Huimauspotilas vastaanotolla sisätautilääkärin näkökulmasta

Huimauksen taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia kuin korvista johtuvat tai neurologiset syyt, joita ovat esimerkiksi benigni positionaalinen huimaus, vestibulaarineuroniitti tai Ménièren oireyhtymä. Kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa, hänen tulee pitää mielessään myös muut mahdolliset huimauksen syyt ja poissulkea ne johdonmukaisesti anamneesin, kliinisen statuksen ja tarvittaessa muutamien tutkimusten avulla. Huimausta aiheuttavat tavallisimmin lääkkeiden sivuvaikutukset, ortostaattinen reaktio, autonomisen hermoston labiliteetti (dystonia neurocirculatoria) ja sydänperäiset syyt.

Hannu Vanhanen, Harri Lindholm

Henkinen kuntoutus - onko sitä?

Henkiseen kuntoutukseen tähtäävät psykoterapeuttiset interventiot on todettu erinomaisen tuloksellisiksi. Niiden tarkoituksenmukaista käyttöä ennaltaehkäisevässä mielessä rajoittaa se, että käytännössä kuntoutuksen rahoituksen edellytyksenä on jo todettu sairaus. Uudenlaisten ennaltaehkäisevän psykoterapiakuntoutuksen toimintamallien kiireellinen kehittäminen olisi tarpeellista uupumisen ehkäisyä varsinkin psyykkisesti kuormittavissa ihmissuhdeammateissa, kuten terveydenhuollossa ja opetustehtävissä toimiville. Tällä hetkellä säästöjen tarve ohjaa kuntoutuksen sisältöä enemmän kuin potilaan yksilöllinen kuntoutustarve.

Kari Pylkkänen

Kanadalainen arvio beetainterferonin tehosta ja taloudellisuudesta multippeliskleroosin hoidossa

Viime vuosien tutkimustieto viittaa siihen, että beetainterferonista saattaa olla hyötyä multippeliskleroosin hoidossa. Se on ensimmäinen lääke, jonka on osoitettu vähentävän sairauden akuutteja pahenemisvaiheita, joskaan varmuutta siitä, hidastaako se myös taudin etenemistä tai siihen liittyvää vammautumista, ei toistaiseksi ole. Beetainterferonin käyttöön liittyy kuitenkin vielä useita ongelmia, mm. hoidon kalleus.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

MS-tauti on ollut yksi mystisistä, etenevistä neurologisista sairauksista, ja sen ainoa hoito on ollut steroidien tai ACTH:n käyttö. Koska MS-taudin oireet ovat hyvin vaihtelevia, potilaille tehtävien hoitokokeilujen kliinisen tehon arvioiminen on vaikeaa. Taudille on tyypillistä, että oireiden ajoittuminen ja paikantuminen on hajanaista. Pienikin leesio voi aiheuttaa merkittäviä oireita ja toisaalta suuri, magneettikuvauksessa todettu pesäke voi johtaa vain euforiaa ja käyttäytymisoireita otsalohkon alueelta. Siksi pelkillä kliinisillä kriteereillä on ollut erittäin vaikeaa arvioida hoidon objektiivisia hyötyjä. Erilaisia kliinisiä arviointiasteikkoja on laadittu, mutta ennen hoitoa ja hoidon aikana käytetyt kehittyneen tekniikan keinot, nimenomaan magneettikuvaus, ovat osoittautuneet pitkissäkin hoitokokeiluissa luotettavimmaksi mittariksi.

