hoitosuunnitelma, joka on tarkoitettu tukemaan potilaiden hoidon porrastusta sairaanhoitopiirin sisällä. Se on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sopimus moniammatillisesta yhteistyöstä eli siitä, miten potilasta tietyssä tilanteessa tutkitaan ja hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla. Hyvin rakennettu hoitoketju tehostaa terveydenhuollon yksiköiden toimintaa, purkaa päällekkäisyyksiä ja säästää kustannuksia.

Aki Hietaharju, Tapani Keränen, Jari Honkaniemi, Sinikka Tuli, Matti Haavisto, Heikki Hinkka, Risto Mäkinen, Päivi Sillanaukee, Leena Eronen, Gábor Molnár

Tutkimuskäsikirja tukee nuoren tutkijan alkutaivalta

Tutkimustyöhön liittyvien säädösten lisääntymisen ja monimutkaistumisen myötä katsottiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tarpeelliseksi laatia tutkimuskäsikirja. Eettisen toimikunnan käsittelyissä jouduttiin palauttamaan korjattavaksi tai hylkäämään kokonaan noin 40 % tutkimussuunnitelmista ennen tutkimuskäsikirjan käyttöönottoa. Käsikirja on laadittu hyvin käytännönläheiseksi nuoria aloittelevia tutkijoita ajatellen. Käsikirjasta löytyvät myös linkit tutkimustyöhön liittyviin elektronisiin lomakkeisiin. Jatkuvan päivittämisen mahdollistamiseksi ja saatavuuden parantamisen takia käsikirja on julkaistu vain internetversiona.

Markus Rautiainen, Taina Ahlgren, Markku Järvinen

Sian keuhkonsiirteen varhaisen toimintahäiriön farmakologinen manipulaatio

30.11.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Vainikka

Puudutus ja sedaatio silmäkirurgiassa

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Helena Kallio

Skitsofrenialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Jesper Ekelund

Lyhyesti: A-vitamiinin runsas saanti lisää lonkkamurtumien vaaraa

Yli 72 000 amerikkalaisen postmenopausaalisen sairaanhoitajan aineistosta selvitettiin runsaan A-vitamiinin käytön ja vähäenergiaisesta vammasta seuranneen lonkkamurtuman yhteyttä - ja löytyihän se. Kvintiilissä, jonka retinolin, A-vitamiinin tai sen esiasteiden saanti ylitti 3 000 myyg/pv, oli 1,5-kertainen riski saada 18 vuoden seurannan kuluessa lonkkamurtuma, kun vertailussa oli vähiten A-vitamiinia (alle 1 250 myyg/pv) saanut viidennes. Estrogeenin käyttö vähensi suuren A-vitamiinin saannin haitallista vaikutusta. Kirjoittajat ehdottavat A-vitamiinin käyttösuosituksien uudelleenarviointia.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Ensipsykoosi voidaan tunnistaa varhemmin

Suuri osa skitsofreniapotilaista tulee ensi kertaa hoitoon vasta varsin pitkään jatkuneen psykoottisen vaiheen jälkeen. Rogalandin alueella Norjassa toteutettiin kehittämisprojekti, joka käsitti psykoosin varhaistoteamiseen keskittyneitä työryhmiä sekä väestöön ja peruspalveluihin kohdistuneita koulutusohjelmia. Projektin aikana hoitoon tulleet potilaat olivat kärsineet psykoottisista oireista keskimäärin 25 viikkoa, kun viive ennen projektin alkua oli ollut 114 viikkoa (p < 0,001). Miehillä hoitamattoman psykoosin kesto lyheni enemmän kuin naisilla, joilla se kuitenkin koko ajan oli lyhyempi kuin miehillä. Väestöön ja peruspalveluihin suunnatulla informaatiolla ja erityistyöryhmillä voidaan siis saada psykoosiin sairastuneet huomattavasti nopeammin hoidon piiriin ja vähentää haitallisia seurauksia.

Raimo Kr Salokangas