Paavo Riekkinen Sr

Uusi valtakunnallinen vertailumittari: yleislääkärin vastaanoton laatu

Potilaan antama palaute terveydenhuollon toiminnasta on osoittautunut käyttökelpoiseksi hoidon ja palvelujen laadun arvioinnin menetelmäksi. Perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttöön tarkoitetun kansainvälisen, standardoidun potilaspalautemittarin kehittämistyö on nyt saatu päätökseen ja mittarille on Suomessa tehty arviointitutkimus. Seuraavassa esitellään tämä tutkimus sekä valmis lomake ja sen käyttömahdollisuuksia.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä, Maarit Outinen, Sheryl Hinkkanen

Kokemuksia etälääketieteestä ja sen mahdollisuuksista

Lääketiede elää uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien ja taloudellisen niukkuuden välisessä murroksessa, minkä vuoksi työtapamme muuttuvat tulevien vuosien aikana. Erilaisten teknisten apuvälineiden osuus korostuu työssämme. Syntyy uusia käsitteitä, joista etälääketiede on yksi esimerkki. Kyseistä termiä on lanseerattu jo vuosia lääketieteeseen, mutta kuitenkin vasta nyt käsitteestä on tullut konkreettinen ja sitä on sovellettu enemmän käytäntöön.

Heikki Lamminen, Juha Nevalainen, Markku Lampinen, Hannu Uusitalo

Terveyden edistäminen näyttää siirtyvän järjestöjen tehtäväksi

Kansanterveysjärjestöjen panos terveyden edistämiseen kasvaa jatkuvasti, kun taas kuntien osuus entisestään pienenee. Terveyden edistäminen näyttääkin olevan siirtymässä kolmannen sektorin harteille. Tällaista suuntausta osoittaa Terveyden edistämisen keskuksen tuore terveysbarometri 1998. Barometri perustuu yhteensä 120 kunnallisen terveyskeskusjohtajan ja 72 kansanterveysjohtajan haastatteluihin ja kuvaa heidän näkemyksiään ja arvioitaan terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suvi Sariola

EU on vielä outo monille suomalaiskunnille mutta Kymmenet kunnat ovat saaneet EU-rahaa terveyden edistämiseen

Paljon puhuttu EU-rahoitus on vielä vierasta suomalaiskunnille. Kaksi kolmesta terveysbarometria varten haastatellusta 120 terveyskeskusjohtajasta kertoi, ettei kunta ollut hakenut EU-rahaa terveyden edistämiseen. Useimmat näistä kunnista eivät terveyskeskusjohtajiensa näkemyksen mukaan olleet juuri muutenkaan kosketuksissa EU:n kanssa. Yli 30 kuntaa oli kuitenkin hakenut ja saanut EU-rahaa terveyden-edistämisprojektia varten. Monessa EU-rahoista osalliseksi päässeessä kunnassa arvioitiin, että ilman tätä rahoitusta hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta. Terveyden edistämisen keskuksen terveysbarometria varten tehdyistä haastatteluista ilmeni, että kunnat olivat saaneet EU:sta rahaa useimmiten työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviin projekteihin, esimerkiksi työttömien terveystarkastuksiin.

Suvi Sariola

Rintasyövän geneettinen evoluutio

Rintasyövän synnyn ja etenemisen katsotaan olevan pitkällinen monivaiheinen prosessi, jonka syynä ovat soluihin kasautuneet geenivirheet. Vasta pieni osa näistä geenimuutoksista tunnetaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin uusien tutkimusmenetelmien, lähinnä VGH:n (= vertaileva genominen hybridisaatio), avulla syöpäsoluissa tapahtuvia geenimuutoksia sekä varhaisvaiheen rintasyövissä että jo pitkälle edenneissä rintasyövissä, joissa tutkittiin saman potilaan primaarikasvaimia ja niiden etäispesäkkeitä.

Tuula Kuukasjärvi

Lääkkeiden vaikutukset laboratoriotuloksiin

Lääkkeet ovat tärkeä mutta toistaiseksi vielä puutteellisesti tiedostettu laboratoriotulosten tulkintaa vaikeuttava tekijä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan kuitenkin jopa tuhansia lääkkeiden vaikutuksia laboratoriotestien tuloksiin. Jos näitä ei oteta huomioon, voidaan päätyä vääriin diagnooseihin tai ainakin turhiin jatkotutkimuksiin ja lisäkustannuksiin. Myös lääkkeiden välisiä haitallisia interaktioita tunnetaan runsaasti. Niiden riski olisi otettava huomioon lääkkeitä määrättäessä. Runsaslukuisuutensa vuoksi sekä lääke-laboratorio- että lääke-lääkeinteraktioiden muistaminen ja tiedon hyödyntäminen käytännössä on vaikeaa. Nämä molemmat lääkkeisiin liittyvät ongelmat soveltuvat monitoroitaviksi tietokoneen avulla, jolloin kliinikoille voidaan automaattisesti antaa vihjeitä/varoituksia potentiaalisissa ongelmatilanteissa.

Paula Grönroos

Usherin oireyhtymä

Usherin oireyhtymä (USH) on harvinainen periytyvä sairaus, jota määrittävät sisäkorvaperäinen kuulonlasku, etenevä silmänpohjan rappeuma (PPR, progressive pigmentary retinopathy) ja tasapainoelimen toimintahäiriö. USH jaetaan oirekuvan perusteella kolmeen tyyppiin. Vaikea synnynnäinen kuulovika, PPR ja sammunut tasapainoelimen toiminta kuuluu USH1:een. Tasapainoelimen toimintahäiriö tulee esiin myöhäisenä kävelemäänoppimisikänä ja puuttuvina vasteina tasapainotesteissä. USH2:ssa kuulovika todetaan lapsuudessa ja se on lievempi. Tasapainoelin USH2:ssa toimii normaalisti. USH3 on sellainen USH-tyyppi, jossa kuulovika on progressiivinen, kun taas USH1:ssä ja USH2:ssa kuulovian on ajateltu olevan stabiili. Tähän mennessä on löytynyt jo viisi eri geenilokusta USH1:lle ja USH2:lle. USH3:a on ulkomailla havaittu vähän ja siksi sen olemassaoloakin aiemmin epäiltiin. Ajateltiin, että etenevä kuulovika USH-henkilöillä olisi ikähuonokuuloisuutta. Suomessa kuitenkin progressiivista kuulovikaa näytti esiintyvän huomattavan paljon USH:aa sairastavilla henkilöillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa, että USH3 on todellakin oma itsenäinen USH tyyppi, jota luonnehtii PPR:n lisäksi progressiivinen kuulovika. Tutkimus koostui kliinisestä ja molekyyligeneettisestä osasta ja se on koottu viidestä osajulkaisusta.

Leenamaija Pakarinen

Leikkausalueen infektioiden riskitekijät ja antibioottiprofylaksia koronaarikirurgiassa

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on yleisin sydänleikkaus ja ensisijainen vaikean sepelvaltimotaudin hoitovaihtoehto. Kehittyneet leikkausmenetelmät ovat vähentäneet ohitusleikkauskuolleisuuden yhteen prosenttiin, mutta ohitusleikkauksiin, kuten kaikkeen kirurgiaan, liittyy leikkausalueen infektioiden riski. Ennaltaehkäisevän antibiootin anto juuri ennen ohitusleikkauksen alkua on katsottu tarpeelliseksi. Pitkään on käyty keskustelua siitä, mitä antibioottia ja kuinka pitkään potilaille annetaan. Tämä kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä terveydenhuollon menoja ollaan koko ajan supistamassa ja antibioottien käyttömenot ja toisaalta infektioiden aiheuttamat kustannukset muodostavat suuren osan terveydenhuollon kuluista. Lisäksi erityishuomiota vaatii myös antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kuten, MRSA ja MRSE sekä VRE, yleistyminen myös Suomessa.

Sailaritta Vuorisalo

Kohulääke sildenafiili ja erektioimpotenssi

Erektiodysfunktio, jolla tarkoitetaan miehen kyvyttömyyttä aikaansaada tai ylläpitää riittävää erektiota tyydyttävän sukupuolisuorituksen läpiviemiseen, vaivaa 39 %:a nelikymppisistä ja 67 %:a seitsenkymppisistä miehistä. Tähän asti impotenssin (hypotenssin?) hoidot ovat koostuneet erilaisista mekaanisista hoidoista, intrakavernoottisista injektioista ja transuretraalisesti annetusta alprostadiilista.

Robert Paul

Ensimmäinen DNA-rokote-kokeilu HIV-1-potilailla

DNA-rokotus on eräs nykyimmunologian suurimpia ihmeitä. Siinä ruiskutetaan lihakseen esimerkiksi viruksen proteiinia koodittavaa geeniä sopivaan kantajaan kiinnitettynä. Täysin aiemmin vallinneiden teorioiden vastaisesti lihassolut alkavat tuottaa geenin koodittamaa proteiinia ja sitä kohtaan syntyy immuunivaste. Kuten ymmärtää saattaa, koko asia keksittiin vahingossa. DNA-rokotus tarjoaa turvallisen tavan kehittää immuunivaste vaarallisia mikrobeja kohtaan.

Matti Viljanen

Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena

Nukummeko siksi, että valveen aikana aivoihin kertyvä unitekijä hiljentää aivojen toiminnan? Tutkituista unitekijöistä adenosiinin on havaittu toimivan uni-valverytmin säätelyssä: valveen aikana kertyvä adenosiini hiljentää aivojen vireyttä ylläpitävien tumakkeiden solujen toimintaa, kunnes valveillaolo estyy ja uni alkaa. Unen aikana adenosiinipitoisuus vähenee ja valve mahdollistuu uudestaan. Adenosiini näyttää liittyvän nimenomaan syvän unen säätelyyn, koska myös useita muita säätelyyn osallistuvia tekijöitä tunnetaan. Kahvin piristävä vaikutus puolestaan perustuu siihen, että kofeiini salpaa adenosiinireseptorit.

Tarja Porkka-Heiskanen (Stenberg), Dag Stenberg

Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys

Suomalainen viettää suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hän hengittää kotonaan, työpaikallaan, koulussa tai julkisissa tiloissa. Hengitystiesairauksille altistavia tekijöitä on lähes joka paikassa. Rakennuksessa ja sisustuksessa käytetyt materiaalit, huono ilmanvaihto, tupakansavu, lemmikkieläimet ja kosteusvaurioista peräisin olevat homesienet ja bakteerit lisäävät sairastumisriskiä. Kerran tapahduttuaan herkistyminen ei korjaudu, vaikka oireet saataisiin loppumaan poistamalla allergeeni. Huonolaatuisen sisäilman kansantaloudellinen merkitys on valtaisa. On arvioitu, että korjausrakentamisen kustannukset ja sisäilmasta johtuvat terveydenhuollon menot ovat noin 15 miljardia markkaa vuodessa. Artikkeli perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän muistioon.*

Tari Haahtela, Kari Reijula

Masennuksen diagnostiikan ongelmat terveyskeskuksessa

Masennuksen diagnosointi on todettu vaikeaksi tehtäväksi perusterveydenhuollossa. Diagnosointia voivat vaikeuttaa masennuksen epätyypillinen oirekuva tai kroonisuus. Lääkärit eivät myöskään helposti tunnista vaikean masennuksen taudinkuvaa. Diagnosointia voi parantaa koulutuksella sekä kiinnittämällä huomiota vastaanottotapahtumaan ja masennuksen epidemiologiseen tietämykseen. Runsas terveydenhuoltopalvelujen käyttö taas saattaa johtaa lääkärin ajatukset liiankin usein masennukseen, varsinkin kun masennussairauden lääkehoito on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut täydellisen mullistuksen. Antidepressiivisen lääkehoidon helppous saattaa johtaa liian aktiiviseen lääkitykseen tilanteissa, jotka kertovat paremminkin ihmismielen normaalista mielialareagoinnista kuin masennussairaudesta. Erotusdiagnostisia ongelmia syntyy suhteessa alkoholismiin, bipolaariseen sairauteen sekä somaattisiin sairauksiin, jotka sekundaarisesti voivat aiheuttaa masennusoireilua.

Outi Poutanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030